Laatu ja sen arviointi ovat tärkeä osa ammattikorkeakoulun toimintaa. Metropolian sosiaalialan ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa toteutettiin viime vuonna tutkinnon itsearviointi, joka osoittautui mielekkääksi tavaksi tunnistaa kehittämistarpeita ja muistuttaa vahvuuksista.

Laatu ei ole käsitteenä yksiselitteinen. Voidaan ajatella, että laatu on hyvä, mikäli se vastaa asiakkaan toiveisiin ja odotuksiin. Raija Holli kuvaa korkeakoulutuksen laatua seuraavasti: ”Laatu on järjestelmällistä pyrkimystä tehdä työmme mahdollisimman hyvin, saada aikaan strategisesti oikeita asioita ja vaikuttavia tuloksia”.

Laatu ja sen arviointi ovat olennainen osa ammattikorkeakoulun toimintaa. Jatkuva kehittäminen ja parantaminen ovat osa strategiaa ja samalla edellytyksiä laadukkaan toiminnan ja lopputulosten saavuttamiseksi. Laadukkaan työn takana ovat motivoituneet ja kehittämismyönteiset työntekijät. Laki velvoittaa ammattikorkeakouluja arvioimaan koulutustaan ja toimintaansa sekä niiden vaikuttavuutta. Kouluja velvoitetaan myös ulkopuoliseen arviointiin säännöllisesti.

YAMK-tutkinnon laatua arvioimassa

Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen (YAMK-tutkintojen) sisällöt on suunniteltu yhteistyössä työelämän kanssa, jotta tutkinnot vastaisivat työelämän tarpeisiin. YAMK-tutkinto varmistaa eväät myös oppimaan oppimiselle työelämässä, jossa muutos on pysyvää. Opiskelijalähtöisyys, käytännönläheisyys ja aidossa työympäristössä oppiminen ovat opiskelijoiden arvostamia YAMK-tutkintojen tunnuspiirteitä. (Arene, 2016)

Korkeakoulutuksen laadun arvioinnissa voidaan käyttää sekä itsearviointia että vertaisarviointia. Vertaisarviointia edeltää itsearviointi, joka on kaiken perusta. Itsearviointiin on erilaisia työkaluja. Metropolian sosiaalialan YAMK-tutkinto-ohjelman opettajat toteuttivat ohjelman itsearvioinnin vuonna 2018. Työkaluksi valittiin EU:n rahoittamassa hankkeessa kehitetty Self-Evaluation Handbook.

Itsearvioinnin työkalu sisälsi 10 arvioitavaa aluetta, joita olivat mm. tutkinto-ohjelman perusta ja filosofia, oppiminen ja opetus, arviointi ja palaute, taitojen kehittyminen ja työllistyminen, tutkimus ja arviointi, opiskelijakeskeisyys sekä opetushenkilöstön kehittäminen. Näiltä alueilta oli yhteensä 28 arviointikohdetta, jota hyödynnettiin soveltuvin osin.

Itsearvioinnin toteutus

Metropolian sosiaalialan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon itsearviointiin osallistuivat vuonna 2018 tutkinnon kahdeksan opettajan tiimi ja opiskelijat. Itsearvioinnin arviointikysymyksiä tarkennettiin kolmen opettajan ydinryhmän kesken sosiaalialan tutkintoon soveltuviksi ennen itsearvioinnin tekemistä.

Opettajat valmistautuivat itsearviointiin arvioimalla jokaisen arvioitavan alueen henkilökohtaisesti. Arvioinneista ja niiden perusteluista keskusteltiin opettajatiimin kokouksessa. Kolmen opettajan ydinryhmä teki yhteenvedon itsearvioinnin tuloksista ja niiden perusteluista. Arvioinnin yhteenveto käsiteltiin tutkinnon opettajatiimissä ja samalla keskusteliin tutkinnon kehittämistarpeista.

