Tämä mielipideartikkeli on julkaistu Helsingin Sanomissa 17.7.2016. Lehdessä on keskusteltu jälleen sosiaalityön työvoimapulasta ja tilanteesta muutoinkin.

Sosionomi ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneet tulisi katsoa päteviksi  sosiaalityöhön

Kuntien sosiaalityön kriisi on ollut totta ainakin parikymmentä vuotta. Parannuksia asiakastyön määrään, johtamiseen ja palkkaukseen tarvitaan edelleen.

Sosiaalityön työvoimapula helpottuisi, jos sosionomin ylemmän amk-tutkinnon suorittaneet katsottaisiin päteviksi sosiaalityöhön. Ammattikorkeakoulusta valmistuneilla on takanaan vähintään kahdeksan vuoden sosiaalityöhön suuntaava opintopolku ja vankka sosiaalialan työkokemus jo valmistuessaan: Sirppa Kinoksen valtakunnallisen kyselyn (2015) mukaan heillä on keskimäärin yli seitsemän vuoden asiakastyön työkokemus jo ennen maisteritason amk-opintojen aloittamista. Tutkinto on koulutusjärjestelmässämme sosiaalialan maisteritason tutkinto eikä siten madalla sosiaalityön koulutusvaatimuksia.

Sosiaalityössä tarvitaan sekä yliopistoista että ammattikorkeakouluista valmistuneiden osaamista. Ammattihenkilölakiin vuonna 2016 kirjattu pätevyys perustuu vanhaan kelpoisuusvaatimukseen, jolloin ylempää amk-tutkintoa ei vielä ollut. Lakia tulisi tältä osin muuttaa.

Sirkka Rousu

yliopettaja, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Tässä linkki HS artikkeliin

Keitä nämä sosiaalialan ylemmän AMK-tutkinnon opiskelijat ovat? Millainen työ- ja opintoura heillä on jo takanaan? Mihin he suuntaavat jatkaessaan ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelua? Millaista heitä on ollut opettaa? Ja mitä he opiskelevat?

Kuvassa v.2014-2015 opiskelijaryhmä keskustelee vaikuttavuudesta ja sen osoittamisesta oppimistehtäväanalyysin pohjalta.

Sosiaalialan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijat meillä Metropoliassa ovat suorittaneet yleisimmin alemman korkeakoulututkinnon ammattikorkeakoulussa – tavallisimmin sosionomi AMK-tutkinnon, mutta yhä useammin ryhmässämme on opiskelemassa geronomi AMK-tutkinnosta valmistuneita.

Sirppa Kinoksen (2015) valtakunnallisen kyselyn mukaan opintonsa aloittavilla on keskimäärin yli 7 vuoden työkokemus ennen ylemmän AMK-tutkinnon aloittamista. Näin on myös meillä Metropoliassa: osa jatkaa opintojaan heti kun 3 vuotta työkokemusta tulee täyteen, ja osalla on monipuolinen ja pitkä ammattiura jo takanaan erilaisissa sosiaalialan tehtävissä, useimmiten lasten, nuorten ja perheiden palveluissa, mutta jokaisessa opiskelijaryhmässämme on myös kuntoutuksen, vammaispalvelujen, vanhustyön tai aikuissosiaalityön tehtävissä toimivia -ammattinimikekirjoa löytyy. Erilaisia työtehtävien nimikkeitä kuvataan tutkintomme sivuilta löytyvästä esitteestä.

Ryhmässä on eri-ikäisiä ja monenlaisissa työtehtävissä toimineita, niinpä opiskelijoillamme on mistä jakaa osaamistaan toisille – ja myös meille opettajille.

… Rikkaus on myös sosiaalialan moninaisuus, joka on näkynyt myös opiskeluryhmämme monimuotoisuudessa. Ryhmässämme on osaamista eri sosiaalialan kentiltä ja opintojen parhainta antia ovat olleet lähiopetuspäivillä käydyt keskustelut niin tunneilla kuin käytävilläkin. Tavoite laajemman ymmärryksen saavuttamisesta on toteutunut, tosin se vaatii jatkuvaa ylläpitoa, kiinnostusta ja innostusta ympäristöstä ja yhteiskunnasta, opintojen päätyttyäkin. (Satu Hannolan koko opiskelijatarinaan voit tutustua tutkintomme esittelysivuilta –klikkaa tästä)

Noin 40 % oli Kinoksen tulosten mukaan työskennellyt vastuuasemassa ja esimiestehtävissä jo AMK-tutkinnon pohjalta – ja ainakin meillä Metropoliassa jo AMK-tutkinto sisältää myös paitsi työyhteisö- ja tiimitaitoja, myös johtamisopintoja, mikä antaa tietenkin perusvalmiuksia vastuutehtäviin.

