Hyppää pääsisaltöön
Uudistuva sosiaalialan osaaminen

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
Uudistuva sosiaalialan osaaminen
Sosiaalialan opiskelijoiden ja opettajien yhteisblogi
0

Tehostetun palveluasumisen asiakasmaksujen yhtenäistäminen nosti asiakkaiden maksuja

Mari Raatikainen · 22.6.2022
Kuva: Pixabay

Heinäkuussa 2021 astui voimaan lakimuutos, jolla yhdenmukaistettiin tehostetun palveluasumisen asiakasmaksut Suomessa. Aiemmin palveluasumisen asiakasmaksuista ei ole säädetty lailla, vaan kunnat ovat itse voineet määrittää palveluasumisen hinnan. Helsingissä tehostetun palveluasumisen asiakasmaksun yhdenmukaistaminen tarkoitti asiakkaalle korotusta asiakasmaksuun.

Asiakasmaksulain osauudistuksella yhdenmukaistettiin ja kohtuullistettiin tehostetun palveluasumisen asiakkaiden asiakasmaksuja (Sosiaali- ja terveysministeriö 2021a). Aiemmin asiakkailta on voitu laskuttaa erikseen esimerkiksi asumisesta ja huolenpidosta koituvat kustannukset. Uudistetussa asiakasmaksulaissa asiakas maksaa palveluasumisesta yhden summan, joka kattaa asumisen, ateriat, hoidon ja huolenpidon.

Asiakasmaksujen määrä vaihteli kunnittain huomattavasti, asettaen ihmiset eriarvoiseen asemaan sen mukaan missä he asuivat. Maksut yhdenmukaistamalla halutaan taata, että asiakkaat ovat yhdenvertaisessa ja tasa-arvoisessa asemassa riippumatta siitä missä kunnassa he asuvat. Maksut voivat vaihdella kuntien välillä myös jatkossa, sillä kunnat saavat edelleen päättää asiakasmaksujen määrästä, mutta laki asettaa maksuille enimmäismäärän. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2020.) Kunta voi halutessaan laskuttaa asiakkaalta pienemmän maksun tai antaa palvelun jopa maksutta (Sosiaali- ja terveysministeriö).

Asiakasmaksu nousi Helsingissä

Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta päätti nostaa tehostetun palveluasumisen asiakasmaksua ja linjasi maksun määräytymisprosentin asiakasmaksulain (1201/2020 § 7 c) mukaisesti. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 1201/2020 § 7 c). Tällä päätöksellä Helsingin Kaupunki nosti helsinkiläisten tehostetun palveluasumisen asiakkaiden asiakasmaksua. Ennen asiakasmaksulain uudistusta tehostetussa palveluasumisessa asuva helsinkiläinen maksoi 80 prosenttia nettotuloistaan ja hänelle jäi käyttövaraa 254 euroa kuukaudessa. (Sosiaali- ja terveyslautakunta 2021: 1,4).

Uuden päätöksen myötä maksaa helsinkiläinen asiakas nyt 85 prosenttia nettotuloistaan ja hänelle jää 15 prosenttia tai vähintään 164 euroa käyttövaraa kuukaudessa. (Sosiaali- ja terveyslautakunta 2021: 1,4). Uusittu asiakasmaksu perustuu asiakkaan maksukykyyn ja rinnastuu pitkäaikaisen laitoshoidon maksuihin (Sosiaali- ja terveyslautakunta 2021: 3). Pitkäaikaisessa laitoshoidossa asiakas maksaa 80 prosenttia nettotuloista ja hänelle tulee jäädä 15 prosenttia ja vähintään 110 euroa käyttövaraa. Laitoshoitoon sisältyy kaikki asiakkaan tarvitsemat lääke-, hygienia- ja terveydenhuoltomenot. (Kuntaliitto 2021.)

Käyttövara pieneni

Helsingissä tehostetun palveluasumisen minimikäyttövara pieneni 254 eurosta 164 euroon kuussa. Yhdeksänkymmenen euron vähennys käyttövaraan, voi tuntua pieneltä vähennykseltä, mutta jo ennestään pienituloiselle henkilölle se voi olla merkittävä pudotus tuloissa. Aiemmin 254 euron käyttövaralla asiakkaan tuli kattaa kaikki hoitoon ja huolenpitoon tarvittavat välttämättömät hoitotarvikkeet. (Kuntaliitto 2021).

Uuden päätöksen mukainen asiakasmaksu kattaa nyt asioita, jotka asiakas aiemmin kustansi itse. Maksu kattaa seuraavat hoitoon ja huolenpitoon kuuluvat hoitotarvikkeet:

  • inkontinenssisuojat
  • pesulaput
  • ruokaliinat
  • vuodesuojat

(Kuntaliitto 2021).

Lisäksi asiakasmaksusta vähennetään lääkekustannukset. Lääkekustannukset huomioidaan asiakkaille määrätyistä lääkkeistä, perusvoiteista ja kliinisistä ravintovalmisteista, sairausvakuutuslain mukaisen lääkkeiden omavastuun verran. (Sosiaali- ja terveyslautakunta 2021: 4.)

Yhdenmukaistiko laki todella kaikkien asiakasmaksut?

Vaikka uusi asiakasmaksulaki rinnastuu laitoshoitoon, jossa asiakkaan minimikäyttövara on pienempi, eivät asiakkaat siltikään ole täysin yhdenvertaisessa asemassa. Laitoshoidossa asiakasmaksu pitää sisällään hoitotarvikkeiden ja lääkkeiden lisäksi taksimatkoja virkistyskäyttöön, kunnalliset terveydenhuollon palvelut, kuten hammaslääkärin sekä kaikki hygieniatarvikkeet, kampaajan sekä jalkojenhoidon.

Laitoshoidon asiakasmaksu kattaa paljon sellaisia asioita, jotka mahdollistavat rikkaamman arjen. Vaikka käyttövara on pienempi ei sillä tarvitse kattaa esim. terveydenhuolto tai taksimatkoja, kuten tehostetussa palveluasumisessa. Ihminen voi lähteä tapaamaan perhettään ja laitos maksaa taksimatkan tai hän voi käyttövarallaan ostaa herkkuja, tilata ulkoiluseuraa, lähteä konserttiin tai tilata lehden.

