Nollatuntisopimukset ja köyhyys

Euroopassa liikkuu yhä enemmän ihmisiä, jotka ovat ilman työtä ja etsivät kiivaasti mahdollisuuksia päästä töihin ja sitä kautta kiinni kelvolliseen elämänlaatuun. Työttöminä eri maissa on kantaväestöä ja muualta tulleita, esim. pakolaistaustaisia, jotka yrittävät päästä kiinni uuden kotimaan normeihin. Joidenkin alojen töihin on paljon hakijoita, joka tarkoittaa sitä, että työntekijä joutuu tekemään töitä myös sairaana ja kaiken kaikkiaan laillisuuden rajoilla ja tyytymään kohteluun mitä saa sekä pieneen palkkapussiinsa.

The Guardian (Aditya Chakrabortty) kirjoitti 17-vuotiaan Tyronen tarinan. Tyrone oli lähtenyt kestämättömästä tilanteesta perheensä luota kaupunkiin Cambridgeen töihin. Hän oli saanut työpaikan McDonaldsista, palkkaus täyttää juuri minimipalkka vaatimuksen, joka on Englannissa alle 18 vuotiaalle pienempi kuin vanhemmille työntekijöille. Tyrone tekee pitkiä työvuoroja ja kun hän päättää vuoronsa hän menee ystävänsä sohvalle nukkumaan paita hiestä märkänä. Pieni palkka ei tule koskaan antamaan mahdollisuutta hankkia asuntoa ja työnantaja ei asunnon hankinnassa auta. Työpaikalla työntekijöitä kiusataan esimiesten toimesta. Kova työtahti ja huonot asumisolosuhteet aiheuttavat kipuja ja sairauksia, jotka jäävät hoitamattomiksi rahattomuuden vuoksi.

Nollatuntisopimukset Suomessa

Suomessa on yleistynyt nollatuntisopimusten tekeminen työntekijälle. Nollatuntisopimus tarkoittaa työsopimusta, jossa työtuntien määräksi on sovittu 0-40 tuntia viikossa. Työnantaja ei siis takaa työntekijälle tiettyä viikkotuntimäärää vaan voi tarjota töitä tarpeensa mukaan. Tilastokeskuksen mukaan nollatuntisopimuksella työskentelee runsaat 80 000 työntekijää. THL:n hyvinvointiosaston johtaja Tuire Santamäki-Vuori kertoo haastattelussaan (Sosiaalivakuutus) nollatuntisopimusten olevan räikeä esimerkki työmarkkinoiden eriarvoistumisesta.

Työntekijälle nollatuntisopimus voi olla haurasta elämäntilannetta edelleen rikkova tekijä, sillä toimeentuloa ja työvuoroja on vaikea ennakoida eikä sairaus- tai irtisanomisajalta välttämättä makseta palkkaa tai ole mahdollista saada muuta korvausta. Lisäksi työntekijän oma irtisanoutuminen nollatyösopimuksesta johtaisi lähtökohtaisesti aina työttömyyspäivärahakarenssin määräämiseen.

Nollasopimuksen rinnalla on lähtökohtaisesti pakko tehdä töitä samanaikaisesti myös muille työnantajille, jotta tulot olisivat kohtuulliset. Nollatuntisopimuksia onkin pidetty työnantajan keinona kiertää lakien ja työehtosopimusten takaamia työntekijöiden oikeuksia. Toisaalta nollatuntisopimus oikeuttaa soviteltuun päivärahaan, jos työtunnit jäävät vähäisiksi (kela.fi) mutta vain jos minimi viikkotyöaika tai minimituloraja täyttyy.

Tyronen kohtalotovereita löytyy siten Suomestakin. Työssä käyvien heikosti palkattujen tai heikon työsopimuksen varassa työskentelevien kustannustaakka yhteiskunnalle on suuri. Kun työssä käyminen ja työn tekeminen on jatkuvaa äärirajoilla toimimista, se alkaa aiheuttamaan kuluja mm. terveydenhuoltoon, voi synnyttää radikalisoitumista, rikollisuutta ja lisätä turvattomuuden tunnetta.

Tarvitaan korjausliikkeitä köyhyyden minimoiseksi

Social Europen verkkoartikkelissa, Activation Into In-Work Povery, Seikel toteaa, että ”aktiiviset työmarkkinapolitiikat aiheuttavat runsaasti menoja, jotka vähentävät työelämän köyhyysriskiä” ja jatkaa todeten, että skandinaavinen malli hyvin rahoitetuista työmarkkinoista ja vakaa sosiaalietujärjestelmä ovat hyvä kombinaatio työssä käyvien köyhyyden vähentämiseksi.

Meillä siis olisi Suomessa täysin mahdollista tehdä korjausliikkeitä työssä käyvien köyhyyden minimoimiseksi. Santamäki-Vuori sanoo haastattelussaan, että työllistymistä tukisi esimerkiksi henkilökohtaisen palvelun lisääminen TE-toimistoissa, palkkatuen kasvattaminen ja aktiivisen aikuissosiaalityön vahvistaminen.

Heli Määttänen, sosionomi (ylempi AMK) -opiskelija

Lähteet

Sosiaalivakuutus, asiantuntija https://sosiaalivakuutus.fi/miten-tyomarkkinoiden-eriarvoistuminen-ratkaistaan/ 2.6.2017

Social Europen artikkeli: https://www.socialeurope.eu/activation-work-poverty

Nollatuntisopimuksista: https://www.tehy.fi/fi/apua/tyosuhteen-alkaminen/nollasopimus 

The Guardian artikkeli: https://www.theguardian.com/commentisfree/2017/sep/01/poverty-ill-health-fast-food-workers-striking-mcdonalds-shareholders

Soviteltu työttömyysetuus: http://www.kela.fi/soviteltu-tyottomyysetuus