Ylempi AMK-opintonsa aloittaneet ovat hyvin vahvasti kiinnittyneet sosiaalialan työtehtävissä jatkamiseen. Kinoksen kysely vahvistaa tietoa, jonka mukaan sosiaalityöhön ja sosiaalialan eri asiakastyön tehtäviin suuntaavan ylempi AMK-tutkinnon suorittaneilla on vahva sosiaalialan sisältöosaaminen ja pitkä käytännön työkokemus. Vaikka juuri voimaan tullut ammattihenkilölaki ei vieläkään tunnista heitä sosiaalityön maisteritason osaajina, heillä on sosiaalityön nykytehtävissä tarvittava osaaminen.

Ammattikorkeakoulun opintopolulta valmistuneilla on motivoituneisuus jatkaa työtään nimenomaan sosiaalialan erilaisissa asiakastyön ja sen johtamisen tehtävissä. Tämä on suuri voimavara erityisesti ajatellen kuntien työtehtäviä, joissa työntekijöiden vaihtuvuus on suurta. Tämän ovat myös työnantajat tunnistaneet ja rekrytoivatkin entistä enemmän ammattikorkeakoulujen maisteritason sosiaalialan osaajia. Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneet sijoittuvat hyvin osaamistaan vastaaviin tehtäviin erilaisiin organisaatioihin kuntiin, järjestöihin, valtiolle ja yrityksiin.

Tässä kuvassa koulukuraattori Katariina Mäki-Kokkila esittelee oman master-opinnäytetyönsä tuloksia 2.12.2015 Uudistuva sosiaali- ja terveysala seminaarissamme, jonka järjestämme vuosittain sote-alan ylempi AMK-tutkintojen kanssa yhdessä.

Toisessa kuvassa perhekuntoutuskeskuksen johtaja Teemu Tuominen vetää sote-palvelujen digitalisaatiota käsitelleen paneelin keskustelua 2.12.2015 seminaarissa (ja tässä linkki seminaarin tallenteeseen). 

Olen opettanut nyt yli viisi vuotta Metropolian sosiaalialan ylemmän AMK-tutkinnon opiskelijoita. Opettajana koen oppivani koko ajan opiskelijoiltamme: esimerkiksi eilen meillä oli suullinen ryhmätentti, joka kyllä osoitti miten analyyttisesti, laaja-alaisesti ja kriittisesti opiskelijat pystyivät tarkastelemaan perhe- sekä lapsuuden ja nuoruuden ajankohtaisen tutkimuksen tuloksia kytkeytyneenä käytännön todellisuuteen – ihan mahtavia keskusteluja.

Mitä sitten opiskelijamme opiskelevat ja millaista osaamista heille karttuu opintojen aikana? Lisätietoa tästä löydät mm. opiskelijoiden tarinoista sekä tutkinnon opetussuunnitelmasta (erillinen pdf-asiakirja tutkinnon nettisivulla) -siinä on myös taustoitettu sitä millaiseen toimintaympäristöön koulutamme sosiaalialan maisteritason osaajia.

Linkki tässä sosiaalialan ylempi AMK-tutkinnon nettisivuille. Sieltä kannattaa katsoa myös millaista osaamista ylempi AMK- kouluttajatiimillämme on eri tieteenaloilta ja työelämästä.

Jos kiinnostuit opiskelusta Metropoliassa, nyt on aika hakea opiskelemaan – hakuaika päättyy 6.4.2016 klo 15.  Toimimme aktiivisesti yhteistyössä  Metropolia Master´s -tutkintojen kanssa -tästä sivustollemme.    

Ja kuten huomaat, kirjoitamme aktiivisesti myös omaa Uudistuva sosiaalialan osaaminen -blogia.

Sirkka Rousu, yliopettaja, tutkintovastaava. Lisätietoa minun osaamistani löydät myös omilta nettisivuiltani sirkkarousu.fi.

Sosiaalihuollon ammatinharjoittamislaki tuli voimaan 1.3.2016. Jotta ammattikorkeakouluista valmistunut sosionomi tai geronomi voi toimia sosiaalihuollon ammatissaan, hänen tulee hakea laillistamista Valvira:sta. Laillistamista edellyttää myös sosiaalityöntekijän ammatti.

Lausuntokierroksella (15.1.2016 asti) olleesta luonnoksesta hallituksen esitykseen (HE 14/2016) päätyi kuitenkin vain yksi ammattihenkilölain säännös koskien ulkomailla suoritettuja tutkintoja (11§).

Lausuntokierroksella oli vielä mukana esitys, joka olisi väljentänyt sosiaalityöntekijän sijaisena toimimista. Nyt voimaan tulleen ammattihenkilölain mukaanhan vain sosiaalityön maisteri-opiskelija voi toimia sosiaalityöntekijän sijaisena riittävät opinnot ja harjoittelut suoritettuaan (12§). Tähän ei siis nyt ole tulossa eduskunnassa käsiteltävänä olevassa esityksessä muutoksia.