Se, että ihminen joutuu ympärivuorokautisen hoidon piiriin ei pitäisi poistaa hänen mahdollisuuttaan elää rikasta elämää, johon kuuluu samoja asioita kuin kenen tahansa elämään. Ystävät, perhe, osallistuminen, itsensä toteuttaminen ja mahdollisuus tulla kohdatuksi arvostavasti pitäisivät olla itsestään selviä asioita myös ympärivuorokautisessa hoidossa. Tehostetussa palveluasumisessa asuvalla ihmisellä ei välttämättä jää käyttövarastaan rahaa, jotta nämä tarpeet tulevat tyydytetyiksi.

Uusi asiakasmaksulaki määrää, että mikäli asiakkaan varat eivät riitä kattamaan tarpeellisia kustannuksia tai asiakkaan toimeentulo vaarantuu voi hän hakea asiakasmaksujen alentamista tai perimättä jättämistä (Sosiaali- ja terveysministeriö 2021b; Sosiaali- ja terveysministeriö). Mahdollisuus hakea asiakasmaksujen alentamista on askel oikeaan suuntaan, mutta hyvin byrokraattinen prosessi. Jos alentamista haettaisiin, niin katsottaisiinko tarpeellisiksi kuluiksi myös maksettu ulkoiluapu tai yksinäisyyttä ja masennusta kokevalle, konserttilippu musiikkiesitykseen?

Herää kysymys, onko asiakasmaksuja päätettäessä mietitty vain ihmisen fyysisten tarpeiden täyttymistä. Helsinki olisi voinut päättää myös toisin, pitää asiakasmaksut ennallaan tai jopa pienentää niitä. Eikö monipuolisessa hyvässä hoidossa ja suomalaisessa hyvinvointivaltiossa tulisi turvata ihmisen tarpeet kokonaisvaltaisesti.

Kirjoittaja

Mari Raatikainen, sosionomi (AMK) ja sosiaalialan ylemmän AMK-tutkinnon opiskelija Metropolian ammattikorkeakoulusta.

Lähteet

Kuntaliitto 2021. Pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen, pitkäaikaisen perhehoidon ja pitkäaikaisen laitoshoidon maksut. Viitattu 5.12.2021.

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 1201/2020 § 7 c. Annettu Helsingissä 30.12.2020. Viitattu 5.12.2021.

Sosiaali- ja terveyslautakunta 2021. § 95 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen maksuperusteiden määrääminen asiakasmaksulain osauudistuksen mukaisesti 1.7.2021 alkaen. Pöytäkirja. Helsingissä 11.5.2021.  Viitattu 5.12.2021.

Sosiaali- ja terveysministeriö. Asiakasmaksulain uudistus. Artikkeli. Viitattu 5.12.2021.

Sosiaali- ja terveysministeriö 2021a. Asiakasmaksulaki uudistuu – lakimuutokset voimaan 1.7.2021. Sosiaali- ja terveysministeriö. Tiedote.Viitattu 5.12.2021.

Sosiaali- ja terveysministeriö 2021b. Kuntainfo: Asiakasmaksulakiin muutoksia 1.7.2021 alkaen. Uutinen. Viitattu 6.12.2021.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2020. Lausunto sosiaali- ja terveysministeriön alustavista suunnitelmista as¡akasmaksulain uud¡stam¡seks¡. Lausunto..Viitattu 5.12.2021.

Asiakasmaksutkäyttövaratehostettu palveluasuminen

Ei kommentteja

    Kommentoi Peru vastaus

    Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä:

    • Henkilöstön osaaminen ja sen johtaminen lastensuojelun tehostetussa perhetyössä Helsingin kaupungilla
      Henkilöstön osaaminen ja sen johtaminen lastensuojelun…
      28.2.2023
    • Asiakkaan toimijuuden vahvistaminen vammaisten sosiaalityön asiakasohjauksessa
      Asiakkaan toimijuuden vahvistaminen vammaisten sosiaalityön…
      24.11.2022
    • Työhyvinvoinnin toteutuminen on tasapainoilua monen tekijän kanssa
      Työhyvinvoinnin toteutuminen on tasapainoilua monen tekijän…
      4.11.2021

    Sosiaalialan bloggaajat

    Bloggaajat ovat Metropolia Ammattikorkeakoulun sosiaalialan YAMK- ja AMK-tutkinnon opiskelijoita, opettajia sekä yhteistyökumppaneita. Aihepiirit liittyvät hyvän elämän rakennuspuihin.

    Blogin toimituskunta

    • Katriina Rantala-Nenonen,
      päätoimittaja
      Lehtori, YTM
      ,
      p. 040 641 8303
    • Jasmi Lassila,
      koulutussuunnittelija,

      p. 050 439 7439
    • Eveliina Korpela
      Lehtori:suomen kieli ja viestintä, FT
      ,
      p. 040 641 8336

    Toimituskunta toimittaa blogin sisällöt ennen niiden julkaisua. Uudistuva sosiaalialan osaaminen –blogin toimituskunta on aloittanut työnsä 15.6.2018.

    Uudistuva sosiaalialan osaaminen -blogin bloggaajan ohje (PDF)

    Uusimmat postaukset

    • Henkilöstön osaaminen ja sen johtaminen lastensuojelun tehostetussa perhetyössä Helsingin kaupungilla

      28.2.2023
    • VR todellisuuden hyödyntäminen opinnoissa tukee valmentautumista ennakoimattomiin asiakastilanteisiin

