Tehostetun palveluasumisen asiakasmaksujen yhtenäistäminen nosti asiakkaiden maksuja

Mari Raatikainen · 22.6.2022

Kuva: Pixabay

Heinäkuussa 2021 astui voimaan lakimuutos, jolla yhdenmukaistettiin tehostetun palveluasumisen asiakasmaksut Suomessa. Aiemmin palveluasumisen asiakasmaksuista ei ole säädetty lailla, vaan kunnat ovat itse voineet määrittää palveluasumisen hinnan. Helsingissä tehostetun palveluasumisen asiakasmaksun yhdenmukaistaminen tarkoitti asiakkaalle korotusta asiakasmaksuun.

Asiakasmaksulain osauudistuksella yhdenmukaistettiin ja kohtuullistettiin tehostetun palveluasumisen asiakkaiden asiakasmaksuja (Sosiaali- ja terveysministeriö 2021a). Aiemmin asiakkailta on voitu laskuttaa erikseen esimerkiksi asumisesta ja huolenpidosta koituvat kustannukset. Uudistetussa asiakasmaksulaissa asiakas maksaa palveluasumisesta yhden summan, joka kattaa asumisen, ateriat, hoidon ja huolenpidon.

Asiakasmaksujen määrä vaihteli kunnittain huomattavasti, asettaen ihmiset eriarvoiseen asemaan sen mukaan missä he asuivat. Maksut yhdenmukaistamalla halutaan taata, että asiakkaat ovat yhdenvertaisessa ja tasa-arvoisessa asemassa riippumatta siitä missä kunnassa he asuvat. Maksut voivat vaihdella kuntien välillä myös jatkossa, sillä kunnat saavat edelleen päättää asiakasmaksujen määrästä, mutta laki asettaa maksuille enimmäismäärän. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2020.) Kunta voi halutessaan laskuttaa asiakkaalta pienemmän maksun tai antaa palvelun jopa maksutta (Sosiaali- ja terveysministeriö).

Asiakasmaksu nousi Helsingissä

Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta päätti nostaa tehostetun palveluasumisen asiakasmaksua ja linjasi maksun määräytymisprosentin asiakasmaksulain (1201/2020 § 7 c) mukaisesti. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 1201/2020 § 7 c). Tällä päätöksellä Helsingin Kaupunki nosti helsinkiläisten tehostetun palveluasumisen asiakkaiden asiakasmaksua. Ennen asiakasmaksulain uudistusta tehostetussa palveluasumisessa asuva helsinkiläinen maksoi 80 prosenttia nettotuloistaan ja hänelle jäi käyttövaraa 254 euroa kuukaudessa. (Sosiaali- ja terveyslautakunta 2021: 1,4).

Uuden päätöksen myötä maksaa helsinkiläinen asiakas nyt 85 prosenttia nettotuloistaan ja hänelle jää 15 prosenttia tai vähintään 164 euroa käyttövaraa kuukaudessa. (Sosiaali- ja terveyslautakunta 2021: 1,4). Uusittu asiakasmaksu perustuu asiakkaan maksukykyyn ja rinnastuu pitkäaikaisen laitoshoidon maksuihin (Sosiaali- ja terveyslautakunta 2021: 3). Pitkäaikaisessa laitoshoidossa asiakas maksaa 80 prosenttia nettotuloista ja hänelle tulee jäädä 15 prosenttia ja vähintään 110 euroa käyttövaraa. Laitoshoitoon sisältyy kaikki asiakkaan tarvitsemat lääke-, hygienia- ja terveydenhuoltomenot. (Kuntaliitto 2021.)

Käyttövara pieneni

Helsingissä tehostetun palveluasumisen minimikäyttövara pieneni 254 eurosta 164 euroon kuussa. Yhdeksänkymmenen euron vähennys käyttövaraan, voi tuntua pieneltä vähennykseltä, mutta jo ennestään pienituloiselle henkilölle se voi olla merkittävä pudotus tuloissa. Aiemmin 254 euron käyttövaralla asiakkaan tuli kattaa kaikki hoitoon ja huolenpitoon tarvittavat välttämättömät hoitotarvikkeet. (Kuntaliitto 2021).