Tutkinnon opiskelijat osallistuivat itsearviointiin syksyllä 2018. Opiskelijat keskustelivat neljän-viiden henkilön kotiryhmissä arviointikysymyksistä soveltuvin osin ja vastasivat niihin kirjallisesti. Opiskelijoiden tekemää arviointia varten arviointikysymykset oli muutettu avoimiksi kysymyksiksi. Tutkinnon sidosryhmät osallistuvat tutkinnon arviointiin työelämän tarpeiden näkökulmasta kuluvan vuoden aikana osana tutkinnon opetussuunnitelmatyötä.

Itsearvioinnin kertomaa

Itsearvioinnissa on mahdollista saada kuuluviin niin opettajien, opiskelijoiden kuin sidosryhmienkin ääni. Sosiaalialan ylemmän tutkinnon opettajatiimi koki arvioinnin tekemisen hyvänä tapana tarkastella sekä tutkinnon että opiskelijoiden asiantuntijuuden kehittymisen kannalta tärkeitä ja keskeisiä asioita. Arjen työn keskellä oli mielenkiintoista pysähtyä keskustelemaan kollegoiden kanssa tutkinnon perustasta, opiskelijakeskeisyydestä, arviointi- ja palautekäytännöistä sekä mahdollisuudesta oman työn ja osaamisen kehittämiseen.

Opettajien tekemän arvioinnin perusteella eri osa-alueet olivat tutkinnossa pääsääntöisesti hyvää – osittain myös kiitettävää – tasoa. Opiskelijoiden havainnot ja kirjallinen palaute olivat yhdensuuntaisia opettajien tekemän arvioinnin kanssa.  Itsearvioinnin toteuttaminen mahdollisti vuosien kehittämistyön äärelle pysähtymisen ja tehtyjen valintojen arvioimisen. Itsearviointi ohjaa kiinnittämään huomiota oleellisiin kehittämistarpeisiin sekä tunnistamaan tutkinnon vahvuudet.

Kirjoittajat:
Marjatta Kelo, FT, Kehityspäällikkö, YAMK-tutkinnot, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Katriina Rantala-Nenonen, YTM, Sosiaalialan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tutkintovastaava, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Arene 2016. Ammattikorkeakoulujen maisterikoulutus osaamisen uudistajana ja kansallisena koulutusinnovaationa. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n selvitys YAMK-tutkintojen rakenteellisesta kehittämisestä.

Quality Assurance and Enhancement Marketplace for Higher Education Institutions. Self-Evaluation Handbook 2016.

Sote-seminaari kokosi Metropolian Ammattikorkeakouluun noin 160 osallistujaa keskustelemaan valinnanvapaudesta erityisesti tasa-arvon näkökulmasta. Keskustelussa mukana oli myös valinnanvapautta ja sote:n rahoitusta pohtivan työryhmän puheenjohtaja Brommels sekä yleisössä työryhmän jäseniä. Työryhmän väliraportti on ilmestynyt 15.3.2016 ja työryhmä jättää lopulliset ehdotuksensa toukokuussa. (kuvassa Juhani Lehto ja Mats Brommels)

Professori Juhani Lehdon mukaan hallituksen tarjoamassa valinnanvapaudessa on pikemminkin kyse palveluntuottajien ohjauksesta kuin valinnanvapaudesta. Valinnanvapauden lisääminen pitäisi aloittaa sellaisista asiakkaista, jotka ovat pitkäaikaisesti palvelujen tarpeessa, asiakkaista, joiden arkeen palveluilla on vahva merkitys sekä asiakkaista, joiden hyvinvointiin sote vaikuttaa syvästi. Hän pohti julkisten palvelujen yhtiöittämisen edellytyksiä ja seurauksia, kuten miten yhtiöt pääomitetaan ja mistä tarvittava lainoitus ja toimintakiinteistöt saadaan.

