Uudistuva sosiaalialan osaaminen

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
  • Muut blogit
Uudistuva sosiaalialan osaaminen
Sosiaalialan opiskelijoiden ja opettajien yhteisblogi

Selaile Arkistoa toukokuu, 2017

2

Työelämä muuttuu, SOTE -uudistus etenee. Mitä se vaatii sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden osaajalta?

Sosiaalialan bloggaajat · 30.5.2017
Hakkarainen: Tutkiva oppiminen.

Suomalaiset ajattelevat, että tulevaisuudessa työntekijöiltä vaaditaan halua oppia uutta, kykyä sopeutua uusiin tilanteisiin ja yhteistyön hyödyntämistä. Tällöin työntekijältä vaadittavat kolme tärkeinä asiaa ovat Suomen Työn liiton (2017) teettämän tutkimuksen mukaan: 1. halu ja valmius oppia uutta, 2. kyky sopeutua uusiin tilanteisiin ja 3. yhteistyön hyödyntäminen. Myös motivaatiolla, erilaisten taitojen yhdistämisestä syntyvällä moniosaamisella sekä yhteistyökyvyillä tulee olemaan keskeinen merkitys tulevaisuuden työelämässä (Sitran Megatrendit 2013).

Edellisten lisäksi Opetus ja kulttuuriministeriön tulevaisuuskatsauksen mukaan (2014) aiempaa tärkeämpinä tulevaisuuden työntekijän taitoina tulevat olemaan tiedon hankinta- ja hallintataidot, kriittinen ajattelu, luova ongelmanratkaisu, sekä tunne-, yhteistyö- ja kommunikaatiotaidot.

Olemme kevään 2017 aikana OTTO -hankkeessa pysähtyneet pohtimaan tulevaisuuden osaamista. Olemme tutkineet sitä millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan, kuinka sitä voidaan parhaiten edistää ja miten tunnistettua tulevaisuuden osaamista ja sen muutosta voidaan arvioida.  OTTO -hanke on toteutettu Metropolia AMK lisäksi yhdessä Haaga-Helia AMK:n ja Laurea AMK:n kanssa. Kolmen ammattikorkeakoulun ja niiden eri koulutusalojen opiskelijoiden lisäksi mukana on ollut myös kansainvälisiä opiskelijoita. Opiskelijat ovat olleet YAMK opiskelijoita, opettajaksi opiskelevia kuin myös  liiketalouden opiskelijoita. Tutkimuksen keskiössä ovat olleet eri alojen yhteiset tarpeet ja taidot eli transversaaliset taidot. Transversaaliset taidot voidaan määritellä seuraavasti:

  1. Luonteen taidot (motivaatio, itsesäätely, sinnikkyys, uteliaisuus, toiveikkuus, luovuus, innokkuus ja periksiantamattomuus)
  2. Ajattelun taidot (kriittinen ajattelu, analyyttinen ajattelu, oppiminen, aloitteiden tekeminen, systeemiajattelu, tiedonhankinta ja tiedonhallinta ja luova ongelmanratkaisukyky)
  3. Tunne, yhteistyö ja vuorovaikutustaidot

(Euroopan komissio 2012; 2013,Euroopan Unioni 2016).

Olemme keränneet aineistoa kolmesta eri ammattikorkeakoulusta ja eri aloilta liittyen tranversaaleihin taitoihin. Tässä tekstissä esittelen lyhyesti joitakin Metropolia ammattikorkeakoulussa, sosionomi YAMK tutkinnon tuloksia.

Työn luonne, työyhteisö ja vaativa asiakastyö ovat mahdollistaneet transversaalisten taitojen kehittymisen

Sosionomi (YAMK) opiskelijat kokivat, että heillä oli jo ennestään melko vahvat transversaaliset taidot. Tätä he perustelivat sillä, että ilman niitä he tuskin olisivat pystyneet vaativaan sosiaalialan työhön. Sen sijaan he eivät aina olleet taidoistaan kovin tietoisia.

Taidot ovat vahvistuneet pitkän työkokemuksen myötä ja hyvin monenlaisissa työyhteisöissä työskennellessäni. Taidot ovat erityisesti kehittyneet oman innokkaan ja haasteita pelkäämättömän asenteen johdosta.

 Työn lähtökohta on, että on motivoitunut ja itseohjautuvat, että sä pystyt tekemään sen duunin.

 Asiakastyöskentelyssä korostuu tunnetaitojen merkitys.

Ryhmähaastattelussa pohdittiin transversaalisten taitojen näkyvyyttä työelämässä:

Työnantajan kautta… työhyvinvoinnin kautta… työnantajan koulutusten kautta… on tullut esille ja kehityskeskusteluissa on tullut esille, mutta se ei tule osaksi arkea.

Joskus transversaalisten taitojen tunnistamisen esteet oli helpompi hahmottaa kuin niiden oppimista edistävät tekijät.

Ehkä tässä hetkessä tunnistan paremmin niitä seikkoja, jotka jumittavat kyseisten taitojen kehittymistä. Niitä ovat kiire, stressi, liian paljon monelta suunnalta kohdistuvia paineita ja odotuksia, elämän kriisit ja ylipäätään mieltä kuormittavat asiat.

Opiskelijat toivat esille ehdotuksia siitä miten transversaalisia taitojen kehittymistä voisi entistä enemmän tukea.

Vertaiset ovat tärkeitä. Kun oppii oivaltamaan itsestään, niin tulee ehkä tietoisemmaksi niistä taidoista. Vertaisilta saatu palaute ja oppiminen ja oivaltaminen on ollut iso juttu.

 Pitäisi koko ajan pitää esillä.

Tehdään näkyväksi asiantuntitijaprosessia. Koko ajan esille se opiskelijan osaaminen ja sen hyödyntäminen.

 Kun on 10v. samassa työssä, niin se pitäisi tehdä jopa itsellekin näkyväksi.

Tulee rakentaa opintojen sisälle työelämäkäyntöihin.

Opiskelijat korostivat palautteenannon merkitystä transversaalisten taitojen kehittymisessä. Heidän mukaansa opettajalla on vastuu palautteen annosta ja itse palautteella on tärkeä rooli transversaalisten taitojen kehittymisessä. Toisaalta myös työnantajalta ja esimieheltä toivottiin palautetta ja asiasta keskustelemista.

Itsetuntemus on avain transversaalisten taitojen kehittymisessä.

Transversaalisia taitoja tulee tunnistaa oman ammatillisen kehittymisen varmistamiseksi

Transversaaliset taidot, niiden tunnistaminen ja niiden esillä pitäminen koettiin tutkimuksen mukaan erittäin tärkeänä oman ammatillisen kehittymisen ja sen syvenemisen näkökulmasta. Opiskelijat kokivat, että liian usein ammatillinen kehittyminen jää opiskelijalle itselleen, kuin esimerkiksi työnantajalle ja esimiehelle, jotka voisivat parhaimmillaan kuitenkin tukea tuossa prosessissa. Myös opettajilla ja vertaisilla olisi paljon annettavaa. Heidän kanssaan oma ammatillinen osaaminen jäsentyisi paremmin ja myös työuraan liittyvät kysymykset voisivat saada monipuolisempia vastauksia.

Opiskelijoiden mukaan moninaisten keskustelujen ansiosta kehittyvä itsetuntemus edistää myös työssä- ja opiskelussa jaksamista.

Liian tukkoisena ei mieli työstä asioita samaan tahtiin kuin hyvässä tekemisen flowssa. Toisaalta kaikkia elämän asioita ei voi organisoida ja hallita, ne täytyy myös hyväksyä ja antaa niille tarvittava tila. Tämä erityisesti korostaa oppimisessa hyvinvoinnin merkitystä.

Ammattilaisen vahvat transversaaliset taidot ehkäisevät työssä tylsistymistä

Transversaalisissa taidoissa harjaantuneen ammattilaisen työskentelylle on ominaista innostuminen, uuden oppiminen ja verkostoituminen. Näiden taitojen avulla hän kykenee olemaan luova erilaisissa konteksteissa, työyhteisöissä ja muuttuvissa rooleissa ja tilanteissa. Hän tunnistaa tunteensa ja kykenee työskentelemään niiden kanssa rakentavasti. Hyvät itsesäätelytaidot luovat vahvan pohjan myös sosiaali- ja terveysalan vaativaan työhön muuttuvassa SOTE -ympäristössä.