      7.2.2023
    • Yhteisöohjautuvuus vahvistaa tiimin resilienssiä

      31.1.2023

    Arkistot

    • ▼ 2023 (7)
      • ▼ helmikuu (2)
        • Henkilöstön osaaminen ja sen johtaminen lastensuojelun tehostetussa perhetyössä Helsingin kaupungilla
        • VR todellisuuden hyödyntäminen opinnoissa tukee valmentautumista ennakoimattomiin asiakastilanteisiin
      • ▼ tammikuu (5)
        • Yhteisöohjautuvuus vahvistaa tiimin resilienssiä
        • Sosiaalinen tuki lisää osallisuutta yhteiskuntaan
        • Palveluiden haasteet ratkotaan monialaisella yhteistyöllä ja resursseja vahvistamalla
        • Sosioemotionaalisten taitojen opetus alakoululla
        • Miltä näyttää varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävä Helsingin kaupungilla?
    • ▼ 2022 (27)
      • ▼ joulukuu (2)
        • Neuvola median valokeilassa – Asiakkaiden kokemuksia neuvolatoiminnasta
        • Transversaalisia taitoja tarvitaan uudistuvassa työelämässä sosiaali- ja terveysaloilla
      • ▼ marraskuu (1)
        • Asiakkaan toimijuuden vahvistaminen vammaisten sosiaalityön asiakasohjauksessa
      • ▼ lokakuu (1)
        • Tunteiden jakaminen keventää työkuormaa
      • ▼ syyskuu (1)
        • Kielitietoinen ohjaus ja selkokieli sosiaalialan ammattilaisen työkaluina
      • ▼ heinäkuu (3)
        • Peer learning and cooperative learning support students’ transversal skills development in interprofessional and multicultural context
        • Helsinki panostaa lasten ja nuorten osallisuuteen
        • Apua ajoissa pienten lasten vanhempien parisuhdeongelmiin
      • ▼ kesäkuu (7)
        • Etelä-Karjalan kiusaamisen puuttumismallin avulla on ratkottu kiusaamistapauksia kymmenissä kouluissa – Helsinki on päivittänyt myös omaa malliaan
        • Kokemus osallisuudesta kuuluu tasavertaisesti kaikille
        • Erityislasten oikeudet eivät toteudu nykyisin keinoin
        • Tehostetun palveluasumisen asiakasmaksujen yhtenäistäminen nosti asiakkaiden maksuja
        • Vakanssien muutoksella ratkaisua lastensuojelun avohuollon työvoimapulaan
        • Pedagogiset pakopelit traumainformoituun työotteeseen tutustumisen välineenä
        • Psykologisen- ja emotionaalisen turvallisuuden merkitys sosiaalialan työssä
      • ▼ toukokuu (4)
        • Saadaanko Helsingin päiväkoteihin lisää tilaa leikille ja oppimiselle?
        • Varhaiskasvatus on kriisissä – Miten varmistetaan pienten lasten hyvä hoito ja kasvatus?
        • Raskaana oleva päihteidenkäyttäjä tarvitsee koordinoitua tukea
        • Trust as a transversal skill
      • ▼ huhtikuu (1)
        • Transversaaliset taidot ovat moniammatillisen työyhteisön perusta
      • ▼ maaliskuu (4)
        • Antirasistisesta pedagogiikasta vauhtia yhdenvertaiselle opinpolulle
        • Vertaisneuvonnalla voidaan tukea nuorten asumista
        • Kuulla vai kuunnella? Ammattilaisena nuoren osallisuuden toteutumisessa
        • Sosiaalisten suhteiden vahvistaminen on avain syrjäytymisen kierteen katkaisussa
      • ▼ helmikuu (2)
        • Yksin lastaan odottavan naisen mielen hyvinvointiin vaikuttavat monet asiat
        • Ihmisille mahdollisuus arvopohjaisiin valintoihin – myös sote-alalla
      • ▼ tammikuu (1)
        • Rukous kirkon perheneuvojan voimaannuttajana
    • ► 2021 (22)
      • ► joulukuu (5)
        • Kaikki mukana - Asiakkaiden sekä työyhteisöjen yhdenvertaisuutta ja osallisuutta edistämässä
        • Interprofessional Approach for Transversal Skills in Higher Education
        • Musiikkitapahtumilla voidaan lisätä osallisuutta
        • Yhteiskunnan digitalisoituminen haastaa ikääntyneiden osallisuutta
        • Seitsemän syytä pelata - Pelien hyöty sosiaali- ja terveysalalla
      • ► marraskuu (2)
        • Työhyvinvoinnin toteutuminen on tasapainoilua monen tekijän kanssa
        • Johtajana pirstaleisessa palvelujärjestelmässä - oppikirja sosiaalialan johtajuuden tueksi
      • ► lokakuu (1)
        • Uusintarikollisuuden ehkäisyyn tarvitaan yhteistyötä
      • ► syyskuu (1)
        • Koulukuraattori tukee tunne- ja kaveritaitojen harjoittelua
      • ► elokuu (1)
        • Sosiaalisten innovaatioiden avulla ratkaistaan arkisia haasteita
      • ► kesäkuu (3)
        • Perehdytysmateriaali tuo näkyväksi työpaikan hiljaista tietoa
        • Nuorisoasunnot hyödyttävät koko yhteiskuntaa
        • Vauvaperheiden varhainen tuki on vahva panostus tulevaisuuteen
      • ► toukokuu (1)
        • Itseohjautuvan esihenkilötoiminnan kehittäminen yhdistystoiminnassa
      • ► huhtikuu (3)
        • Qualified Empathy: “from understanding to action”
        • Päihteinen raskaus – Onko sikiöllä oikeus päihdehoitoon?
        • Maahanmuuttajanaisten työttömyys on jopa viisikymmentä prosenttia
      • ► maaliskuu (3)
        • Valtaa sosiaalihuollon asiakkaille ja työntekijöille
        • Yksinäisyyden vähentäminen pitäisi linjata etsivän nuorisotyön tehtäväksi
        • Eläkkeensaajan asumistuki: esimerkki sosiaaliturvan metkuista
      • ► helmikuu (2)
        • Nuorten pelaamiskokemukset puntarissa
        • Varhaiskasvatuksen laatua arvioidaan jatkuvasti - Kokemuksia kasvatuksen laadusta Kirkkonummelta
    • ► 2020 (25)
      • ► joulukuu (4)
        • Lähituen merkitys sosiaalihuollon palveluissa
        • Sosiaalihuollon asiakkaiden lähitukitoiminnan kehittämistarpeet
        • Tuetaanko pienten lasten mielen hyvinvointia riittävästi?
        • Hyvinvointi kuuluu kaikille - palvelut kuntoon
      • ► marraskuu (1)
        • ”Asiakas tarvii sen ihmisen”: onnistumisen tekijöistä lastensuojelussa ja lapsiperheiden sosiaalityössä
      • ► lokakuu (2)
        • Työhyvinvoinnin ja hyvinvoinnin suhde
        • Ajatuksia johtajille – eväitä osaamista arvostavaan toimintakulttuuriin
      • ► syyskuu (2)
        • Hotellialalta mallia sosiaalialan johtamiseen
