Aika tunnistaa ilmiö ja sen pysyvä luonne!

Kiusaaminen, ahdistelu ja häirintä kouluissa ovat valitettavia ilmiöitä oppilaitoksissa lasten ja nuorten keskuudessa. Kuinka osaamme siihen puuttua ja mitkä ovat keinot, joilla teemme näkyväksi myös aikuisten lapsiin ja nuoriin kohdentavan kiusaamisen, ahdistelun ja häirinnän?

Viime joulukuussa MTVuutiset.fi (1) uutisoi uusimmasta vuoden 2022 THL:n kouluterveyskyselystä (2), jossa tuhannet yläasteikäiset vastaajat kertoivat opettajan tai muun koulun aikuisen kiusaavan heitä vähintään kerran viikossa. Asiaa kysyttiin kouluterveyskyselyssä ensimmäistä kertaa.

Jutussa Finlandia-palkittu Iida Rauma esitti oman näkemyksensä kiusaamisasiaan, josta hän on kirjoittanut palkitussa kirjassaan Hävitys (3). Kirja kertoo Rauman omista lapsuuden kokemuksista, jossa koulussa tapahtuvassa henkisen ja fyysisen väkivallan teoissa keskeinen kaltoinkohtelija on opettaja.

Kohti häirintävapaata yhteiskuntaa – matalalla kynnyksellä?

Ei ole kohtuutonta vaatia, että kiusaamistilanteisiin puututaan. Mutta puuttumisen muodot voivat olla vaikeita hahmottaa aikuisen näkökulmasta. Vaikka me kaikki olemme olleet lapsia ja nuoria, miten onkin niin vaikeaa tietää tai ymmärtää, minkälaista apua ja tukea nuori haluaa tilanteessa, jossa on joutunut kokemaan kiusaamista, ahdistelua tai häirintää. Jokainen meistä haluaa tulla nähdyksi, kuulluksi ja kohdatuksi omalla ainutlaatuisella tavallaan. Kiusaamisella on havaittu olevan yhteys esimerkiksi nuoren matalaan osallisuuden kokemukseen (4). THL:n tekemästä kouluterveyskyselystä selvisi, että noin joka viides yläastelainen on kokenut kiusaamista aikuisen taholta koulussa (2).

Helsingin kaupungin valtuustoaloitteessa keväällä 2021 esitettiin kaupungin oman häirintäyhteyskanavan perustamisesta nuorille (5). Häirintäyhteyskanavan kuvattiin olevan uudenlainen yhteydenottotapa nuorille, jotka kokevat häirintää, ahdistelua tai kiusaamista. Aloitteessa todettiin, että kynnys ottaa em. asioita esiin koulussa voi olla liian korkea, erityisesti silloin kun väärintekijä on aikuinen.

Aloitteessa esitetyllä Häirintäyhteyskanavalla toimisi aloitteen ehdotelman mukaan häirintäyhteyshenkilö, jonka vastuulla olisi viedä nuoren asiaa eteenpäin niille tahoille, jotka auttavat nuorta ko. vaikeuksien ratkomisessa. Häirintäyhteyskanava toimisi matalan kynnyksen palveluna ahdistelua ja häirintää kokeneille nuorille.

Kiusaamisella on edelleen monia näyttämöitä. Nuoret kokevat kiusaamista, ahdistelua ja häirintää netissä ja kasvokkain. Koulumatka, TikTok, bussipysäkki tai pikaviestisovellus WhatsApp voivat olla tilanteita ja paikkoja, joissa henkinen tai fyysinen väkivalta näyttäytyy. Tilanteet saattavat olla aikuisille ohimeneviä, huomaamattomiakin tilanteita, jotka kuitenkin jättävät suuret haavat nuorten elämään.

Kiusaaminen, häirintä ja ahdistelu ovat sitkeitä ilmiöitä

Helsingin kaupungin valtuustoaloite Häirintäkanavan perustamisesta nuorille oli ajateltu keinoksi saada niiden ääni kuuluville, jotka tätä ilmiötä joutuvat kokemaan.

Asiasta lisää kiinnostuneet voivat lukea kasvatus- ja koulutuslautakunnan lausunnon kaupunginhallitukselle esiteltyyn aloitteeseen seuraavan linkin takaa:

Asiat | Päätökset | Helsingin kaupunki

Tunnetko sinä seuraavat nettisivut, joiden kautta kiusaamiseen voi saada apua, tukea ja tietoa?

• Rikosuhripäivystyksellä on oma RIKUchat (rikosuhripäivystys, www.riku.fi)), jossa voi kysyä ohjeistusta rikosuhriasioista
• MLL ylläpitää omaa Apua ja tukea – Nuorten netti- palvelua (www.nuortennetti.fi), jossa on monenlaista tietoa ja apua nuorille mm. chat- ja puhelinpalveluja nuorille missä tahansa asiassa.
• Opetushallitus jakaa nettisivuillaan tietoa kiusaamisesta ja siihen liittyvistä ilmiöistä (oph.fi), mutta kohdentaa ne sivuston luonteen mukaisesti aikuisille (6).

Kirjoittaja

Matleena Hanhisalo, YAMK-opiskelija, joka viettää hyvin ansaittua opintovapaata Helsingin kaupungin lastensuojelun tehostetusta perhetyöstä.

Lähteet

1. Nämä ovat Finlandia-voittajan keinot koulukiusaamisen kitkemiseksi – MTVuutiset.fi
2. Helenius, J. & Kivimäki, H. & Hietanen-Peltola, M. Työpaperi 54/2022. Perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaiden kokemuksia kouluarjesta. Kouluterveyskyselyn tuloksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (julkari.fi)
3. Rauma, I 2022. Hävitys. Tapauskertomus. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Siltala.
4. Virrankari, L. & Leemann, L. & Kivimäki, H. 2020. Osallisuuden kokemus ja koulukiusaaminen: Kouluterveyskyselyn 2019 tuloksia. Tutkimuksesta tiiviisti 35/2020. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
5. Helsingin kaupunginvaltuuston päätösasiakirja 21/24.11.2021. (hel.fi)
6. Tunnetko vastuusi – Kiusaamisen, häirinnän, syrjinnän ja väkivallan tunnistaminen ja niihin puuttuminen kuuluu jokaiselle aikuiselle | Opetushallitus (oph.fi)