Työstään innostunut ja tasapainoinen työntekijä jaksaa ja viihtyy työssään paremmin. Sen sijaan tylsistymisen kokemukset lisäävät työn kuormittavuutta, sillä työssä tylsistymisellä oli yhteys stressioireisiin. Työntekijöiden tylsistymisen ehkäisyyn kannattaa panostaa, sillä työntekijöiden työhyvinvoinnilla ja motivaatiolla on yhteys työn tuottavuuteen. Työhyvinvoinnilla on vaikutusta myös työurien pituuteen. (Harju, Hakanen & Schaufeli, 2014.) Herääkin kysymys siitä, mitä jos transversaalisten taitojen kehittymisen tukeminen onkin yksi keskeisimmistä vastauksista siihen, miten hyvin työntekijät selviävät myllertävästä SOTE -uudistuksesta?

Eija Raatikainen, KT, lehtori, sosiaalisen hyvinvoinnin osaamisalue, OTTO-hanke

Lähteet

Euroopan komissio. 2013. Communication from the Commission to the European Parliament, the Council, the European Economic and Social Committee and the Committee of the Regions. Entrepreneurship 2020 action plan. Reigniting the entrepreneurial spirit in Europe. Luettavissa:

Euroopan komissio. 2012a. Entrepreneurship education at school in Europe: National strategies, curricula and learning outcomes. Luettavissa:

Euroopan komissio. 2012c. Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle. Koulutuksen uudelleenajattelu: sosioekonomisten vaikutusten parantaminen investoimalla taitoihin.

Harju, L., Hakanen, J.J., Schaufeli, W.B.2014. Job Boredom and Its Correlates in 87 Finnish Organizations. Journal of Occupational & Environmental Medicine: September 2014 – Volume 56 – Issue 9 – p 911–918

Suomalaisen työn Liitto. 2017. Tutkimus: Tältä näyttää suomalaisten mielestä tulevaisuuden työelämä. Luettavissa:

Osaamisella ja luovuudella hyvinvointia. Opetus ja kulttuuriministeriön tulevaisuuskatsaus, 2014. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:18. Luettavissa:

Täältä voit lukea lisää OTTO-Transversaalien Taitojen Opettaminen ja Oppiminen hankkeesta:

Avaintaidoista transversaaleihin taitoihin -mistä on kysymys? Luettavissa:

 

3+
Eija RaatikainenoppiminenOsaaminenOTTO-hankeTransversaalit taidottulevaisuuden osaajat
Kommentoi (2)
0

Osallisuutta asumispalveluihin – Yhteistä tekemistä, tuttuja ohjaajia ja mahdollisuutta vaikuttaa ruokaan

Sosiaalialan bloggaajat · 29.5.2017
Kuva: Raine Luomala.

Osallisuuden edistämistä painotetaan niin sosiaali- ja terveysministeriössä kuin Helsingin kaupungilla. Myös uuden sosiaalihuoltolain tarkoitus on edistää osallisuutta. Laki korostaa asiakkaan roolia osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissaan sekä ammattihenkilöjen roolia osallisuutta edistävään toiminaan. Lisäksi uusi laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä asettaa velvollisuuden edistää asiakkaiden osallisuutta. Haasteen työntekijöille asettaa se, että toimipaikkakohtaisesti osallisuutta ei ole missään määritelty. Mitä on osallisuuden edistäminen kehitysvammaisilla ryhmäkodissa?

Ihmisen rooli on muuttunut aktiivisemmaksi ja palvelun käyttäjä on myös sen kehittäjä. Uusi sosiaalihuoltolaki parantaa asiakkaan asemaa asiakaslähtöisellä tavalla, jossa asiakas osallistuu palvelunsa suunnitteluun. Palvelun toimintatavoissa ja ratkaisuissa tulee huomioida asiakkaan mahdollisuus vaikuttaa. Sosiaali- ja terveysministeriö ohjeistaa arvioimaan palveluja ja kehittämään niitä yhdessä käyttäjien kanssa.

Helsingin kaupungin vammaistyö on järjestänyt kuntalaisille avoimia keskustelutilaisuuksia vammaistyön ajankohtaisista asioista. Ensimmäisessä infotilaisuudessa vuonna 2015 nousi esiin toivomus osallisuutta edistävän työryhmän perustamisesta. Marraskuussa 2015 asumispalveluille luotiin asiakasosallisuuden parantamisen työryhmä, johon oli kutsuttu asiakkaita ja omaisia ryhmäkotien esimiesten kontaktien avulla. Tavoitteena oli, että toiminnan sisällön muodostavat asiakkaat ja omaiset, vaikka työryhmään kutsuttiin myös ammattihenkilöitä. Työryhmän toiminnasta muodostettiin Metropolia Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö. Opinnäytetyössä teoreettisena viitekehyksenä käytettiin Timo Toikon (2012) toimijalähtöistä näkökulmaa (Toikko 2012: 154-155). Opinnäytetyö ”Osallisuus ryhmäkodeissa -Toimijalähtöinen kehittäminen avuksi kehitysvammaisten osallisuuden parantamiseen, on toimintatutkimuksellinen kehittämistehtävä.

Mitä on osallisuus?

Osallisuus on keskeinen hyvinvoinnin lähde. Hyvinvointi koostuu toimintamahdollisuuksista, jotka voi nähdä vapautena. Nussbaumin (2011) mukaan toimintamahdollisuudet ovat niitä, jotka ihminen välttämättä tarvitsee, jotta voisi elää laadukasta ja elämisen arvoista elämää. Ihmisen perusvapaus on vapaus valita olemisensa. Toisin sanoen toimintamahdollisuudet määrittävät mitä yksilö kykenee tehdä tai olla elämänsä aikana. (Nussbaum 2011: 18-20.) Ben Bradley (2015) esittää, että nämä toimintamahdollisuudet ovat tärkeitä lähteitä hyvinvointiin. Hyvinvoinnilla on siis rakenneosat, jotka ovat luontaisesti hyviä ihmisille. (Bradley 2015: 15.) Tärkeä kysymys kehitysvammaisten osallisuutta määritellessä on se, mitkä ovat ne rakenneosat, jotka lisäävät asiakkaiden hyvinvointia?

Osallisuuden määrittelyä voi lähestyä tarkastelemalla kohderyhmää, millä tasolla toimitaan, toiminnan tavoitetta ja resursseja (Dittman 2016). Esimerkiksi tässä kehittämistehtävässä kohderyhmänä ovat kehitysvammaiset aikuiset. Toiminta tapahtuu kunnallisen palvelun tasolla. Tavoite on edistää osallisuutta, sillä se edistää hyvinvointia. Ongelmaa ei ole tarkasti määritelty. Taustalla on näkemys, että osallisuutta ei ole huomioitu tarpeeksi. Resursseja ei olla toistaiseksi kohdennettu.

Osallisuuden voi määritellä poimimalla hyvinvointiteorioista rakennepuita, jotka soveltuvat tarkasteltuun kohderyhmään, näyttämön tasoon, tavoitteisiin ja resursseihin. Opinnäytetyössä synteesinä hyvinvointiteorioista poimitut osallisuuden rakennepuut ovat autonomisuus (itsemääräämisoikeus), demokratia ja arjessa selviytyminen.

Raine Luomala 2017: Osallisuuden suppilomalli.

Itsemääräämisoikeus perustuu kaikkien ihmisten yhdenvertaisuuteen. Kehitysvammaisilla autonomisuudessa tärkeää on, että kukaan ei manipuloi häntä oman elämänsä tavoitteiden suhteen. Ammattihenkilö osaltaan tukee ja auttaa häntä edistääkseen tavoitteisiin pääsemisessä. Vaikka itse ei pystyisi näkemään toisen elämäntapavalintaa, kulttuurin tai toiminnan muodon merkityksellisyyttä, tulisi olla valmis myöntämään, että se voi olla merkitsevä jollekin toiselle.