Taustallahan on katastrofaalinen työvoima, joka nyt entisestään pahenee kun sosiaalityöntekijän sijaisuuksiin jatkossa kelpaa vain opiskelija, kelpoinen ei ole edes maisteritason sosionomi ylempi AMK-tutkinnon suorittanut.

Ammattikorkeakoulut ovat esittäneet sijaisuussäännöksen lisäksi muutosta lain 7 §:ään, jotta sosiaalityöhön suuntautuneen sosionomi ylempi AMK-tutkinnon suorittanut voisi hakea laillistamista sosiaalityöntekijän ammattiin.

Nyt eduskunnalle 25.2.2016 annetussa esityksessä (HE 14/2016) kumotaan vuoden 2005 kelpoisuuslaki, ja samalla sementoidaan kaikki vanhaan kelpo-lakiin määritellyt kelpoisuudet. Kelpoisuuksia koskevat säännökset sisällytetään nyt kunkin palvelualueen erityislakiin, kuten sosiaaliasiamiehen osalta asiakaslaissa, lastenvalvojasta sosiaalihuoltolaissa. Sosiaalihuoltolaissa on lisäksi uutena säännöksenä mm. 46 a § sosiaalihuollon johtamisesta (lue yksityiskohdat HE 14/2016).

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa on ollut asiantuntijoiden kuuleminen 3.3.2016. Asia on 10.3.2016 valiokunnan asialistalla.

Lain valmistelun seuraamisen kannalta myös STM:ssä tulisi noudattaa hyvän hallinnon ja viranomaistoiminnan julkisuuden käytäntöjä, kuten julkaista tieto lausuntokierroksella saaduista lausunnoista ja niistä tehdystä yhteenvedosta. Kun niitä ei julkaista, ei voi muodostaa käsitystä mihin annettu HE perustuu.

Kiistanalaiset sosiaalityön kelpoisuusasiat on siirretty nyt poliittiselle agendalle

Sipilän hallitus julkaisi 17.2.2016 toimenpideohjelman ”Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi”. Tässä prosessissa nyt keskustellaan kelpoisuuksista ja sosiaalityön sijaisuuksista.

Kuten aiemmassa blogitekstissäni kuvasin, nyt tulisi arvioida tosiasiat:

• työelämän henkilöstötarpeet,
• asiakastyön tarpeet ja vaatimukset,
• nykyisten ammattitehtävien sisällöt ja tarpeet muuttaa tehtävärakenteita erityisesti kunnissa, sekä
• korkeakoulujen sosiaalialan tutkinnoissa syntyvä osaaminen alan ammatteihin (myös sosiaalityöhön).

On koulutusresurssien ja osaamisen tuhlausta olla ottamatta huomioon osaaminen, jota on tuotettu ammattikorkeakouluissa nyt jo 11 vuotta maisteritason sosiaalityöhön suuntaavissa tutkinnoissa.

Ammattihenkilölaki-koulutuksessa 8.3.2016 Helsingissä käyty keskustelu, mm. STM/Pirjo Sarvimäki, osoitti, että ministeriön valmisteleva virkamies näkee asian vain yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen taisteluna kumpi tutkinto antaa paremmat edellytykset sosiaalityöhön. Näin ei ole.

Omassa puheessani korostin, että sosiaalityössä tarvitaan sekä yliopistomaistereiden osaamista että ammattikorkeakouluista valmistuvien AMK-maistereiden vahvaa asiakastyön ja sen johtamisen osaamista. Ja molemmat tutkinnothan ovat ylempiä korkeakoulututkintoja.

Miksi estää niitä, joilla on osaaminen ja halu toimia sosiaalityöntekijän tehtävässä? Sosionomi ylempi AMK-tutkinnon suorittaneet sijoittuvat erittäin hyvin monenlaisiin alan tehtäviin erilaisiin organisaatioihin -sosiaalityö on vain yksi tehtäväaloista, johon heillä on osaaminen.

Työnantajien tulee saada ratkaista se, millaista osaamista erilaisiin sosiaalityöntekijän tehtäviin kulloinkin on tarve rekrytoida: tiedekorkeakoulusta vai ammattikorkeakoulusta.

Duaalimallin mukaan saman tason saman alan tutkintojen pitää tuottaa kelpoisuus toimia samassa ammatissa. Yksinkertaista.

Toivottavasti poliittisessa päätöksenteossa tehdään vihdoin viisaita ratkaisuja.

Sirkka Rousu, yliopettaja, Metropolia ammattikorkeakoulu

Lue lisää linkeistä

• HE 14/2016 Kelpolain kumoaminen ja siinä yhteydessä tehtävät säännösmuutokset moniin lakeihin.
• Blogitekstini Uudistuva sosiaalialan osaaminen.
• Blogitekstini Lastensuojelija
• Eduskunnan sivuilla: lakien valmistelun eteneminen
• Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan nettisivut, josta näkyy myös tulossa olevat kokoukset.
• Sipilän hallituksen toimenpideohjelma Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi 17.2.2016.
• Ammattihenkilölaki-koulutus 8.3.2016 aineistot.