        • Empatiataidot edistävät työhyvinvointia
      • ► kesäkuu (2)
        • Verkkoja punotaan tulevaisuuden työhön – Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen hanke
        • Lastensuojelusta ja lapsiperheiden sosiaalityöstä saa puhua hyvää!
      • ► toukokuu (2)
        • Kiusaaminen on saatava nollaan
        • Miten saadaan kaikki lapset ja nuoret harrastamaan?
      • ► huhtikuu (3)
        • Sekava etuusjärjestelmä estää keikkatyötä
        • Motivoiko lähikoulun piha liikkumaan?
        • Toteutuuko viimein maksuton toisen asteen koulutus?
      • ► maaliskuu (2)
        • Asiakkaan ainutlaatuinen arki
        • Vantaalla koulukiusaamisen kitkemiseksi pohditaan uusia ratkaisuja
      • ► helmikuu (2)
        • Empathy – Is it too often taken for granted?
        • Itseohjautuvuudesta tuli trendi – mutta miten sitä edistetään Helsingin leikkipuistotoiminnassa?
      • ► tammikuu (5)
        • Lapsen osallisuutta voidaan vahvistaa taiteen ja kulttuurin avulla
        • Arviointi varhaiskasvatuksen kehittämisen lähtökohtana
        • Kohtaamisen voimaannuttavat vaikutukset asumissosiaalisessa työssä
        • Isät osalliseksi myös digitaalisesti
        • Ryhmäturvallisuuden tukemista tulisi lisätä koululuokissa
    • ► 2019 (22)
      • ► joulukuu (5)
        • Hyvät tunnetaidot ovat hyvinvoivan työyhteisön avaintekijä
        • Vahvemmin mukana lapsen arjessa - Lapsen hyvän mielen työkalu
        • Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisessä tarvitaan tietoa palveluiden vaikuttavuudesta
        • Kasvattajan toiminnan dokumentointi varhaiskasvatustyön kehittämisen tukena
        • Sosiaalialan työtehtävissä voidaan myös hyvin
      • ► marraskuu (1)
        • Lastensuojelun perhehoidossa kummittelee
      • ► lokakuu (2)
        • Itseohjautuvuuden kehittäminen lisää työhyvinvointia, asiakastyytyväisyyttä, tuottavuutta ja laatua sosiaali- ja terveysalalla
        • Suunta elämään löytyy tulevaisuutta hahmottamalla
      • ► kesäkuu (4)
        • Digitalisaatio asettaa uusia vaatimuksia sosiaalialalle
        • Henkilökohtainen budjetointi soveltuu sosiaalihuollon asiakkaan tarpeisiin
        • Lapsiperheköyhyys tulee näkyväksi Kelan perustoimeentulotukeen liittyvässä asiakastyössä
        • Valtakunnallista tahtotilaa etsimässä: lasten, nuorten ja perheiden palvelut muutoksessa
      • ► huhtikuu (4)
        • Ammatillista Empatiaa (QE) oppimassa
        • Motiivit toimia vapaaehtoisena Pelastakaa Lapset-järjestössä: "Yhtäkään lasta ei jätetä!"
        • Empatia osana ammatillista kasvua sosiaalialalla
        • Lisää laatua itsearvioinnilla
      • ► maaliskuu (1)
        • Henkilökohtainen budjetointi – hanke päättyy, mitä olemme oppineet?
      • ► helmikuu (3)
        • Ihminen sosiaalipalveluiden objektista täysivaltaiseksi kansalaiseksi – roolit muutoksessa
        • Rakenteet muokkaavat rooleja sosiaalipalveluja kehitettäessä
        • Tunteet (sosiaalialan) työssä
      • ► tammikuu (2)
        • Vanhempien osallisuus varhaiskasvatuksessa
        • Työpajanuoret: oman osaamisen tunnistaminen edistää luottamusta tulevaisuuteen
    • ► 2018 (13)
      • ► joulukuu (1)
        • Vapaaehtoistoiminnan harjoittelussa opitaan tulevaisuuden työelämätaitoja
      • ► marraskuu (2)
        • Asiakkaan osallisuus - uhka vai mahdollisuus?
        • Omaishoitajan etätuella osallisuutta ja voimaa arkeen
      • ► elokuu (1)
        • Qualified Empathy – the new superpower! Can using aesthetic methods help you flourish?
      • ► kesäkuu (2)
        • Yhteisellä koulutuksella kohti parempaa yhteistyötä
        • Alle kouluikäisten lasten osallisuus UNICEF:n lapsiystävällinen kuntamallin kunnissa
      • ► toukokuu (2)
        • Moniammatillista yhteistyötä rakentamassa asiakaslähtöisesti
        • Työyhteisön viestinnän kehittäminen on jatkuva prosessi, joka vaatii sitoutumista
      • ► huhtikuu (1)
        • Mitä opimme Skotlannin palvelujärjestelmästä ja toimintamalleista?
      • ► helmikuu (2)
        • Henkilökohtaisen budjetoinnin kokemuksista Metropolian koordinoimassa hankkeessa
        • Rousun laaja AATOS-artikkeli Lastensuojelun kulttuurisesta muutoksesta ja lastensuojelun tilasta
      • ► tammikuu (2)
        • Lastensuojelu mediassa. Vantaalla tehdään hyvää lastensuojelutyötä.
        • Lastensuojelun ja lastenpsykiatrian yhteistyö – tarua vai totta?
    • ► 2017 (28)
      • ► joulukuu (4)
        • Qualified Empathy in Social Pedagogical work at Metropolia
        • Opas kaltoinkohtelun tunnistamiseen kotihoidon työntekijöille: Metropolian geronomi (AMK) opinnäytetyönä
        • Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma pedagogisen johtajuuden tukena varhaiskasvatuksen arjessa
        • Monialaista yhteistyötä yhteisen asiakkaan hyväksi
      • ► marraskuu (2)
        • Sote-uudistus ja kansalaisen vapaus, vastuu ja oikeudet
        • Sosiaalialan (ylempi AMK) opiskelija on transversaalisten taitojensa vastuullinen kehittäjä
      • ► lokakuu (5)
        • Nollatuntisopimukset ja köyhyys
        • Pienten lasten tunteiden käsittely
        • Ei vain sitä mitä ”valintatalon hyllyltä” löytyy - uusia avauksia henkilökohtaisella budjetoinnilla
        • Omaishoitajan arkeen helpotusta myös uudesta teknologiasta
        • Osaamista kunniaväkivallan tunnistamiseen ja uhrien auttamiseen
      • ► syyskuu (2)
        • Haetaan hyviä sijaisvanhempia!
        • ”Mörkö” nimeltään Sote-uudistus
      • ► elokuu (1)
        • Varhaiskasvatus on varhaisen tuen palvelu, jonka rajaaminen asettaa perheet eriarvoiseen asemaan
      • ► heinäkuu (1)
        • Espoo yhteisöllisen asumisen edelläkävijäksi?
      • ► kesäkuu (1)
        • Kokemusasiantuntijat iäkkäiden omaishoitajien tukena
      • ► toukokuu (3)