Demokratia on yksi oikeudenmukaisuuden toteutumisen edellytys (Sen 2009: 326). Kehitysvammaisten kohdalla se tarkoittaa mahdollisuutta vaikuttaa omiin sekä yhteisönsä asioihin. Demokratian toimivuuden edellytys on humanistinen sivistys. Oikeanlainen koulutus kasvattaa vastuuntuntoisia demokraattisia kansalaisia, minkä avulla kyetään tekemään harkittuja päätöksiä. Tavoitteena on pitää yllä demokraattisia instituutioita, jotka perustuvat kaikkien yhtäläiseen kunnioittamiseen ja yhdenvertaisuuteen. (Nussbaum 2011b: 27, 43-44.) Tässä korostuu myös ammattihenkilöjen rooli työssä. Auttamisen ja ohjaamisen lisäksi saatetaan tarvita myös opettamista ja kasvattamista demokraattiseksi kansalaiseksi.

Kolmannen osallisuuden elementin, arjessa selviytymisen kohdalla on auttajien rooli myös merkittävää. Kun puhutaan kehitysvammaisten arjessa selviytymisestä, puhutaan toimintakyvystä. Toimintakyky kertoo siitä, miten ihminen toimii eri tilanteissa ja eri ympäristöissä. Niin älyllisen kyvyn, terveyden, elämänhallinnan, vuorovaikutuksen kuin ympäristön kohdalla apu ja tuki mahdollistavat toimintakykyä. Apu ja tuki muodostuvat niin ohjaajien, avustajien kuin asiakkaan läheisverkostojen kautta.

Osallisuuden ja osallistumisen käsitteet usein sekoittuvat samaa tarkoittaviksi käsitteiksi. Osallistuminen tarkoittaa läsnäoloa toisen määrittelemässä tilanteessa. Osallisuuden käsite on laajempi. Se muodostuu osallistumisen, toiminnan ja vaikuttamisen kautta. Osallisuuden toimintakulttuurissa asiakas on ammattilaisen rinnalla toiminnan suunnittelussa. Ammattihenkilöjen on tärkeää ymmärtää, että osallisuuteen kuuluu myös oikeus olla osallistumatta.

Osallisuutta edistäviä tekijöitä ryhmäkodeissa

Asiakasosallisuuden parantamisen työryhmän jäsenet tapasivat kuusi kertaa opinnäytetyön toimintatutkimuksen ensimmäisen syklin aikana.  Jokaisesta tapaamiskerrasta muodostettiin yksi toimintatutkimuksen tulos. Opinnäytetyön aineistosta saatujen tulosten perusteella asiakasosallisuutta haluttiin parantaa monin erin tavoin.  Niistä asiakkaiden kannalta keskeisimmät tekijät ryhmäkodin arjessa olivat henkilökohtaiset avustajat ja tutut ohjaajat, yhteinen tekeminen ja mahdollisuus vaikuttaa ruokaan. Lisäksi tärkeänä pidettiin, että ryhmäkodeissa on vaikuttamisen kanava. Se voi olla esimerkiksi säännöllinen asukaskokous tai mahdollisuus keskustella ohjaajan kanssa kahden kesken. Helsingin kaupungilla on yhteensä 35 ryhmäkotia ja ne ovat kaikki erilaisia. On haasteellista muodostaa yhtä oikeaa ratkaisua ja ohjeistusta kaikkiin ryhmäkoteihin. Muita opinnäytetyön aineistosta nousseita osallisuutta edistäviä tekijöitä olivat asiakkaiden äänen kuuluviin saaminen, esimiesten vastuuttaminen ja avoin keskustelu sekä kehittäjäryhmien vuoropuhelu osallisuudesta.

Asiakasosallisuuden parantamisen työryhmä muodosti toimintatutkimuksen aikana sisäisen kyselyn 35 ryhmäkotiin, joista vastauksia saatiin17 ryhmäkodista. Vastauksista huokui yhteisöllisyyden kaipuu. Vaikka henkilökohtainen apu on ollut tärkeä uudistus kehitysvammaisille, ei se korvaa kaikkea vapaa-ajan vieton tarvetta ryhmämuotoisessa asumisessa kuten yhteisiä retkiä. Helposti lähestyttäviä, tuttuja ohjaajia pidettiin tärkeänä myös. Tutut ohjaajat tunnistavat asiakkaan tahtotilaa. Varsinkin vaikeavammaisten eleiden, ilmeiden ja äännähdysten tunnistaminen on merkittävää tahtotilan selvittämisessä.

Ruokalistoihin vaikuttamista ja osallistumista ruuanlaittoon pidettiin tärkeänä. Työryhmän jäsenet pohtivat yhdessä, että tiukentuneissa henkilöstöresursseissa henkilökunta voi luoda nopeasti valmistettavien ruokien luetteloita, joiden avulla asiakkaat voivat muodostaa ruokalistoja. Vaihtoehtoisia kommunikointimenetelmiä voidaan muodostaa esimerkiksi leikkaamalla ruokakuvia lehdistä tai valokuvaamalla annoksia.

Miten tulokset saadaan käytäntöön?

Palvelujen kehittämistä asiakkaiden kanssa on perusteltu muun muassa sillä, että asiakkaan kannalta teknistyneet palvelut ovat johtaneet inhimillisen vuorovaikutuksen vähenemiseen. Palvelujen tulisi vastata asiakkaiden konkreettisia tarpeita. Palvelujen on kritisoitu paenneen ammatillisen diskurssin, hierarkioiden ja teknologian taakse. (Toikko 2012: 154-155).  Osallisuuden parantamisen työryhmä on hyvää uutta kokeilua Helsingin kaupungin vammaistyön asumispalveluissa. Se edellyttää uusien toimintatapojen ja ratkaisujen muodostamista niin asiakkailta kuin ammattihenkilöiltä.

Toimijalähtöisestä kehittämisestä nousseet ideat tarvitsevat ammattihenkilöiden tarkastelua ennen kuin ne voidaan tuoda käytäntöön. Tarkempi tarkastelu mahdollistaa palvelujen laatua. Käytäntöön tuominen edellyttää myös yhteistä ymmärrystä päätöksistä vastaavien kehittäjäryhmien kanssa. Prosessiin vaikuttavat myös muu käynnissä oleva kehittämistyö sekä muutospaineet kuten sote-uudistus. Kehittämistehtävän hypoteesina oli, että toimijalähtöisen kehittämisen avulla palvelut kehittyvät. Palvelujen kehittymiseen vaikuttavat myös 1) yhteinen ymmärrys muiden kehittäjäryhmien kanssa 2) halu uudistua toimijalähtöisen kehittymisen avulla sekä 3) yhteensovittaminen muun kehitystyön kanssa.

Palvelujen kehittämisessä on tärkeää hahmottaa kokonaiskuva kehittämistyön kentästä. Suurissa organisaatioissa kuten Helsingin kaupungilla kehittämistyölle ominaista on laaja-alaisuus. Kehittämistyöhön kuuluu kansallisen lainsäädännön muutoksiin vastaamista, kansainvälisten ihmisoikeussopimusten määräysten huomioimista, oman palvelun kehittämishaasteisiin vastaamista ja poliittisien päätöksien taloudellisiin raameihin reagoimista. Ammattihenkilöt eivät ole aina tietoisia kaikesta kehittämistyöstä, sillä se ei välttämättä näyttäydy omassa työssä.

Kehittämistyössä toimintaa ohjaa esimerkiksi tuloskortti, jossa määritellään muun muassa tavoitetasoa, toimenpiteitä, mittareita, vastuuta ja seurantaa. Tässä tapahtumakulussa alun perin tavoitteena oli kuntalaisten kuulemistilaisuus, josta liikkeelle lähti ehdotus ryhmän perustamisesta. Mikäli asumispalvelut haluavat edistää asiakasosallisuutta työryhmän avulla, on suositeltavaa lisätä se seuraavan tuloskorttiin muiden kehittämiskohteiden rinnalle. Silloin se ei ole eriarvoisessa asemassa muun kehittämistyön kanssa ja kehittämistyön tuloksia on mahdollista saada paremmin käytäntöön.