Lehdon mukaan valinnanvapautta voidaan lisätä ilman yhtiöittämistäkin. Julkisella hallinnolla on aina laajempi rooli ja vastuu mm.perusoikeuksien toteutumisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa, mistä kannustimet satsata ehkäisevään toimintaan, jolla vähennetään asiakkaita. Asiakasmaksujen korotuspaineet tulevat olemaan suuria. Yhtiöittäminen edellyttää enemmän sääntelyä ja valvontaa, mikä lisää kustannuksia. Yhtiöiden perustehtävä on tuottaa voittoa ja lisätä asiakkuuksia, mikä ei ole kuitenkaan julkisesti rahoitetun sosiaali- ja terveydenhuollon tarkoitus.

Mats Brommels esitteli työryhmän perusehdotukset valinnanvapausmalleiksi. Henkilökohtaisina huomioina hän totesi, että pohjoismainen hyvinvointimalli on keskeinen kilpailuvaltti, mutta järjestelmä vaatii kehittämistä. Nykyinen sote-järjestelmä ei ole kyennyt parantamaan ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin tasa-arvoa. Jatkossa valtio päättää, että erilaiset toimijat investoivat ja uudistavat toimintaa luomalla kilpailua työvoimasta ja kannustamalla matalalla kynnyksellä yritystoimintaan. Reformin keskeinen tavoite on peruspalvelujen saatavuuden parantaminen, talouden kestävyysvajeen pienentäminen sekä vaikuttavuusharppaukset mm.teknologian kautta. Valinnanvapaus kytkettynä älykkäisiin rahoituskeinoihin, luovat oikeanlaisia kannustumia tuottajille.

Brommels korosti, että valinnanvapaus koskee palveluntuottajan valintaa: asiakkaista kilpaillaan laadulla, ei hinnoilla. Viranomaistehtävät jäävät edelleen julkisen vallan tehtäväksi. Valtion ohjaus on keskeistä tasa-arvon näkökulmasta.

Soste ry:n johtaja Anne Knaabi korosti puheenvuorossaan kansalaisten roolia sote-palvelujen yhteiskehittämisessä. Hyvinvointi on paljon enemmän kuin sote-palvelut. Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio kantoi huolta alueellisesta tasa-arvosta Suomen eri osissa asuvien osalta, sillä sosio-ekonomisten erojen taustalta löytyy alueellisia tekijöitä. Hän pohti mihin tietoon perustuu käsitys yksityisen palveluntuotannon tehokkaammasta tuottamisesta. Millaisia kannustimia yhtiöillä on ehkäistä palvelujen käyttöä? Miten tätä aiotaan mitata?

Helsingin kaupunginvaltuutettu ja sote-lautakunnan jäsen Anna Vuorjoki totesi, että kyse on vallasta. Halutaan siirtyä demokraattisesti ohjatusta vallasta kuluttajavaltaan. Miten kuluttajat voivat vaikuttaa yhtiön palvelujen kehittämiseen? Miten turvataan erilaisessa elämäntilanteessa olevien mahdollisuudet valita. Miten yhtiöt vastaavat kansanterveystyöstä tai rakenteellisesta sosiaalityöstä, joilla yhteiskunnan tasolla edistetään ihmisten tasa-arvoa?

Yliopettaja Sirkka Rousu Metropolia Ammattikorkeakoulusta esitteli mallin, josta valinnanvapauden yhteydessä ei ole Suomessa keskusteltu: henkilökohtainen budjetointimalli (HB) lisää laajimmin asiakkaan tosiasiallista valinnanvapautta, valtauttaa asiakkaan valitsemaan tarpeidensa mukaiset tukitoimet sovitun asiakassuunnitelman ja budjetin pohjalta. Kansainvälisten kokemusten mukaan HB -malli lisää asiakkaan tyytyväisyyttä ja voimaannuttaa oman elämän ohjaamisessa. Malli on aidosti yksilöllisesti asiakasohjautuva. HB-mallin valtakunnallinen kehittämishanke on käynnistymässä Metropolian koordinoimana.