        • Työelämä muuttuu, SOTE -uudistus etenee. Mitä se vaatii sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden osaajalta?
        • Osallisuutta asumispalveluihin – Yhteistä tekemistä, tuttuja ohjaajia ja mahdollisuutta vaikuttaa ruokaan
        • Lastensuojelun tukihenkilötoiminnan monet merkitykset entisten tuettavien kokemana
      • ► huhtikuu (1)
        • Peruskoulun mahdollisuudet lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä
      • ► maaliskuu (3)
        • Työstä palautumisen keinot varhaiskasvatuksessa
        • Ammatillinen empatia sosiaalialan opinnoissa
        • Henkilökohtaisen budjetoinnin hankkeessa HB-kokeilut käynnistymässä asiakastyössä
      • ► helmikuu (2)
        • Päiväkeskustoiminta iäkkäiden elämänlaatua tukemassa
        • Numeroa isommat saappaat - opinnollistamista kesäaikaan Roihu 2016 -leirillä !
      • ► tammikuu (3)
        • Erityistä tukea tarvitsevan äidin imetys: Miten tukea imetystä sosiaalialan vauvaperhetyössä?
        • Kokemus arvokkaasta kohtaamisesta on osa vaikuttavaa perhetyötä
        • Henkilökohtainen budjetointi (HB) osana sote:n valinnanvapaus-mallia: Metropolia mukana HB:n kehittämisessä
    • ► 2016 (41)
      • ► joulukuu (2)
        • Ikäihmisten motivaatio toimia vapaaehtoisena ja olla ideoimassa erilaista toimintaa palvelutalossa
        • Lapsilähtöistä aikuisjohtoista arkea lastenkodissa -etnograafinen opinnäytetyötutkimus Metropoliassa
      • ► marraskuu (3)
        • Lastensuojelun koulutushaasteeseen on vastattu
        • Kun korkeakoulu pesiytyy työelämään – opinnollistamisesta hyötyvät kaikki. Kokemuksia Metropoliasta.
        • Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi: 17.11.2016 maksuton ja avoin seminaari. Järjestäjänä henkilökohtaista budjetointia kehittävä hanke.
      • ► lokakuu (2)
        • Metropolia kehittämässä henkilökohtaista budjetointia: asiakkaalla mahdollisuus valita
        • Varhaiskasvatuslaki – parempaa pedagogiikkaa vai epätasa-arvoa varhaiskasvatukseen?
      • ► syyskuu (5)
        • Palvelujärjestelmä ja ihmislähtöisyyden periaate
        • Uhanalainen Etelä-Savo: koulutuksen leikkauspäätösten vaikutukset
        • Päiväkotilasten vanhemmat mukaan päivähoidon arkeen ja talkoisiin
        • Henkilökohtaista budjetointimallia (HB) kehitetään: Miten sote-palvelujen asiakas voisi valita HB-mallin - 26.9.2016 seminaari
        • Työttömyyden invaasio: miten työtön ja työpaikka kohtaamaan?
      • ► elokuu (3)
        • Näin nuoria oikeasti palvellaan
        • Lapsilla on erilaiset oikeudet saada varhaiskasvatusta pääkaupunkiseudun kunnissa
        • Päätöksenteon vaikeus on ympäristöuhka
      • ► heinäkuu (2)
        • Sosiaalityön työvoimapulaa voidaan helpottaa: Rousu vastaa käytyyn keskusteluun
        • Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan tarvitaan myös vauvaperheiden näkökulmaa
      • ► kesäkuu (3)
        • Ammattitaitoiset vammaistyön osaajat - edellytys kehitysvammaisen ihmisen itsensä näköiseen elämään
        • Hyvinvoinnin vaalimisella hyvään vanhuuteen
        • Vertaisryhmä tukee jälkihuoltonuorten itsenäistymistä
      • ► toukokuu (7)
        • Parantaako sote-uudistus ihmisten tasa-arvoista palvelujen saatavuutta kun siirrytään kuluttajavaltaan?
        • Nuoria muutti asumaan vanhusten palvelutaloon Helsingissä - mitä ihmettä?
        • Likainen bisnes kuriin, hyvä Migri ! - esimerkkinä Luona Oy:n toiminta.
        • Uusi varhaiskasvatuslaki: paljon odotuksia, valtavasti työtä - mitä jää loppujen lopuksi käteen?
        • Koulutuksesta leikkaamalla valtio säästää ensin vähän ja häviää sitten paljon
        • Kannelmäessä yhdistetään kouluja ja jaetaan suomi toisena kielenä -oppilaita tasaisemmin eri kouluihin
        • Iloa liikkumiseen – lisää hyvinvointia
      • ► huhtikuu (3)
        • Omaishoitajat tuovat säästöjä yhteiskunnalle
        • Lastensuojelua kehittämässä – opas yhteistyökäytäntöihin tulossa
        • Sosiaalisesti kestävää kasvatusta espoolaisissa päiväkodeissa
      • ► maaliskuu (3)
        • Maisteritason sosiaalialan osaajia Metropoliasta
        • Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki voimaan: lausuntokierroksella olleet lain muutosesitykset siirtyivät Sipilän hallituksen yhteiskuntapoliittiselle agendalle
        • Mikä mahdollistaa läheisten kanssa työskentelyn lastensuojelussa?
      • ► helmikuu (4)
        • Lastensuojelun perhetyö onnistuu tukemaan asiakasperheiden hyvinvoinnin muutosta
        • Lastensuojelun perhetyöllä saavutetaan muutoksia asiakasperheiden hyvinvoinnissa
        • Sosiaalialan ammattihenkilölakia ollaan jo muuttamassa: maisteritason sosionomi (ylempi AMK)-tutkinnon asema laissa
        • ”Vapaaehtoisia - mitäh?” - vapaaehtoistoiminta valtaa alaa myös sosiaalialan opetuksessa
      • ► tammikuu (4)
        • Näkyykö lapsi lastensuojelun lyhytaikaisessa perhehoidon työskentelyssä?
        • Läheisten merkitys korostuu muistisairaiden pärjäämisessä
        • Valmentavan ja kuntouttavan koulutuksen vaikutuksista
        • Merkityksellinen ja hyvä vanhuus: Miten elää, toimia ja asua ikääntyneenä?
    • ► 2015 (42)
      • ► joulukuu (6)
        • Suomalaista henkilökohtaista budjetointimallia kehitettävä osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan valinnanvapauslainsäädäntöä
        • Asiakaslähtöisyys on yhteistyötä
        • Sovittelija oppii sovittelemalla
        • Kansalaisaktiivisuus ja uudenlainen kaupunkikulttuuri: yhdessä tekemistä ja aitoa osallisuutta -myös sosiaalialalle?
        • Naapuriäidit - toimintamalli rantautuu Vantaalle
        • Digiä asiakastyöhön
      • ► marraskuu (3)
        • Helsingin asukastalojen toiminta jatkuu. Ainakin toistaiseksi. Taas.
        • Subjektiivinen päivähoito-oikeus
        • Varhaiskasvatukseen kaavaillut leikkaukset – lapset mukaan talkoisiin