Raine Luomala, sosionomi (ylempi AMK)

Opinnäytetyö kokonaisuudessaan löytyy Theseus-tietokannasta.

Lähteet:

Bradley, Ben 2015. Well-Being. Oxford. Polity.

Dittman, Jörg: 2016: Participation and Poverty Reduction programns – Chances and Paradoxes. Workshop Summerschool, Amsterdam. 9.6.2016.

Nussbaum, Martha C. 2011. Creating Capabilities. The Human Development approach. Cambridge, Massachusetts. Harvard University Press.

Nussbaum, Martha C. 2011b. Talouskasvua tärkeämpää. Miksi demokratia tarvitsee huministista sivistystä. Gaudeamus Helsinki University Press.

Sen, Amartya 2009: The Idea of Justice. Penguin Books Ltd, England.

Toikko, Timo 2012. Sosiaalipalveluiden kehityssuunnat. Tampereen yliopisto.

32+
hyvinvointiKehitysvammaisten palvelutosallistumisen vaikutuksetOsallisuusRaine Luomala
Kommentoi (0)
0

Lastensuojelun tukihenkilötoiminnan monet merkitykset entisten tuettavien kokemana

Sosiaalialan bloggaajat · 14.5.2017

Kun tukihenkilö asettuu pitkäaikaisesti sellaisen lapsen tai nuoren rinnalle, jonka lapsuuden perheolot ovat olleet vaihtelevia ja mahdollisesti jopa vaurioittavia, on lapsella tai nuorella mahdollisuus täyttää niitä puutteita, joita vaikkapa hänen verkostossaan on.

Tukihenkilötoiminnan vuosikymmenet

Lastensuojelun tukihenkilötoimintaan on järjestetty vuosikymmenten ajan. Sen edeltäjänä toiminut suojeluvalvontajärjestelmä korvautui tukihenkilötoiminnalla, sillä suojeluvalvonta perustui kontrollifunktioon, eivätkä sen tulokset siksi olleet halutun kaltaisia. Lastensuojelun tukihenkilötoiminnan ensimmäinen merkittävä vuosi oli 1984, sillä silloin se sai paikkansa silloisessa uudessa lastensuojelulaissa, yhtenä avohuollon tukitoimena.

Toinen merkittävä vuosi saman toiminnan kannalta oli 30 vuotta myöhemmin. 2014 tukihenkilötoiminta siirtyi sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain muutoksessa sosiaalihuoltolain puolelle. Näin ollen kunta on velvoitettu järjestämään tukihenkilötoimintaa myös ei lastensuojeluasiakkaana oleville.

Tukihenkilötoiminnan muutokset ajassamme ovat sellaisia, joita emme vielä ole nähneet. Myös soteen liittyvät muutokset tulevat vaikuttamaan tukihenkilötoiminnan kenttään. Tukihenkilötoiminta tulee entisestään saamaan myös vaihtoehtoisia toimintamuotoja rinnalleen erilaisista mentorointi- ja aikuisystävätoiminnoista. Lisäksi ammatillisen tukihenkilötoiminnan käyttö voi laajentua ja kasvaa lastensuojelun asiakaslasten entistä monimutkaisempien elämäntilanteiden vuoksi. Siksi aihe on ajankohtainen.

Vapaaehtoiset aikuisystävät

Lastensuojelun tukihenkilötoiminnan järjestäminen on perinteisesti tapahtunut vapaaehtoistoimijoiden avulla. Maallikkohenkilöt ovat asettuneet tukemaan lapsia ja nuoria, tekemään heidän kanssaan erilaisia asioita arjessa. Tämä ainutlaatuinen ihmissuhde järjestetään ulkopuoliselta taholta, usein kunnan sosiaalityön puolelta.

Vapaaehtoinen aikuisystävä mahdollistaa säännöllisiä tapaamisia arjessa, keksii ja järjestää kivaa tekemistä, tsemppaa koulunkäynnissä ja kyselee kuulumisia. Hän näkee ja kuulee lapsen ja hänen toiveensa. Hän ei utele. Ei ole työntekijä. Hän on sankari, joista on jatkuva pula. Tukihenkilöt haastatellaan, koulutetaan ja yhdistetään tukisuhteisiin. Minkälaisia eväitä tukihenkilöille tulisi antaa? Millaisiin suhteisiin tukihenkilöiden tulisi pystyä?

Tukihenkilötoiminnan kokemukset tutkimuksen pyörteissä

Neljä jo aikuistunutta entistä tuettavaa haastateltiin syvähaastattelun menetelmällä. He kertoivat menetelmälle ominaisella tavalla laajalti ja rönsyillen niistä kokemuksesta, mitä heillä oli lastensuojelun tukihenkilötoiminnasta. Koska tukihenkilötoiminta on mahdotonta täysin irrottaa muista elämänkokemuksista, oli tärkeää hahmottaa myös heidän lapsuuden perheolojaan, nykyistä elämäntilannettaan ja tulevaisuuden haaveitaan. Tutkimuksen elämänkerrallinen ja narratiivinen ote näkyy voimakkaasti ja mahdollistaa haastateltavien oman äänen kuuluviin sellaisenaan.

Entiset tuettavat rakensivat kokemiaan tukihenkilöidensä ja tukisuhteidensa merkityksiä aina ystävästä ja roolimallista isähahmoon, ainoaan luotettavaan aikuiseen sekä auktoriteettiin. Kokemukset olivat kovin henkilökohtaisia ja niitä värittivät usein juuri ne puutteet, joita entisten tuettavien omassa arjessa tai perheessä oli.

Koska haastateltavat olivat jo aikuisia ja heidän oma elämänsä oli tasapainoinen haastatteluhetkellä, heidän oli mahdollisuus tarkastella tukisuhdettaan osana siihenastista elämänkokemusta. Tukihenkilön koettiin olevan osasyynä sille, miksi tietyt koulut oli käyty, joku tietty ammatti valittu, että parisuhde oli aikuisiällä mahdollinen tai miksi huumeita ei oltu kokeiltu. Tukisuhteet tuntuivat kantautuvan aina aikuisiälle saakka.

Toiminnan kokemuksiin sisältyi mm. luottamuksen uudelleenrakentumista sekä arvojen siirtymistä. Hyvä tukihenkilö mahdollisti tukisuhteen sallivan ilmapiirin ja vastavuoroisen ystävyyden. Isona asiana esille nousi tukihenkilön pitkäaikaisuus, pysyvyys. Pysyvyydellä oli merkityksensä myös virallisen tukisuhteen päättymisen jälkeen. Ystävää autettiin nyt puolin ja toisin.

Viivan alle

Pienen otoksen tutkimus ei mahdollista yleistettäviä vastauksia, eivätkä henkilökohtaiset kokemukset muutenkaan sovi yleistämisajatukseen. Siitä huolimatta ammattilaiset, tukihenkilötoimintaa organisoivat tahot sekä itse tukihenkilöt suunnata ajatuksensa ja resurssinsa kokemusasiantuntijoiden kertomusten perusteella sellaisiin yksityiskohtiin, jotka voivat olla merkityksellisiä.

Haastateltaville itselleen haastattelu mahdollisti tilaisuuden jäsentää omaa elämäänsä sanallisesti, tulla kuulluksi ja kohdatuksi sekä jakaa ainutkertaisista kokemuksistaan, luoden itse merkityksiä asioiden välille.

Tutkimuksen toteuttajalle matka oli pitkä ja perusteellinen. Kuten tukisuhteetkin yleensä ovat. Rakentamiseen menee aikaa ja se saattaa koetella ja sitä koetellaan. Lopulta käsissä on kuitenkin jotain sellaista, josta voi olla kiitollinen. Haastateltavilla se on tukihenkilö ja tukisuhde, jonka suurin osa sai pitää vielä aikuisiässäänkin.