Uuden päätöksen mukainen asiakasmaksu kattaa nyt asioita, jotka asiakas aiemmin kustansi itse. Maksu kattaa seuraavat hoitoon ja huolenpitoon kuuluvat hoitotarvikkeet:

inkontinenssisuojat
pesulaput
ruokaliinat
vuodesuojat

(Kuntaliitto 2021).

Lisäksi asiakasmaksusta vähennetään lääkekustannukset. Lääkekustannukset huomioidaan asiakkaille määrätyistä lääkkeistä, perusvoiteista ja kliinisistä ravintovalmisteista, sairausvakuutuslain mukaisen lääkkeiden omavastuun verran. (Sosiaali- ja terveyslautakunta 2021: 4.)

Yhdenmukaistiko laki todella kaikkien asiakasmaksut?

Vaikka uusi asiakasmaksulaki rinnastuu laitoshoitoon, jossa asiakkaan minimikäyttövara on pienempi, eivät asiakkaat siltikään ole täysin yhdenvertaisessa asemassa. Laitoshoidossa asiakasmaksu pitää sisällään hoitotarvikkeiden ja lääkkeiden lisäksi taksimatkoja virkistyskäyttöön, kunnalliset terveydenhuollon palvelut, kuten hammaslääkärin sekä kaikki hygieniatarvikkeet, kampaajan sekä jalkojenhoidon.

Laitoshoidon asiakasmaksu kattaa paljon sellaisia asioita, jotka mahdollistavat rikkaamman arjen. Vaikka käyttövara on pienempi ei sillä tarvitse kattaa esim. terveydenhuolto tai taksimatkoja, kuten tehostetussa palveluasumisessa. Ihminen voi lähteä tapaamaan perhettään ja laitos maksaa taksimatkan tai hän voi käyttövarallaan ostaa herkkuja, tilata ulkoiluseuraa, lähteä konserttiin tai tilata lehden.

Se, että ihminen joutuu ympärivuorokautisen hoidon piiriin ei pitäisi poistaa hänen mahdollisuuttaan elää rikasta elämää, johon kuuluu samoja asioita kuin kenen tahansa elämään. Ystävät, perhe, osallistuminen, itsensä toteuttaminen ja mahdollisuus tulla kohdatuksi arvostavasti pitäisivät olla itsestään selviä asioita myös ympärivuorokautisessa hoidossa. Tehostetussa palveluasumisessa asuvalla ihmisellä ei välttämättä jää käyttövarastaan rahaa, jotta nämä tarpeet tulevat tyydytetyiksi.

Uusi asiakasmaksulaki määrää, että mikäli asiakkaan varat eivät riitä kattamaan tarpeellisia kustannuksia tai asiakkaan toimeentulo vaarantuu voi hän hakea asiakasmaksujen alentamista tai perimättä jättämistä (Sosiaali- ja terveysministeriö 2021b; Sosiaali- ja terveysministeriö). Mahdollisuus hakea asiakasmaksujen alentamista on askel oikeaan suuntaan, mutta hyvin byrokraattinen prosessi. Jos alentamista haettaisiin, niin katsottaisiinko tarpeellisiksi kuluiksi myös maksettu ulkoiluapu tai yksinäisyyttä ja masennusta kokevalle, konserttilippu musiikkiesitykseen?

Herää kysymys, onko asiakasmaksuja päätettäessä mietitty vain ihmisen fyysisten tarpeiden täyttymistä. Helsinki olisi voinut päättää myös toisin, pitää asiakasmaksut ennallaan tai jopa pienentää niitä. Eikö monipuolisessa hyvässä hoidossa ja suomalaisessa hyvinvointivaltiossa tulisi turvata ihmisen tarpeet kokonaisvaltaisesti.

Kirjoittaja

Mari Raatikainen, sosionomi (AMK) ja sosiaalialan ylemmän AMK-tutkinnon opiskelija Metropolian ammattikorkeakoulusta.