      • ► lokakuu (3)
        • Lasten ja nuorten harrastamisen mahdollistaminen on investointi koko Suomen tulevaisuuteen
        • Omaishoitajien yhdenvertaisuus kuntien haasteena
        • Myös lastensuojeluun tarvitaan erikoistumiskoulutus, kuten nyt vaaditaan turvakodeissa työskenteleviltä
      • ► syyskuu (6)
        • Vaativaa vapaaehtoistyötä sovittelussa
        • Hyvinvointia lapsille, nuorille ja perheille Espoossa
        • Moniammatillinen yhteistyö nuorten palveluissa – miten ja miksi?
        • Ihmisten peruspalvelujen kilpailutuksessa sivuutetaan ihminen?
        • Mitä mieltä on täyttää kaatopaikat käyttökelpoisella ruoalla?
        • Espoo kehittää hyvinvointipalvelujen palvelutoria
      • ► elokuu (4)
        • Osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja kotoutumista taiteen avulla myös Itä-Helsinkiin
        • Myös paperiton ihminen tarvitsee terveyspalveluja
        • Nuorten aloitteet kerran vuodessa Helsingin kaupunginvaltuustolle tiedoksi
        • Imatran mallia myös Helsinkiin
      • ► heinäkuu (2)
        • Vantaa kehittää asiakkaiden osallistumista palvelujen kehittämiseen - ei vain asiakastyytyväisyyskyselyjä
        • Sosiaalihuoltolaki ja asiakaslähtöisyys -jääkö vain sanahelinäksi?
      • ► kesäkuu (1)
        • Hyvinvointipalveluilla tukea yläkouluikäisten nuorten perheille Kirkkonummella
      • ► toukokuu (5)
        • Riittääkö pelkkä rakkaus kiintymyssuhteen rakentamiseen sijaisvanhemman ja sijoitetun lapsen välillä?
        • Valtuutettu kuntalaisen päätöksentekijänä?
        • Helsinki haluaa lisätä yksityisen päivähoidon määrää: toteutuuko perheiden yhdenvertaisuus ja miten taataan yksityisten palveluiden laatu?
        • Sipoossa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmalla edistetään kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia
        • Etsivä nuorisotyö etsii paikkaansa, mutta kenen ehdoilla?
      • ► huhtikuu (4)
        • Lastensuojelun tila Vantaalla: hätähuuto kuultiin
        • Helsinki mukaan Ohjaamo-hankkeeseen!
        • Psykologipalveluita varhaiskasvatuksen tueksi Nurmijärvelle
        • Palvelujen hankkijalla hankalaa: Vantaalla sosiaali- ja terveydenhuollon palveluhankintojen käsikirja opastaa
      • ► maaliskuu (3)
        • Lapsen kohtaamiseen on oltava aikaa lastensuojelussa
        • Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki hyväksyttiin eduskunnassa 12.3.2015: ammatin harjoittamiseksi haetaan laillistamista 1.1.2016 lähtien.
        • Opiskelijan hyvinvointia ja koulukuraattorityön kehittämistä: Elisa Parikan master-opinnäytetyö
      • ► helmikuu (2)
        • Vanhusten kotihoivan laatu ja henkilöstöresurssit Raaseporissa
        • Koululaisten syrjäytymistä torjuvaa osallistamista monin keinoin
      • ► tammikuu (3)
        • Sosionomeilla on vahva varhaiskasvatuksen osaaminen
        • Kehittyvä varhaiskasvatus tarvitsee uuden lain
        • Perheiden kokemuksia lastensuojelun perhetyöstä Helsingissä
    • ► 2014 (60)
      • ► joulukuu (4)
        • Sosiaalityöhön vahvaa osaamista sosionomi ylempi AMK-tutkinnolla - ratkaisuja myös sosiaalityöntekijäpulaan
        • Lastensuojelun tila ja tulevaisuus Suomessa
        • Yhteisötaidetta leikkipuistoihin, osallisuutta kaupunkitilaan
        • Hyvä varhaiskasvatus edistää lapsen hyvinvointia
      • ► marraskuu (4)
        • Haaveissa oma perhe -Kun vanhemmalla on kehitysvamma tai laaja-alaisia oppimishäiriöitä
        • Master-tutkinnot (ylempi AMK) mukana uudistamassa sote-alan toimintaa: seminaarin 2.12.2014 tallenteet katsottavissa
        • Lastensuojelusta tukea ilman leimaamista
        • Ennaltaehkäisy ja varhainen tuki lastensuojelussa -vähemmän tulipalojen sammuttamista
      • ► lokakuu (5)
        • Hyvä, paha lastensuojelu?
        • Uudistuva sosiaali- ja terveysala -seminaari 2.12.2014 klo 9-12.30 Metropolia Masters-verkosto
        • Lapsiperheille heidän tarvitsemiaan palveluja
        • Sosiaalihuoltolakia uudistetaan liian kiireellä ja salamyhkäisesti
        • Voiko sote-alan työtä tehdä aina vaan laadukkaammin, tehokkaammin ja paremmin?
      • ► syyskuu (3)
        • Lapsen subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen ei ole perusteltua
        • Kuka huolehtii vanhuksista - huoltovelvollisuudet ja perinnönjaot uusiksi?
        • Osallistuminen on sekä tavoite että toiminnan muoto päiväkodissa
      • ► elokuu (5)
        • Tervetuloa syksyn täydennyskoulutukseen
        • Sosiaalialan työssä edistetään voimaantumista
        • Moniammatillinen yhteistyö - jatkuva kehittämisen kohde!
        • Kehitysvammaiset lapset ja nuoret lastensuojelun tukitoimissa?
        • Miksi tieto ei kulje viranomaisten välillä - apua Hollannin ”liputusmallista” ?
      • ► kesäkuu (6)
        • Sosionomit näkyvämmäksi koulumaailmaan
        • Auttaja ensin?
        • Uusilla osallistumistavoilla päätöksenteko keskustelevammaksi ja läpinäkyvämmäksi
        • Myötä- ja vastamäessä – tukisuhteissa
        • ASKELIA KESTÄVÄN KEHITYKSEN POLULLA - lapsuudesta alkaen
        • Ihmisen kohtaaminen - hupeneva voimavara asiakastyössä?
      • ► toukokuu (6)
        • Pedagogiikan johtaminen ja sen vaikuttavuus Espoossa
        • Starttivalmennuksen opinnollistaminen tukee nuorta jatkokoulutukseen siirtymisessä
        • Poikien Talon sukupuolisensitiivinen työ lisää poikien hyvinvointia
        • ILTA-SANOMAT VÄÄRISTELEE PÄIVÄHOIDON TODELLISUUTTA
        • Hyvinvointia eurooppalaisittain? – sosiaalipoliittista pohdintaa EU- vaalien alla
        • Tietoa ja konkreettisia toimintamalleja haastavasti käyttäytyvien autismin kirjon henkilöiden vanhemmille
      • ► huhtikuu (12)
        • Perhetyön ryhmätoiminnan mahdollisuudet: vertaistukea ja palvelujärjestelmään vaikuttamista