Minulla se on opinnäytetyö, joka mahdollisti haastateltavien henkilökohtaisten kokemusten jakamisen ja intensiivistä pohdintaa. Haastattelut olivat herkistävä kokemus, etenkin, kun sattuu työskentelemään itse asian parissa. Silloin saattaa kuvitella näkevänsä omien kättensä jäljet tukisuhteissa, jotka ovat loppuneet jo ehkä ennen kuin oma työura asian parissa on edes alkanut ja joiden merkitykset ovat sinällään hyvin omakohtaisia, eivätkä lainkaan yleistettäviä. Mutta niin ihmismieli toimii, se yhdistää tarinoita kokonaisuuksiksi ja kokemuksia kokonaisiksi. Minä saan yhdistää tukihenkilöitä ja tuettavia, joiden tarinat kietoutuvat toisiinsa niin, että ne jättävät jälkiä, joita ei voi unohtaa.

Piia Vanhatalo, tukihenkilötoiminnan koordinaattori, sosionomi (ylempi AMK)

Teksti perustuu keväällä 2017 valmistuneeseen opinnäytetyöhöni:

Vanhatalo Piia 2017: ”Vähän niin ku se päivä kesällä, kun mennään Lintsille: kaikki oottaa sitä”. Neljän aikuisen syvähaastattelu. Kokemuksia lastensuojelun tukihenkilötoiminnasta. Metropolia Ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Työ löytyy Theseus.fi sivustolta

Tukihenkilötoimintaan voi tutustua lisää esimerkiksi täältä.

 

 

 

2+
LastensuojeluPiia VanhataloTukihenkilöVaikuttavuus
Kommentoi (0)

Bloggaajat

Sosiaalialan bloggaajat

Sosiaalialan bloggaajat

Bloggaajat ovat Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan YAMK- ja AMK-tutkinnon opiskelijoita, opettajia sekä yhteistyökumppaneita. Aihepiirit liittyvät hyvän elämän rakennuspuihin.


Blogin toimituskunta

  • Sirkka Rousu, päätoimittaja
    Yliopettaja, HT, sosiaalityöntekijä
    ,
    puh. 040 714 5157
  • Elisa MattilaElisa Mattila,
    Koulutussuunnittelija, kulttuurituottaja (AMK)
    ,
    puh. 040 725 4955
  • Eveliina Korpela
    Lehtori:suomen kieli ja viestintä, FT
    ,
    puh. 040 641 8336
  • Katriina Rantala-Nenonen
    Lehtori, YTM
    ,
    puh. 040 641 8303

Toimituskunta toimittaa blogin sisällöt ennen niiden julkaisua. Uudistuva sosiaalialan osaaminen –blogin toimituskunta on aloittanut työnsä 15.6.2018.
  
