Koulutuspoliittisten leikkauspäätösten vuoksi uhan alla on vuorostaan Etelä-Savo. Itä-Suomen yliopisto on päättänyt lakkauttaa Savonlinnan kampuksen, jonka olemassaolo on suuri elinvoimaisuuden tuoja Etelä-Savon maakunnassa.
Koulutuspolitiikka on puhuttanut tänä vuonna paljon. Ammattikorkeakoulujen jälkeen leikkausvuorossa ovat nyt yliopistot sekä toisen asteen oppilaitokset. Savonlinnan kaupunki ja koko Etelä-Savo on erittäin huolissaan yliopistojen säästötalkoiden vaikutuksista, sillä Itä-Suomen Yliopiston hallitus on huhtikuussa tehnyt päätöksen Savonlinnan kampuksen lakkauttamisesta ja siirrosta Joensuuhun. Savonlinnan kampuksella on järjestetty kustannustehokasta ja laadukasta opettajankoulutusta 50-luvulta alkaen.
Savonlinnan kaupunki ja sen asukkaat ovat lakkautuspäätöksen jälkeen tehneet aktiivista työtä kampuksen säilyttämisen puolesta. Savonlinnan kaupungin Sipilän hallitukselle valmisteleman kannanoton mukaan Savonlinnan opettajankoulutus on ollut vetovoimaista, tehokasta ja tuloksellista, eli kaikin puolin laadukasta. Pieni koulutusyksikkö on ollut myös valtakunnallisena edelläkävijänä mm. alakoulun digitaalisen opetuksen kehittämisessä. Yliopiston lakkautuspäätös on lainmukainen, mutta laajaa yhteiskunnallisten vaikutusten arviointia ei ole tehty. Päätöksen vaikutukset ovat kuitenkin mittavat, ja ulottuvat valtiontalouteen saakka. (Savonlinnan kaupunki; Enkenberg – Hiltunen – Kankkunen 2016.)
Maan hallitus on esittänyt Itä-Suomen Yliopistolle kahden miljoonan euron vuotuista lisärahoitusta opettajankoulutuksen jatkumiseksi Savonlinnassa. Myös Savonlinnan kaupunki on tarjoutunut rahoittamaan kampuksen toimintaa professuurien muodossa ja käynyt neuvotteluja muista keinoista saada säästöjä aikaan. Itä-Suomen yliopistolle lakkautuksesta koituvat säästöt ovat pieniä verrattuna julkistaloudelle koituvaan isoon laskuun. (Savonlinnan kaupunki.)
SAVONLINNAN YLIOPISTOKAMPUKSEN LAKKAUTTAMISEN LAAJAT VAIKUTUKSET
Kainuussa vastaavanlainen tilanne koettiin 2010, kun opettajankoulutus loppui Kajaanissa. Seuraukset pikkukaupungille olivat merkittävät, mutta kolhuista on kuitenkin alettu toipua. (Pölkki 2016.)
Savonlinnan kaupunki totesi kannanotossaan hallitukselle, että kerrannaisvaikutuksineen kaupunki menettää 900 opiskelijaa, noin 300 työpaikkaa sekä 12 miljoonaa euroa ostovoimaa. Nämä vaikuttavat muun muassa kaupungin väkilukuun, ikärakenteeseen ja työttömyyteen epäedullisesti. (Savonlinnan kaupunki.) Savonlinnalaiset ovat joutuneet luopumaan jo useista tärkeistä palveluista, kuten sairaalan synnytys-, ensiapu- ja teho-osastoista. Väestön vähentyessä ja ikääntyessä veroja joudutaan nostamaan, ja siitä huolimatta palvelutarjonta todennäköisesti supistuu entisestään. Keskustan ajama alueellinen tasapuolisuus jää keskittämisen jalkoihin. Yliopisto-opiskelijoiden lähtö aiheuttaa opiskelija-asuntoyhtiön konkurssin, joka asettaa jopa Savonlinnan Oopperajuhlat uhatuksi, sillä kesävieraiden majoituspaikat vähenevät merkittävästi (Koponen 2016).
Joensuu, jonne opettajankoulutus siirretään, joutuu pyytämään valtiolta rahoitusta uusien opiskelija-asuntojen rakentamiseen. Savonlinnan opiskelija-asunnot Oy puolestaan ajautuu konkurssiin ja talot jäävät tyhjiksi. Jälleen kerran olemme tilanteessa, jossa leikkausten ja säästöjen todelliset kustannukset uhkaavat tulla maksettaviksi veronmaksajien rahapusseista moninkertaisesti myöhemmin. Taloudellisten vaikutusten lisäksi asukkaita huolettaa mm. pätevien opettajien löytyminen kaupunkiin ja maakuntaan jatkossa.
Lakkautuspäätöksen takana on Itä-Suomen yliopiston näkökulma ja säästöt, jotka ovat ristiriidassa yhteiskunnan näkökulman kanssa. Yliopiston säästöt tulevat olemaan noin 700 000 euroa, kun taas kustannukset yhteiskunnalle yli 100 miljoonaa. Tämän ristiriidan vuoksi kaupunki odotti maan hallituksen kumoavan yliopiston päätöksen. Myös pääministerin puheet hajauttamisen puolesta antoivat syyn uskoa, että päätös olisi kumottavissa (Savonlinnan kaupunki; Pohjanpalo 2016).
Ahkerasta kansalaisvaikuttamisesta ja poliitikkojen työstä huolimatta pääministeri ilmoitti toukokuussa, ettei hallitus voi pelastaa Savonlinnan kampusta. Hallituksen tekemien koulutusleikkausten vuoksi sen olisi ollut hankalaa nyt kävellä yliopiston autonomian yli. Taloudellisia, sosiaalisia ja aluepoliittisia perusteita lakkautuspäätöksen kumoamiselle olisi löytynyt. (Koivisto 2016.)
MITEN KÄY OPETUKSEN LAADULLE?
Tutkijoiden mukaan koulutuksen keskittäminen suuriin yksiköihin ei takaa laatua. Suomalaisyliopistot menestyvät maailmanlaajuisissa vertailuissa hyvin. Koulutusyksikköjen karsintaan ei pitäisi lähteä ilman koulutus- ja tieteenaloittaisten tulos–panos-analyysien laadintaa, kuten Savonlinnan-tapauksessa on tehty. (Liiten 2016.)
Opiskelijan näkökulmasta yksi tärkeimmistä opetuksen laatuun vaikuttavista tekijöistä on ohjauksen saatavuus. Edellinen hallitus leikkasi ammattikorkeakoulujen rahoituksesta viidenneksen, mikä näkyy tänä päivänä erityisesti henkilökohtaisen ohjauksen saamisessa. Nykyinen hallitus on tekemässä yhtä suuret leikkaukset yliopiston puolelle. Pienten yksikköjen, kuten Savonlinnan OKL:n, lakkauttaminen ja keskittäminen suuriin yksiköihin, vaikuttaa uskoakseni juuri opiskelijoiden henkilökohtaiseen ohjaukseen. Ohjauksen puute voi pahimmillaan venyttää opiskeluaikoja ja heikentää opiskelumotivaatiota ja -mahdollisuuksia. Laadukas koulutus motivoi ja innostaa, ja sen vaikutukset voivat ulottua pitkälle työelämään lisäämällä henkistä pääomaa ja tuottavuutta.
Entisenä savonlinnalaisena olen surullisena seurannut, kuinka entisessä kotikaupungissa ovia sulkeutuu yksi toisensa perään niin, että yhä useampi joutuu tekemään päätöksen muuttaa pois. Myös omat paluumuuttomahdollisuudet kauniiseen Etelä-Savoon alkavat olla vähäiset. Positiivista on kuitenkin ollut nähdä, kuinka savonlinnalaiset ovat puhaltaneet yhteen hiileen kaupungin ja koko maakunnan puolesta. Ainakaan vielä Etelä-Savo ei hiljene, vaan miettii aktiivisesti uusia selviytymisstrategioita, niin päättäjä- kuin ruohonjuuritasolla.
Veera Halttunen, sosionomi (ylempi AMK) opiskelija
Lähteet ja lisätietoa
Enkenberg, Jorma – Hiltunen, Mervi – Kankkunen, Markku 2016. Yliopistokampuksen lakkautuspäätös ajaa Savonlinnan ahdinkoon. Mielipidekirjoitus. Helsingin Sanomat 24.4.2016. Saatavilla myös sähköisesti:
Koivisto, Matti 2016. Sipilä: Savonlinnan OKL:n lakkauttamispäätös yllätti hallituksen. Yle uutiset 11.5.2016. Saatavilla myös sähköisesti:
Koponen, Paavo 2016. Oopperajuhlaväen vuodepaikat vaarassa, kampuksen lähtö kaataa kesähotellit Savonlinnassa. Yle uutiset 28.4.2016. Saatavilla myös sähköisesti:
Liiten, Marjukka 2016. Uusi vertailu: Suomalaisyliopistot ovat maailman toiseksi parhaat. Helsingin Sanomat 25.4.2016. Saatavilla myös sähköisesti:
Pohjanpalo, Olli 2016. Sipilä palautti uskoa koko maan pitämiseksi asuttuna: ”Keskittämisen sijaan Suomelle kilpailuetua hajauttamisesta”. Helsingin Sanomat 23.4.2016. Saatavilla myös sähköisesti:
Pölkki, Minna 2016. Savonlinna uhkaa näivettyä – opettajankoulutus lähtee, talous vajoaa kriisin partaalle. Helsingin Sanomat 4.5.2016. Saatavilla myös sähköisesti:
Savonlinnan kaupunki. Muistio 18.4.2016. Saatavilla myös sähköisesti:
Ks. myös Opettajankoulutus säilytettävä Savonlinnassa -yhteisö Facebookissa:
Eduskunta, SDP:n välikysymys Suomen suunnasta:
Ei kommentteja