        • Nuorten kokemuksia ammatillisesta kuntoutuskurssista - ”Tuntui niinku oikealta elämältä”
        • Sosiaalialan tutkimus, kehittäminen ja erikoistumiskoulutus sote-lain valmistelussa
        • Päihdekuntoutusta lapsiperheille
        • Lapsen huostaanotto - miten sen jälkeen vanhempia tuetaan?
        • Koulunuorisotyöntekijät tukevat oppilaiden koulunkäyntiä ohjaamalla osallisuustoimintaa ja olemalla arjessa läsnä
        • Kolme toivetta varhaiskasvatuslakiin
        • Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena
        • Onko jokaisella oikeus arvostavaan kohteluun työssään?
        • PÄIVÄHOITOON TULEE JATKOSSAKIN PANOSTAA
        • Ennakointidialogit verkosto- ja asiakastyössä
        • Mitä lapsi kertoo ja kenelle -osaammeko kuulla lasta?
      • ► maaliskuu (7)
        • Kahvittelu on tärkeä osa verkostotyötä
        • Miten Espoo pienentää vanhustenhuollon kustannuksia?
        • Varhaisuus on valttia! - Kohti toimivia lapsiperheiden palveluja.
        • Saattaen tukisuhteeseen
        • BENCHMARKING-MENETELMÄ TYÖYHTEISÖN KEHITTÄMISESSÄ
        • MIKÄ IHMEEN OSALLISUUS?
        • Ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelun ja työelämän yhteensovittaminen
      • ► helmikuu (5)
        • Oman elämänsä päähenkilöksi
        • Uusi varhaiskasvatuslaki – mieluummin huolella kuin kiireellä
        • TOIMEENTULOTUEN PERUSOSAN SIIRTÄMINEN KELAAN
        • HUUMEHOITOA TARVITAAN
        • Väkivallan kohtaaminen lastensuojelutyössä
      • ► tammikuu (3)
        • Mun perhe -dokumenttielokuvien TV-esitykset parhaillaan AVA:lla
        • Asiakaslähtöisyys sosiaalialalla?
        • Why Should You Participate in a Multicultural Project?
    • ► 2013 (58)
      • ► joulukuu (2)
        • Tasavertainen vanhemmuus tukee isän hyvinvointia
        • Womenton työuramentorointi
      • ► marraskuu (4)
        • Asiantuntijamateriaalia yhteistyössä Metropolian opiskelijoiden kanssa Mun perhe-hankkeelle
        • Ikäihmisten ääntä ei kuulla asumispalveluissa
        • Osattomat pojat ja nuoret miehet
        • Lastensuojelun osaamisen parantaminen
      • ► lokakuu (7)
        • ”Tulospaine ja kasvottomuus eivät vain toimi ihmisten hädän kanssa”
        • Joutuuko nuori ottamaan liian varhain vastuun oman elämänsä kulusta?
        • Monikulttuurinen perhe koulun kasvatusympäristössä
        • Nuorten syrjäytyminen ilmiönä
        • CV-sukupolven työttömyys
        • Nuoret, yhteiskunta ja syrjäytyminen
        • Alkoholipolitiikka ja päihdetyön haasteet
      • ► syyskuu (5)
        • Oikeanlainen osaaminen kuhunkin työhön, myös sosiaalityöhön
        • Katsaus lastensuojelun kehittämismyrskyyn
        • Huono-osaisuuden vähentäminen
        • Kansalaisosallisuus ja lähidemokratia
        • ”Älä tule paha kakku, tule hyvä kakku!” -vanhuspalvelulaki puntarissa
      • ► elokuu (4)
        • Mikä auttaa lapsia ja nuoria?
        • Pehmeitä aseita poikien väkivaltaa vastaan
        • Nuorten hyvinvoinnin tukeminen
        • Ihan tavallisten perheiden jaksaminen ja varhainen tukeminen
      • ► heinäkuu (2)
        • Olisiko asuinaluedemokratiasta apua köyhyysongelmiin?
        • Liian suuria päätöksiä liian varhain: Miksi yhteiskunta ei kannusta nuoria oman tulevaisuutensa huolelliseen suunnitteluun?
      • ► kesäkuu (8)
        • Vastaavan koulukuraattorin kelpoisuus uudessa oppilashuoltolakiehdotuksessa
        • KOULUSTA KIELTÄTYVÄ NUORI TARVITSEE LÄSNÄ OLEVAN AIKUISEN
        • PÄIVÄKOTIEN JA KOULUJEN RAKENTEITA ON RIKOTTAVA
        • Henkilökohtaisella budjetoinnilla vaihtoehtoja kehitysvammaisten henkilöiden työ- ja päivätoimintaan
        • Sosiaalialan työntekijä – yhteiskunnallinen vaikuttaja ja ihmisoikeustaistelija!
        • Suomen nuoret voivat entistä – paremmin
        • Ajatuksia palvelukulttuurin muutostarpeista
        • SYRJÄYTTÄÄKÖ NUORIA RAKKAUDEN PUUTE VAI YHTEISKUNNAN KEHNOT PALVELUT?
      • ► toukokuu (7)
        • Päihdeongelma ja asunnottomuus – ” Asunto on edellytys, jolta ponnistaa ”
        • Asiakkaan itsemääräämisoikeus vs. työntekijän määräämisoikeus
        • Pelastusrenkaita vai pysyviä ennaltaehkäiseviä palvelukokonaisuuksia perheille?
        • Kiusaaminen on vakava asia - siihen on puututtava entistä varhaisemmin!
        • Koulujärjestelmä- kuri vs. välittäminen?
        • Kuka kääntää kehityksen suunnan – ajatuksia kouluväkivallasta
        • Kynnykset pois – palvelu tilalle: kotipalvelu perheiden tukena
      • ► huhtikuu (12)
        • Rousu Kuntalehdessä 25.4.2013: Kuntien sosiaalityön työvoimapulaan on myös ratkaisuja
        • IHAN KUIN MEITÄ EI OLISI! -sosionomi (Ylempi AMK) osaaminen
        • Nuorten terapian rahat eivät riitä!
        • Kuka välittää?
        • Resurssit kohdalleen ennaltaehkäisevän lastensuojelun vahvistamiseksi!
        • Työttömien aktivointi ja kuntoutus ovat merkityksellisiä, vaikka ei työllistyisikään
        • Sä tiedät miltä musta tuntuu! -ammattiin opiskelevien nuorten hyvinvointi
        • ”On vaikea opettaa, kun pari oppilasta konttaa pitkin luokan lattiaa”
        • Lastensuojelussa tarvitaan kirkasta kommunikaatiota todellisuuden kanssa
        • Työvoimapalveluiden tuulet ovat puhaltaneet työpajoille saakka
        • Lastensuojelu kriisissä?
        • Varhaiskasvattajana toimivan sosionomin osaaminen 100 % käyttöön ennaltaehkäisevässä lastensuojelussa
      • ► maaliskuu (6)
        • Stereotyyppiset mediakuvastot sulkevat maahanmuuttajia kotoutumisen ulottumattomiin
        • Syrjäytymisen stereotypiaa
        • Onko työmarkkinoilla tilaa osatyökykyisille?
        • Arki lapsenkengissä?
        • Ylemmän amk-tutkinnon tuottama osaaminen käyttöön
        • Hyvä lapsuus
      • ► helmikuu (1)
        • Kirjoittajat ovat sosiaalialan opiskelijoita ja opettajia Metropolia ammattikorkeakoulusta