Uudistuva sosiaalialan osaaminen -blogin bloggaajan ohje
  
Löydät meidät myös Twitteristä: Uudistuva sosiaaliala

Uusimmat postaukset

  • Kasvattajan toiminnan dokumentointi varhaiskasvatustyön kehittämisen tukena

    5.12.2019
  • Sosiaalialan työtehtävissä voidaan myös hyvin

    2.12.2019

Arkistot

  • ▼2019 (19)
    • ▼joulukuu(2)
      • Kasvattajan toiminnan dokumentointi varhaiskasvatustyön kehittämisen tukena
      • Sosiaalialan työtehtävissä voidaan myös hyvin
    • ►marraskuu(1)
      • Lastensuojelun perhehoidossa kummittelee
    • ►lokakuu(2)
      • Itseohjautuvuuden kehittäminen lisää työhyvinvointia, asiakastyytyväisyyttä, tuottavuutta ja laatua sosiaali- ja terveysalalla
      • Suunta elämään löytyy tulevaisuutta hahmottamalla
    • ►kesäkuu(4)
      • Digitaalisaatio asettaa uusia vaatimuksia sosiaalialalle
      • Henkilökohtainen budjetointi soveltuu sosiaalihuollon asiakkaan tarpeisiin
      • Lapsiperheköyhyys tulee näkyväksi Kelan perustoimeentulotukeen liittyvässä asiakastyössä
      • Valtakunnallista tahtotilaa etsimässä: lasten, nuorten ja perheiden palvelut muutoksessa
    • ►huhtikuu(4)
      • Ammatillista Empatiaa (QE) oppimassa
      • Motiivit toimia vapaaehtoisena Pelastakaa Lapset-järjestössä: "Yhtäkään lasta ei jätetä!"
      • Empatia osana ammatillista kasvua sosiaalialalla
      • Lisää laatua itsearvioinnilla
    • ►maaliskuu(1)
      • Henkilökohtainen budjetointi – hanke päättyy, mitä olemme oppineet?
    • ►helmikuu(3)
      • Ihminen sosiaalipalveluiden objektista täysivaltaiseksi kansalaiseksi – roolit muutoksessa
      • Rakenteet muokkaavat rooleja sosiaalipalveluja kehitettäessä
      • Tunteet (sosiaalialan) työssä
    • ►tammikuu(2)
      • Vanhempien osallisuus varhaiskasvatuksessa
      • Työpajanuoret: oman osaamisen tunnistaminen edistää luottamusta tulevaisuuteen
  • ►2018 (13)
    • ►joulukuu(1)
      • Vapaaehtoistoiminnan harjoittelussa opitaan tulevaisuuden työelämätaitoja
    • ►marraskuu(2)
      • Asiakkaan osallisuus - uhka vai mahdollisuus?
      • Omaishoitajan etätuella osallisuutta ja voimaa arkeen
    • ►elokuu(1)
      • Qualified Empathy – the new superpower! Can using aesthetic methods help you flourish?
    • ►kesäkuu(2)
      • Yhteisellä koulutuksella kohti parempaa yhteistyötä
      • Alle kouluikäisten lasten osallisuus UNICEF:n lapsiystävällinen kuntamallin kunnissa
    • ►toukokuu(2)
      • Moniammatillista yhteistyötä rakentamassa asiakaslähtöisesti
      • Työyhteisön viestinnän kehittäminen on jatkuva prosessi, joka vaatii sitoutumista
    • ►huhtikuu(1)
      • Mitä opimme Skotlannin palvelujärjestelmästä ja toimintamalleista?
    • ►helmikuu(2)
      • Henkilökohtaisen budjetoinnin kokemuksista Metropolian koordinoimassa hankkeessa
      • Rousun laaja AATOS-artikkeli Lastensuojelun kulttuurisesta muutoksesta ja lastensuojelun tilasta
    • ►tammikuu(2)
      • Lastensuojelu mediassa. Vantaalla tehdään hyvää lastensuojelutyötä.
      • Lastensuojelun ja lastenpsykiatrian yhteistyö – tarua vai totta?
  • ▼2017 (28)
    • ►joulukuu(4)
      • Qualified Empathy in Social Pedagogical work at Metropolia
      • Opas kaltoinkohtelun tunnistamiseen kotihoidon työntekijöille: Metropolian geronomi (AMK) opinnäytetyönä
      • Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma pedagogisen johtajuuden tukena varhaiskasvatuksen arjessa
      • Monialaista yhteistyötä yhteisen asiakkaan hyväksi
    • ►marraskuu(2)
      • Sote-uudistus ja kansalaisen vapaus, vastuu ja oikeudet
      • Sosiaalialan (ylempi AMK) opiskelija on transversaalisten taitojensa vastuullinen kehittäjä
    • ►lokakuu(5)
      • Nollatuntisopimukset ja köyhyys
      • Pienten lasten tunteiden käsittely
      • Ei vain sitä mitä ”valintatalon hyllyltä” löytyy - uusia avauksia henkilökohtaisella budjetoinnilla
      • Omaishoitajan arkeen helpotusta myös uudesta teknologiasta
      • Osaamista kunniaväkivallan tunnistamiseen ja uhrien auttamiseen
    • ►syyskuu(2)
      • Haetaan hyviä sijaisvanhempia!
      • ”Mörkö” nimeltään Sote-uudistus
    • ►elokuu(1)
      • Varhaiskasvatus on varhaisen tuen palvelu, jonka rajaaminen asettaa perheet eriarvoiseen asemaan
    • ►heinäkuu(1)
      • Espoo yhteisöllisen asumisen edelläkävijäksi?
    • ►kesäkuu(1)
      • Kokemusasiantuntijat iäkkäiden omaishoitajien tukena
    • ▼toukokuu(3)
      • Työelämä muuttuu, SOTE -uudistus etenee. Mitä se vaatii sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden osaajalta?
      • Osallisuutta asumispalveluihin – Yhteistä tekemistä, tuttuja ohjaajia ja mahdollisuutta vaikuttaa ruokaan
      • Lastensuojelun tukihenkilötoiminnan monet merkitykset entisten tuettavien kokemana
    • ►huhtikuu(1)
      • Peruskoulun mahdollisuudet lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä
    • ►maaliskuu(3)
      • Työstä palautumisen keinot varhaiskasvatuksessa
      • Ammatillinen empatia sosiaalialan opinnoissa
      • Henkilökohtaisen budjetoinnin hankkeessa HB-kokeilut käynnistymässä asiakastyössä
    • ►helmikuu(2)
      • Päiväkeskustoiminta iäkkäiden elämänlaatua tukemassa
      • Numeroa isommat saappaat - opinnollistamista kesäaikaan Roihu 2016 -leirillä !
    • ►tammikuu(3)
      • Erityistä tukea tarvitsevan äidin imetys: Miten tukea imetystä sosiaalialan vauvaperhetyössä?
      • Kokemus arvokkaasta kohtaamisesta on osa vaikuttavaa perhetyötä
      • Henkilökohtainen budjetointi (HB) osana sote:n valinnanvapaus-mallia: Metropolia mukana HB:n kehittämisessä
  • ►2016 (41)
    • ►joulukuu(2)
      • Ikäihmisten motivaatio toimia vapaaehtoisena ja olla ideoimassa erilaista toimintaa palvelutalossa
      • Lapsilähtöistä aikuisjohtoista arkea lastenkodissa -etnograafinen opinnäytetyötutkimus Metropoliassa
    • ►marraskuu(3)
      • Lastensuojelun koulutushaasteeseen on vastattu
      • Kun korkeakoulu pesiytyy työelämään – opinnollistamisesta hyötyvät kaikki. Kokemuksia Metropoliasta.
      • Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi: 17.11.2016 maksuton ja avoin seminaari. Järjestäjänä henkilökohtaista budjetointia kehittävä hanke.
    • ►lokakuu(2)
      • Metropolia kehittämässä henkilökohtaista budjetointia: asiakkaalla mahdollisuus valita
      • Varhaiskasvatuslaki – parempaa pedagogiikkaa vai epätasa-arvoa varhaiskasvatukseen?
    • ►syyskuu(5)
      • Palvelujärjestelmä ja ihmislähtöisyyden periaate
      • Uhanalainen Etelä-Savo: koulutuksen leikkauspäätösten vaikutukset
      • Päiväkotilasten vanhemmat mukaan päivähoidon arkeen ja talkoisiin
      • Henkilökohtaista budjetointimallia (HB) kehitetään: Miten sote-palvelujen asiakas voisi valita HB-mallin - 26.9.2016 seminaari
      • Työttömyyden invaasio: miten työtön ja työpaikka kohtaamaan?
    • ►elokuu(3)
      • Näin nuoria oikeasti palvellaan
      • Lapsilla on erilaiset oikeudet saada varhaiskasvatusta pääkaupunkiseudun kunnissa
      • Päätöksenteon vaikeus on ympäristöuhka
    • ►heinäkuu(2)
      • Sosiaalityön työvoimapulaa voidaan helpottaa: Rousu vastaa käytyyn keskusteluun
      • Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan tarvitaan myös vauvaperheiden näkökulmaa
    • ►kesäkuu(3)
      • Ammattitaitoiset vammaistyön osaajat - edellytys kehitysvammaisen ihmisen itsensä näköiseen elämään
      • Hyvinvoinnin vaalimisella hyvään vanhuuteen
      • Vertaisryhmä tukee jälkihuoltonuorten itsenäistymistä
    • ►toukokuu(7)
      • Parantaako sote-uudistus ihmisten tasa-arvoista palvelujen saatavuutta kun siirrytään kuluttajavaltaan?
      • Nuoria muutti asumaan vanhusten palvelutaloon Helsingissä - mitä ihmettä?
      • Likainen bisnes kuriin, hyvä Migri ! - esimerkkinä Luona Oy:n toiminta.
      • Uusi varhaiskasvatuslaki: paljon odotuksia, valtavasti työtä - mitä jää loppujen lopuksi käteen?
      • Koulutuksesta leikkaamalla valtio säästää ensin vähän ja häviää sitten paljon
      • Kannelmäessä yhdistetään kouluja ja jaetaan suomi toisena kielenä -oppilaita tasaisemmin eri kouluihin
      • Iloa liikkumiseen – lisää hyvinvointia
    • ►huhtikuu(3)
      • Omaishoitajat tuovat säästöjä yhteiskunnalle
      • Lastensuojelua kehittämässä – opas yhteistyökäytäntöihin tulossa
      • Sosiaalisesti kestävää kasvatusta espoolaisissa päiväkodeissa
    • ►maaliskuu(3)
      • Maisteritason sosiaalialan osaajia Metropoliasta
      • Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki voimaan: lausuntokierroksella olleet lain muutosesitykset siirtyivät Sipilän hallituksen yhteiskuntapoliittiselle agendalle
      • Mikä mahdollistaa läheisten kanssa työskentelyn lastensuojelussa?
    • ►helmikuu(4)
      • Lastensuojelun perhetyö onnistuu tukemaan asiakasperheiden hyvinvoinnin muutosta
      • Lastensuojelun perhetyöllä saavutetaan muutoksia asiakasperheiden hyvinvoinnissa
      • Sosiaalialan ammattihenkilölakia ollaan jo muuttamassa: maisteritason sosionomi (ylempi AMK)-tutkinnon asema laissa
      • ”Vapaaehtoisia - mitäh?” - vapaaehtoistoiminta valtaa alaa myös sosiaalialan opetuksessa
    • ►tammikuu(4)
      • Näkyykö lapsi lastensuojelun lyhytaikaisessa perhehoidon työskentelyssä?
      • Läheisten merkitys korostuu muistisairaiden pärjäämisessä
      • Valmentavan ja kuntouttavan koulutuksen vaikutuksista
      • Merkityksellinen ja hyvä vanhuus: Miten elää, toimia ja asua ikääntyneenä?
  • ►2015 (42)
    • ►joulukuu(6)
      • Suomalaista henkilökohtaista budjetointimallia kehitettävä osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan valinnanvapauslainsäädäntöä
      • Asiakaslähtöisyys on yhteistyötä
      • Sovittelija oppii sovittelemalla
      • Kansalaisaktiivisuus ja uudenlainen kaupunkikulttuuri: yhdessä tekemistä ja aitoa osallisuutta -myös sosiaalialalle?
      • Naapuriäidit - toimintamalli rantautuu Vantaalle
      • Digiä asiakastyöhön
    • ►marraskuu(3)
      • Helsingin asukastalojen toiminta jatkuu. Ainakin toistaiseksi. Taas.
      • Subjektiivinen päivähoito-oikeus
      • Varhaiskasvatukseen kaavaillut leikkaukset – lapset mukaan talkoisiin
    • ►lokakuu(3)
      • Lasten ja nuorten harrastamisen mahdollistaminen on investointi koko Suomen tulevaisuuteen
      • Omaishoitajien yhdenvertaisuus kuntien haasteena
      • Myös lastensuojeluun tarvitaan erikoistumiskoulutus, kuten nyt vaaditaan turvakodeissa työskenteleviltä
    • ►syyskuu(6)
      • Vaativaa vapaaehtoistyötä sovittelussa
      • Hyvinvointia lapsille, nuorille ja perheille Espoossa
      • Moniammatillinen yhteistyö nuorten palveluissa – miten ja miksi?
      • Ihmisten peruspalvelujen kilpailutuksessa sivuutetaan ihminen?
      • Mitä mieltä on täyttää kaatopaikat käyttökelpoisella ruoalla?
      • Espoo kehittää hyvinvointipalvelujen palvelutoria
    • ►elokuu(4)
      • Osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja kotoutumista taiteen avulla myös Itä-Helsinkiin
      • Myös paperiton ihminen tarvitsee terveyspalveluja
      • Nuorten aloitteet kerran vuodessa Helsingin kaupunginvaltuustolle tiedoksi
      • Imatran mallia myös Helsinkiin
    • ►heinäkuu(2)
      • Vantaa kehittää asiakkaiden osallistumista palvelujen kehittämiseen - ei vain asiakastyytyväisyyskyselyjä
      • Sosiaalihuoltolaki ja asiakaslähtöisyys -jääkö vain sanahelinäksi?
    • ►kesäkuu(1)
      • Hyvinvointipalveluilla tukea yläkouluikäisten nuorten perheille Kirkkonummella
    • ►toukokuu(5)
      • Riittääkö pelkkä rakkaus kiintymyssuhteen rakentamiseen sijaisvanhemman ja sijoitetun lapsen välillä?
      • Valtuutettu kuntalaisen päätöksentekijänä?
      • Helsinki haluaa lisätä yksityisen päivähoidon määrää: toteutuuko perheiden yhdenvertaisuus ja miten taataan yksityisten palveluiden laatu?
      • Sipoossa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmalla edistetään kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia
      • Etsivä nuorisotyö etsii paikkaansa, mutta kenen ehdoilla?
    • ►huhtikuu(4)
      • Lastensuojelun tila Vantaalla: hätähuuto kuultiin
      • Helsinki mukaan Ohjaamo-hankkeeseen!
      • Psykologipalveluita varhaiskasvatuksen tueksi Nurmijärvelle
      • Palvelujen hankkijalla hankalaa: Vantaalla sosiaali- ja terveydenhuollon palveluhankintojen käsikirja opastaa
    • ►maaliskuu(3)
      • Lapsen kohtaamiseen on oltava aikaa lastensuojelussa
      • Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki hyväksyttiin eduskunnassa 12.3.2015: ammatin harjoittamiseksi haetaan laillistamista 1.1.2016 lähtien.
      • Opiskelijan hyvinvointia ja koulukuraattorityön kehittämistä: Elisa Parikan master-opinnäytetyö
    • ►helmikuu(2)
      • Vanhusten kotihoivan laatu ja henkilöstöresurssit Raaseporissa
      • Koululaisten syrjäytymistä torjuvaa osallistamista monin keinoin
    • ►tammikuu(3)
      • Sosionomeilla on vahva varhaiskasvatuksen osaaminen
      • Kehittyvä varhaiskasvatus tarvitsee uuden lain
      • Perheiden kokemuksia lastensuojelun perhetyöstä Helsingissä
  • ►2014 (60)
    • ►joulukuu(4)
      • Sosiaalityöhön vahvaa osaamista sosionomi ylempi AMK-tutkinnolla - ratkaisuja myös sosiaalityöntekijäpulaan
      • Lastensuojelun tila ja tulevaisuus Suomessa
      • Yhteisötaidetta leikkipuistoihin, osallisuutta kaupunkitilaan
      • Hyvä varhaiskasvatus edistää lapsen hyvinvointia
    • ►marraskuu(4)
      • Haaveissa oma perhe -Kun vanhemmalla on kehitysvamma tai laaja-alaisia oppimishäiriöitä
      • Master-tutkinnot (ylempi AMK) mukana uudistamassa sote-alan toimintaa: seminaarin 2.12.2014 tallenteet katsottavissa
      • Lastensuojelusta tukea ilman leimaamista
      • Ennaltaehkäisy ja varhainen tuki lastensuojelussa -vähemmän tulipalojen sammuttamista
    • ►lokakuu(5)
      • Hyvä, paha lastensuojelu?
      • Uudistuva sosiaali- ja terveysala -seminaari 2.12.2014 klo 9-12.30 Metropolia Masters-verkosto
      • Lapsiperheille heidän tarvitsemiaan palveluja
      • Sosiaalihuoltolakia uudistetaan liian kiireellä ja salamyhkäisesti
      • Voiko sote-alan työtä tehdä aina vaan laadukkaammin, tehokkaammin ja paremmin?
    • ►syyskuu(3)
      • Lapsen subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen ei ole perusteltua
      • Kuka huolehtii vanhuksista - huoltovelvollisuudet ja perinnönjaot uusiksi?
      • Osallistuminen on sekä tavoite että toiminnan muoto päiväkodissa
    • ►elokuu(5)
      • Tervetuloa syksyn täydennyskoulutukseen
      • Sosiaalialan työssä edistetään voimaantumista
      • Moniammatillinen yhteistyö - jatkuva kehittämisen kohde!
      • Kehitysvammaiset lapset ja nuoret lastensuojelun tukitoimissa?
      • Miksi tieto ei kulje viranomaisten välillä - apua Hollannin ”liputusmallista” ?
    • ►kesäkuu(6)
      • Sosionomit näkyvämmäksi koulumaailmaan
      • Auttaja ensin?
      • Uusilla osallistumistavoilla päätöksenteko keskustelevammaksi ja läpinäkyvämmäksi
      • Myötä- ja vastamäessä – tukisuhteissa
      • ASKELIA KESTÄVÄN KEHITYKSEN POLULLA - lapsuudesta alkaen
      • Ihmisen kohtaaminen - hupeneva voimavara asiakastyössä?
    • ►toukokuu(6)
      • Pedagogiikan johtaminen ja sen vaikuttavuus Espoossa
      • Starttivalmennuksen opinnollistaminen tukee nuorta jatkokoulutukseen siirtymisessä
      • Poikien Talon sukupuolisensitiivinen työ lisää poikien hyvinvointia
      • ILTA-SANOMAT VÄÄRISTELEE PÄIVÄHOIDON TODELLISUUTTA
      • Hyvinvointia eurooppalaisittain? – sosiaalipoliittista pohdintaa EU- vaalien alla
      • Tietoa ja konkreettisia toimintamalleja haastavasti käyttäytyvien autismin kirjon henkilöiden vanhemmille
    • ►huhtikuu(12)
      • Perhetyön ryhmätoiminnan mahdollisuudet: vertaistukea ja palvelujärjestelmään vaikuttamista
      • Nuorten kokemuksia ammatillisesta kuntoutuskurssista - ”Tuntui niinku oikealta elämältä”
      • Sosiaalialan tutkimus, kehittäminen ja erikoistumiskoulutus sote-lain valmistelussa
      • Päihdekuntoutusta lapsiperheille
      • Lapsen huostaanotto - miten sen jälkeen vanhempia tuetaan?
      • Koulunuorisotyöntekijät tukevat oppilaiden koulunkäyntiä ohjaamalla osallisuustoimintaa ja olemalla arjessa läsnä
      • Kolme toivetta varhaiskasvatuslakiin
      • Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena
      • Onko jokaisella oikeus arvostavaan kohteluun työssään?
      • PÄIVÄHOITOON TULEE JATKOSSAKIN PANOSTAA
      • Ennakointidialogit verkosto- ja asiakastyössä
      • Mitä lapsi kertoo ja kenelle -osaammeko kuulla lasta?
    • ►maaliskuu(7)
      • Kahvittelu on tärkeä osa verkostotyötä
      • Miten Espoo pienentää vanhustenhuollon kustannuksia?
      • Varhaisuus on valttia! - Kohti toimivia lapsiperheiden palveluja.
      • Saattaen tukisuhteeseen
      • BENCHMARKING-MENETELMÄ TYÖYHTEISÖN KEHITTÄMISESSÄ
      • MIKÄ IHMEEN OSALLISUUS?
      • Ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelun ja työelämän yhteensovittaminen
    • ►helmikuu(5)
      • Oman elämänsä päähenkilöksi
      • Uusi varhaiskasvatuslaki – mieluummin huolella kuin kiireellä
      • TOIMEENTULOTUEN PERUSOSAN SIIRTÄMINEN KELAAN
      • HUUMEHOITOA TARVITAAN
      • Väkivallan kohtaaminen lastensuojelutyössä
    • ►tammikuu(3)
      • Mun perhe -dokumenttielokuvien TV-esitykset parhaillaan AVA:lla
      • Asiakaslähtöisyys sosiaalialalla?
      • Why Should You Participate in a Multicultural Project?
  • ►2013 (58)
    • ►joulukuu(2)
      • Tasavertainen vanhemmuus tukee isän hyvinvointia
      • Womenton työuramentorointi
    • ►marraskuu(4)
      • Asiantuntijamateriaalia yhteistyössä Metropolian opiskelijoiden kanssa Mun perhe-hankkeelle
      • Ikäihmisten ääntä ei kuulla asumispalveluissa
      • Osattomat pojat ja nuoret miehet
      • Lastensuojelun osaamisen parantaminen
    • ►lokakuu(7)
      • ”Tulospaine ja kasvottomuus eivät vain toimi ihmisten hädän kanssa”
      • Joutuuko nuori ottamaan liian varhain vastuun oman elämänsä kulusta?
      • Monikulttuurinen perhe koulun kasvatusympäristössä
      • Nuorten syrjäytyminen ilmiönä
      • CV-sukupolven työttömyys
      • Nuoret, yhteiskunta ja syrjäytyminen
      • Alkoholipolitiikka ja päihdetyön haasteet
    • ►syyskuu(5)
      • Oikeanlainen osaaminen kuhunkin työhön, myös sosiaalityöhön
      • Katsaus lastensuojelun kehittämismyrskyyn
      • Huono-osaisuuden vähentäminen
      • Kansalaisosallisuus ja lähidemokratia
      • ”Älä tule paha kakku, tule hyvä kakku!” -vanhuspalvelulaki puntarissa
    • ►elokuu(4)
      • Mikä auttaa lapsia ja nuoria?
      • Pehmeitä aseita poikien väkivaltaa vastaan
      • Nuorten hyvinvoinnin tukeminen
      • Ihan tavallisten perheiden jaksaminen ja varhainen tukeminen
    • ►heinäkuu(2)
      • Olisiko asuinaluedemokratiasta apua köyhyysongelmiin?
      • Liian suuria päätöksiä liian varhain: Miksi yhteiskunta ei kannusta nuoria oman tulevaisuutensa huolelliseen suunnitteluun?
    • ►kesäkuu(8)
      • Vastaavan koulukuraattorin kelpoisuus uudessa oppilashuoltolakiehdotuksessa
      • KOULUSTA KIELTÄTYVÄ NUORI TARVITSEE LÄSNÄ OLEVAN AIKUISEN
      • PÄIVÄKOTIEN JA KOULUJEN RAKENTEITA ON RIKOTTAVA
      • Henkilökohtaisella budjetoinnilla vaihtoehtoja kehitysvammaisten henkilöiden työ- ja päivätoimintaan
      • Sosiaalialan työntekijä – yhteiskunnallinen vaikuttaja ja ihmisoikeustaistelija!
      • Suomen nuoret voivat entistä – paremmin
      • Ajatuksia palvelukulttuurin muutostarpeista
      • SYRJÄYTTÄÄKÖ NUORIA RAKKAUDEN PUUTE VAI YHTEISKUNNAN KEHNOT PALVELUT?
    • ►toukokuu(7)
      • Päihdeongelma ja asunnottomuus – ” Asunto on edellytys, jolta ponnistaa ”
      • Asiakkaan itsemääräämisoikeus vs. työntekijän määräämisoikeus
      • Pelastusrenkaita vai pysyviä ennaltaehkäiseviä palvelukokonaisuuksia perheille?
      • Kiusaaminen on vakava asia - siihen on puututtava entistä varhaisemmin!
      • Koulujärjestelmä- kuri vs. välittäminen?
      • Kuka kääntää kehityksen suunnan – ajatuksia kouluväkivallasta
      • Kynnykset pois – palvelu tilalle: kotipalvelu perheiden tukena
    • ►huhtikuu(12)
      • Rousu Kuntalehdessä 25.4.2013: Kuntien sosiaalityön työvoimapulaan on myös ratkaisuja
      • IHAN KUIN MEITÄ EI OLISI! -sosionomi (Ylempi AMK) osaaminen
      • Nuorten terapian rahat eivät riitä!
      • Kuka välittää?
      • Resurssit kohdalleen ennaltaehkäisevän lastensuojelun vahvistamiseksi!
      • Työttömien aktivointi ja kuntoutus ovat merkityksellisiä, vaikka ei työllistyisikään
      • Sä tiedät miltä musta tuntuu! -ammattiin opiskelevien nuorten hyvinvointi
      • ”On vaikea opettaa, kun pari oppilasta konttaa pitkin luokan lattiaa”
      • Lastensuojelussa tarvitaan kirkasta kommunikaatiota todellisuuden kanssa
      • Työvoimapalveluiden tuulet ovat puhaltaneet työpajoille saakka
      • Lastensuojelu kriisissä?
      • Varhaiskasvattajana toimivan sosionomin osaaminen 100 % käyttöön ennaltaehkäisevässä lastensuojelussa
    • ►maaliskuu(6)
      • Stereotyyppiset mediakuvastot sulkevat maahanmuuttajia kotoutumisen ulottumattomiin
      • Syrjäytymisen stereotypiaa
      • Onko työmarkkinoilla tilaa osatyökykyisille?
      • Arki lapsenkengissä?
      • Ylemmän amk-tutkinnon tuottama osaaminen käyttöön
      • Hyvä lapsuus
    • ►helmikuu(1)
      • Kirjoittajat ovat sosiaalialan opiskelijoita ja opettajia Metropolia ammattikorkeakoulusta

avainsanat

Ammatillinen koulutus asiakaslähtöisyys Asiakkaan oikeudet Ehkäisevä lastensuojelu Eija Raatikainen Etiikka Henkilökohtainen budjetointi Hyvinvointipolitiikka ikäihmiset Kasvatus Kehitysvammaisten palvelut Kelpoisuusehdot Koulu Köyhyys Lapsiperheiden kotipalvelu Lastensuojelu Maahanmuuttaja Metropolia ammattikorkeakoulu nuoret Nuorten hyvinvointi Opinnäytetyöt Opinnollistaminen Opiskelijahuolto Osaaminen Osallisuus Päihdepolitiikka Päivähoito Perhepolitiikka Perhetyö Sirkka Rousu Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen sosiaaliala sosionomi Sosionomi ylempi AMk-tutkinto Sote-uudistus subjektiivinen päivähoito-oikeus Syrjäytyminen Työllisyys Työttömyys Vaikuttavuus valinnanvapaus Vanhemmuus Varhaiskasvatus Yhdenvertaisuus Ylempi amk-tutkinto

Sosiaalinen hyvinvointi -osaamisalue Metropolia.fi-sivustolla

Olemme laaja-alaisia sosiaalisen hyvinvoinnin asiantuntijoita ja uudistajia metropolialueella. Kehitämme ja uudistamme sosiaalialaa ja varhaiskasvatusta yhdessä työelämäkumppaniemme kanssa. Yhdistämme opetukseen luovasti tutkimuksia ja innovaatioita. Lisäksi ohjaamme opiskelijoita ratkomaan työelämän käytännön haasteita.

Lue lisää ja kysy yhteistyömahdollisuuksista

© 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulu


Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

This website uses cookies to provide you with the best browsing experience.

Find out more or adjust your settings.

Uudistuva sosiaalialan osaaminen
Powered by GDPR plugin
Privacy Overview

This website uses cookies so that we can provide you with the best user experience possible. Cookie information is stored in your browser and performs functions such as recognising you when you return to our website and helping our team to understand which sections of the website you find most interesting and useful.

Strictly Necessary Cookies

Strictly Necessary Cookie should be enabled at all times so that we can save your preferences for cookie settings.

If you disable this cookie, we will not be able to save your preferences. This means that every time you visit this website you will need to enable or disable cookies again.