Kuuntele ja katsele seminaarin yleisön ja puhujien kriittistä keskustelua valinnanvapaudesta ja yhtiöittämisen vaikutuksista youtube-videotallenteesta (ks. alla linkki).

19.4.2016 pidetyn seminaarin järjestäjinä toimivat Metropolian Ammattikorkeakoulun sosiaalisen hyvinvoinnin osaamisalueen lisäksi Vapaus valita toisin VVT, Lääkärin sosiaalinen vastuu, Soste ry ja Sosiaalipoliittinen yhdistys.

Kirjoittaja Sirkka Rousu toimii yliopettajana Metropolian sosiaalisen hyvinvoinnin osaamisalueella, ja on myös VVT:n hallituksen jäsen

Voit tutustua puhujien esityksiin VVT:n sivuilla. Nettisivulla on myös linkki seminaarin videotallenteeseen VVT:n youtube-kanavalle. Tästä nettisivulle.

Keitä nämä sosiaalialan ylemmän AMK-tutkinnon opiskelijat ovat? Millainen työ- ja opintoura heillä on jo takanaan? Mihin he suuntaavat jatkaessaan ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelua? Millaista heitä on ollut opettaa? Ja mitä he opiskelevat?

Kuvassa v.2014-2015 opiskelijaryhmä keskustelee vaikuttavuudesta ja sen osoittamisesta oppimistehtäväanalyysin pohjalta.

Sosiaalialan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijat meillä Metropoliassa ovat suorittaneet yleisimmin alemman korkeakoulututkinnon ammattikorkeakoulussa – tavallisimmin sosionomi AMK-tutkinnon, mutta yhä useammin ryhmässämme on opiskelemassa geronomi AMK-tutkinnosta valmistuneita.

Sirppa Kinoksen (2015) valtakunnallisen kyselyn mukaan opintonsa aloittavilla on keskimäärin yli 7 vuoden työkokemus ennen ylemmän AMK-tutkinnon aloittamista. Näin on myös meillä Metropoliassa: osa jatkaa opintojaan heti kun 3 vuotta työkokemusta tulee täyteen, ja osalla on monipuolinen ja pitkä ammattiura jo takanaan erilaisissa sosiaalialan tehtävissä, useimmiten lasten, nuorten ja perheiden palveluissa, mutta jokaisessa opiskelijaryhmässämme on myös kuntoutuksen, vammaispalvelujen, vanhustyön tai aikuissosiaalityön tehtävissä toimivia -ammattinimikekirjoa löytyy. Erilaisia työtehtävien nimikkeitä kuvataan tutkintomme sivuilta löytyvästä esitteestä.

Ryhmässä on eri-ikäisiä ja monenlaisissa työtehtävissä toimineita, niinpä opiskelijoillamme on mistä jakaa osaamistaan toisille – ja myös meille opettajille.

… Rikkaus on myös sosiaalialan moninaisuus, joka on näkynyt myös opiskeluryhmämme monimuotoisuudessa. Ryhmässämme on osaamista eri sosiaalialan kentiltä ja opintojen parhainta antia ovat olleet lähiopetuspäivillä käydyt keskustelut niin tunneilla kuin käytävilläkin. Tavoite laajemman ymmärryksen saavuttamisesta on toteutunut, tosin se vaatii jatkuvaa ylläpitoa, kiinnostusta ja innostusta ympäristöstä ja yhteiskunnasta, opintojen päätyttyäkin. (Satu Hannolan koko opiskelijatarinaan voit tutustua tutkintomme esittelysivuilta –klikkaa tästä)

Noin 40 % oli Kinoksen tulosten mukaan työskennellyt vastuuasemassa ja esimiestehtävissä jo AMK-tutkinnon pohjalta – ja ainakin meillä Metropoliassa jo AMK-tutkinto sisältää myös paitsi työyhteisö- ja tiimitaitoja, myös johtamisopintoja, mikä antaa tietenkin perusvalmiuksia vastuutehtäviin.

Ylempi AMK-opintonsa aloittaneet ovat hyvin vahvasti kiinnittyneet sosiaalialan työtehtävissä jatkamiseen. Kinoksen kysely vahvistaa tietoa, jonka mukaan sosiaalityöhön ja sosiaalialan eri asiakastyön tehtäviin suuntaavan ylempi AMK-tutkinnon suorittaneilla on vahva sosiaalialan sisältöosaaminen ja pitkä käytännön työkokemus. Vaikka juuri voimaan tullut ammattihenkilölaki ei vieläkään tunnista heitä sosiaalityön maisteritason osaajina, heillä on sosiaalityön nykytehtävissä tarvittava osaaminen.

Ammattikorkeakoulun opintopolulta valmistuneilla on motivoituneisuus jatkaa työtään nimenomaan sosiaalialan erilaisissa asiakastyön ja sen johtamisen tehtävissä. Tämä on suuri voimavara erityisesti ajatellen kuntien työtehtäviä, joissa työntekijöiden vaihtuvuus on suurta. Tämän ovat myös työnantajat tunnistaneet ja rekrytoivatkin entistä enemmän ammattikorkeakoulujen maisteritason sosiaalialan osaajia. Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneet sijoittuvat hyvin osaamistaan vastaaviin tehtäviin erilaisiin organisaatioihin kuntiin, järjestöihin, valtiolle ja yrityksiin.

Tässä kuvassa koulukuraattori Katariina Mäki-Kokkila esittelee oman master-opinnäytetyönsä tuloksia 2.12.2015 Uudistuva sosiaali- ja terveysala seminaarissamme, jonka järjestämme vuosittain sote-alan ylempi AMK-tutkintojen kanssa yhdessä.

Toisessa kuvassa perhekuntoutuskeskuksen johtaja Teemu Tuominen vetää sote-palvelujen digitalisaatiota käsitelleen paneelin keskustelua 2.12.2015 seminaarissa (ja tässä linkki seminaarin tallenteeseen). 

Olen opettanut nyt yli viisi vuotta Metropolian sosiaalialan ylemmän AMK-tutkinnon opiskelijoita. Opettajana koen oppivani koko ajan opiskelijoiltamme: esimerkiksi eilen meillä oli suullinen ryhmätentti, joka kyllä osoitti miten analyyttisesti, laaja-alaisesti ja kriittisesti opiskelijat pystyivät tarkastelemaan perhe- sekä lapsuuden ja nuoruuden ajankohtaisen tutkimuksen tuloksia kytkeytyneenä käytännön todellisuuteen – ihan mahtavia keskusteluja.

Mitä sitten opiskelijamme opiskelevat ja millaista osaamista heille karttuu opintojen aikana? Lisätietoa tästä löydät mm. opiskelijoiden tarinoista sekä tutkinnon opetussuunnitelmasta (erillinen pdf-asiakirja tutkinnon nettisivulla) -siinä on myös taustoitettu sitä millaiseen toimintaympäristöön koulutamme sosiaalialan maisteritason osaajia.

Linkki tässä sosiaalialan ylempi AMK-tutkinnon nettisivuille. Sieltä kannattaa katsoa myös millaista osaamista ylempi AMK- kouluttajatiimillämme on eri tieteenaloilta ja työelämästä.

Jos kiinnostuit opiskelusta Metropoliassa, nyt on aika hakea opiskelemaan – hakuaika päättyy 6.4.2016 klo 15.  Toimimme aktiivisesti yhteistyössä  Metropolia Master´s -tutkintojen kanssa -tästä sivustollemme.    

Ja kuten huomaat, kirjoitamme aktiivisesti myös omaa Uudistuva sosiaalialan osaaminen -blogia.

Sirkka Rousu, yliopettaja, tutkintovastaava. Lisätietoa minun osaamistani löydät myös omilta nettisivuiltani sirkkarousu.fi.