    avainsanat

    Ammatillinen koulutus asiakaslähtöisyys Asiakkaan oikeudet Ehkäisevä lastensuojelu Eija Raatikainen empatia Etiikka Henkilökohtainen budjetointi hyvinvointi Hyvinvointipolitiikka ikäihmiset itsemääräämisoikeus Kasvatus Kehitysvammaisten palvelut Kelpoisuusehdot Kotihoito Koulu Lapsiperheiden palvelut Lastensuojelu Maahanmuuttaja Moniammatillinen yhteistyö nuoret Nuorten hyvinvointi Opinnäytetyöt Osaaminen Osallisuus Päivähoito Perhepolitiikka Sirkka Rousu Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen sosiaaliala sosionomi Sosionomi ylempi AMk-tutkinto Sote-uudistus Syrjäytyminen Tukihenkilö Työhyvinvointi Työllisyys Työttömyys valinnanvapaus Vanhemmuus Varhaiskasvatus vuorovaikutus Yhdenvertaisuus Ylempi amk-tutkinto

    Sosiaalinen hyvinvointi -osaamisalue Metropolia.fi-sivustolla

    Olemme laaja-alaisia sosiaalisen hyvinvoinnin asiantuntijoita ja uudistajia metropolialueella. Kehitämme ja uudistamme sosiaalialaa ja varhaiskasvatusta yhdessä työelämäkumppaniemme kanssa. Yhdistämme opetukseen luovasti tutkimuksia ja innovaatioita. Lisäksi ohjaamme opiskelijoita ratkomaan työelämän käytännön haasteita.

    Kysy lisää yhteistyömahdollisuuksista

    Katriina Rantala-Nenonen, Lehtori, YTM

    p. 040 641 8303

    © 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulu


    Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

    Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste