Hyppää pääsisaltöön
Uudistuva sosiaalialan osaaminen

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
Uudistuva sosiaalialan osaaminen
Sosiaalialan opiskelijoiden ja opettajien yhteisblogi
1

Kuka huolehtii vanhuksista – huoltovelvollisuudet ja perinnönjaot uusiksi?

Sosiaalialan bloggaajat · 22.9.2014

Professori Urpo Kankaan mielestä suomalaiset pitäisi velvoittaa elättämään vanhempiaan ja  vastuu omien vanhempien vanhuuden hoivasta tulisi olla lapsilla, ainakin jos nämä ovat varakkaita – mitä mieltä olet ehdotuksesta? Pitäisikö elatusvelvollisuus ulottaa omiin vanhempiin? Entä pitääkö perintö ansaita huolehtimalla vanhemmistaan?  Pitääkö lapsille jättää perintöä vai tulisiko omaisuus käyttää oman hoivan kustantamiseen?

Yle Uutisten haastattelussa Urpo Kangas ehdotti, että aikuiset lapset pitäisi velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei tähän riitä. Hänen mukaansa suomalaiset pitäisi velvoittaa elättämään omat vanhempansa, sillä Suomessa vanhemmat on velvoitettu pitämään huolta alaikäisistä lapsista ja avioliitossakin on pidettävä huolta puolisosta.  ”Jos äidin eläke ei riitä laitoshoitopaikkaan tai omaishoitoon, niin silloin varakas lapsi saa luvan auttaa, koska hän tulee myöhemmin mahdollisesti perimään omaisuutta. Oikeudenmukaisuus suorastaan huutaa sitä sellaisissa tapauksissa, joissa lapsi on hyvin varakas, käyttää tuhlailevaan elämään omia varojaan, ja on hylännyt omat vanhempansa” sanoi Kangas haastattelussa. (Yle Uutiset a 2014.)

Kankaan mukaan myös aikuisten lasten velvollisuus auttaa köyhiä vanhempia voitaisiin kirjata lakiin. Hän toteaa, että ajatus elatusvelvollisuuden ulottamisesta omiin vanhempiin ei ole uusi. Vastaava laki on käytössä useissa Euroopan maissa. Vanhempien elatusvelvollisuus oli aiemmin myös Suomen laissa, joka oli vuodelta 1922 peräisin ollut köyhäinhoitolaki. Kyseinen laki  kumottiin kuitenkin hyvinvointivaltion arvoihin huonosti sopivana vuonna 1970.  Vuodelta 1922 peräisin olevassa köyhäinhoitolaissa luki seuraavasti: Kukin on tarvittaessa velvollinen kykynsä mukaan pitämään huolta vanhemmistaan. Professori Kankaan mukaan poliittiset päätöksentekijät ovat asiaa varmasti miettineet, mutta kukaan ei ole kuitenkaan uskaltanut avata aiheesta edes arvokeskustelua. (Yle Uutiset a 2014.)

Kuka tai mikä laitos valvoisi käytännössä lain toteutumista ja mitä kustannuksia valvonta aiheuttaisi yhteiskunnalle? Onko Urpo Kangas lainkaan pohtinut, että elämme yhteiskunnassa, jossa 1970- luvulta lähtien naisten työssäkäynnin seurauksena perheet ovat vieneet omat lapsensa päivähoitoon. Tämän hetken ikääntyneet ihmiset ovat juuri se ryhmä ihmisiä, jotka tuolloin totuttivat lapsensa kyseiseen ajatukseen, eli että yhteiskunta pitää huolen ja hoitaa hoivaa tarvitsevia. Myös vanhukset siirrettiin tuolloin vanhainkoteihin paljon paremmassa kunnossa kuin mitä nykyään.

Kangas totesi lisäksi, että jos velvoite omista vanhemmista huolehtimiseen ei saa kannatusta, olisi toisena vaihtoehtona perinnönjaon muuttaminen. Kankaan ehdotuksessa perinnön lakiosa ei enää kuuluisi lapselle automaattisesti. Tämä tarkoittaisi sitä, että jos lakiosajärjestelmä kumottaisiin, niin isällä tai äidillä olisi oikeus palkita se rintaperillisistä, joka on auttanut heitä ja pitänyt huolta heistä heidän vanhuudessaan. Toisin sanoen, mikäli ei osallistu vanhempiensa avustamiseen, ei tule perintöäkään. Varsinkin omaishoitamisessa oikeudenmukaisuus toteutuisi professorin mukaan näin parhaiten. (Yle Uutiset a 2014.)

Ymmärrän Kankaan ajatuksen kyseisessä asiassa, mutta siinä ei oteta huomioon sitä tosiasiaa, että monella vanhemmalla, ei ole perintöä lapsilleen jätettäväksi. Miten laki tuolloin kohtelisi lapsia, jotka kieltäytyisivät omien vanhempiensa hoitamisesta, kun mitään perintöä ei kuitenkaan tulisi? Kangas ei huomioi sitä, että moni suomalainen perhe, jolla on omat apua tarvitsevat vanhemmat elossa, ovat itse työikäisiä ja heillä on mahdollisesti vielä omat lapset huollettavana.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijaprofessori Harriet Finne-Soveri ei myöskään kannata ajatusta laista, jolla lapset velvoitettaisiin kustantamaan iäkkäiden vanhempiensa hoitoa. Finne-Soveri näkee useita uhkatekijöitä, jos huoltovelvollisuudesta säädettäisiin lailla. Hänen mukaan perheillä on jo nyt suuria taloudellisia vastuita omien lastensa elättämisessä ja vanhempien elättämisessä voisi olla kyse useisiin tuhansiin euroihin nousevista summista kuukaudessa. Finne-Soveri vastaa professori Urpo Kankaan ehdotukseen, että lasten olisi osallistuttava köyhien vanhempiensa elättämiseen kysymällä miksei yhteiskuntaa voida kehittää niin, että huolenpito vanhemmista olisi houkuttelevaa. (Yle Uutiset c 2014.)

Monet työssäkäyvät ihmiset ovat myös itse oman jaksamisen äärirajoilla, varsinkin jos heillä on vielä omia lapsia hoidettavana tai jos he itse kamppailevat oman terveytensä kanssa. Voiko tuolloin aikuisia lapsia velvoittaa tekemään enemmän ilman, että vaikean stressin tai uupumisen diagnoosit lisääntyisivät räjähdysmäisesti? Mikäli lapset jäävät pois töistä hoitamaan omia vanhempiaan esimerkiksi omaishoitajaksi, he ovat poissa työvoimasta ja siitä on taas omat työn tarjontaan liittyvät ongelmat, kuten Soininvaara toteaa nettisivuillaan (Soininvaara 2014).

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen ei innostu ehdotuksesta, että aikuiset lapset velvoitettaisiin maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhemman oma eläke ei riitä. Huovisen mukaan lähdetään siitä ajatuksesta, että kaikille suomalaisille varallisuudesta riippumatta taataan samat hyvinvointipalvelut. Hän ei pidä tätä ainakaan nyt lyhyellä aikavälillä realistisena tapana viedä eteenpäin palveluasioita ja toteaa, että monissa Euroopan maissa ei ole myöskään tuotettu julkisin varoin ”yhtä laadukasta hyvinvointiyhteiskuntaa” kuin Suomessa. Ministeri korostaa myös, että palvelut eivät saisi kytkeytyä varallisuuteen. (Yle Uutiset b 2014.)

Kankaan ehdotus ei huomio sitäkään, että kaikilla vanhemmilla ei ole omia lapsia, tai sitä, että lapset voivat asua esimerkiksi ulkomailla. Tuolloin vanhemman hoitaminen on mahdoton yhtälö, ellei se sitten perustu pelkkiin laskujen maksuihin. Monet eivät myöskään tule toimeen omien vanhempiensa kanssa ja välit ovat voineet mennä poikki kokonaan. Kuten Finne-Soveri toteaa, voivat vanhempien ja lasten suhteet olla riitaisia tai sitten suhteet voivat olla muuten niin toimimattomia, että edes henkistä yhteenkuuluvaisuuden tunnetta ei enää ole.

Hyvää huoltovelvollisuudessa voisi Finne-Soverin mukaan olla se, että lapset voisivat taloudellisten menetysten pelossa osallistua enemmän vanhempiensa hoitamiseen ja sukupolvet voisivat lähentyä toisiaan. Silti hän ei kannata lainsäädäntöä, vaan kannattaa yhteiskunnan kehittämistä. Finne-Soveri muistuttaa edelleen, että varakkailla ihmisillä on mahdollisuus ostaa vanhemmilleen enemmän hoitoa. ”Kaikenkaltainen eriarvoisuuden vähentäminen tietysti kuuluu hyvinvointivaltion perustavoitteisiin” Finne-Soveri sanoo. (Yle Uutiset c 2014.)

Ajankohtainen kysymys voi kuitenkin olla se, että tarvitseeko vanhemman ihmisen jättää mahdollista perintöä lapsilleen vai käyttääkö hän rahat itseensä ja omaan hoitoonsa? Urpo Kangas kannustaakin ikääntyneitä ihmisiä siihen, että he käyttäisivät säästönsä ennen kuolemaansa.(Yle Uutiset a 2014). Soininvaara toteaa puolestaan, että Suomen vanhustenhoito on kallista ja laadultaan huonoa. Hän lisää, että hoito ei ole ammatillisesti huonoa vaan, että vanhusten elämä Suomessa on kolkkoa ja epätyydyttävää. Viranomainen on vain harvoin yhtä hyvä omainen kuin oikea omainen Soininvaaran mukaan. (Soininvaara 2014.)

Vanhusten hoidon laatu ei parane siitä, että omaisia pakotetaan hoitamaan vanhusta vasten tahtoaan. Se olisi edelleen kolkkoa ja epätyydyttävää. Eskolan ja Saarenheimon (2005) tekemän tutkimuksen mukaan apua tarvitsevat vanhukset tyypillisesti korostivat, että he eivät halua kuormittaa lapsiaan likaa, koska lapsilla on oma elämänsä, työnsä ja perheensä. Suhteet lapsiin myös edustivat hoitamisen ulkopuolista maailmaa, eikä lasten odotettu lainkaan osallistuvan arjen järjestelyihin, vaan käyvän tapaamassa silloin kun heille sopii. (Eskola & Saarenheimo 2005.)

Nykypäivänä laki ei sido rikastakaan lasta auttamaan köyhää vanhempaansa, mutta suuri määrä suomalaisia auttaa ikääntyneitä vanhempiaan vapaaehtoisesti. Jo nyt valtava määrä suomalaisia auttaa ikääntyneitä vanhempiaan myös näiden rahavaikeuksissa. Kun lakia ei ole, on kaikki perustunut vapaaehtoisuuteen.  Järjestelmää on erittäin vaikea muuttaa toiseksi kesken kaiken, kuten Soininvaara (2014) toteaa. ”Tosin näin taidetaan pikkuhiljaa kuitenkin tehdä. Julkisen vallan antama palvelulupaus on kääntymässä niin heppoiseksi, että kelvollisesta hoidosta on maksettava itse. Köyhien sukujen vanhusten kannalta tämä vaihtoehto on huonoin.” (Soininvaara 2014.)

Ritva Mieronkoski, sosionomi (Ylempi Amk) opiskelija

Lisätietoa

Eskola, Päivi & Saarenheimo, Marja  2005. Omaishoitoperheen sosiaalinen verkosto. Teoksessa Saarenheimo, Marja & Pietilä, Minna (toim.) Kaksin kotona. Iäkkäiden omaishoitoperheiden arjen ulottuvuuksia. Geriatrisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishanke. Tutkimusraportti 6. Vanhustyön Keskusliitto – Centralförbundet för de gamlas väl ry. Gummerus Kirjapaino Oy.

Soininvaara, Timo 2014. Soininvaara.fi. Lapset vastuuseen vanhempiensa hoidosta? Verkkodokumentti.

Yle Uutiset a 2014. Kangas, Urpo. Yle Uutiset. Kotimaa. Verkkodokumentti. 

Yle Uutiset b 2014.  Huovinen, Susanna. Yle Uutiset. Kotimaa. Verkkodokumentti. 

Yle Uutiset c 2014. Finne- Soveri, Harriet. Yle Uutiset. Kotimaa. Verkkodokumentti.

Asiakkaan oikeudetEtiikkaVanhustenhuolto

1 Kommentti

  • itse avun kohteena says: 26.8.2021 at 16.31

    laki v.1922 oli hankala toteuttaa..teetti töitä,mutta yleensä lapset olivat varttomia. Joka osoitti sen,että laitoshoitoon koutui yleenasä vähävaraiset. Hyvätuloiset,varakkaat pysytyvät maksamaan hoidot ja palvelut.Jos eläkkeet ei riitä hoitomaksuihin ja jää esim. asunto.Hoitovelat peritään siitä
    Jo nyt omaiset auttavat varsin paljon iäkkäitä )piilossa oleva apu)vanhempiaan ilman korvausta tai tukea. Sitä lisäresulssia ei kannata menettää tai yhteiskunta on ihmeissään miten ja millä varoin hoitaa kaikki ikääntyneet,ei omatoimiset.Yhtä lailla lapset voivat huomata,ettei olekaan velvollisuutta auttaa. Jos tehdään velvollisuus maksaa hoitoja, hoitomaksuja pitäisi olla verotuksessa vähennyskelpoinen maksajalle,jotta se olisi oikeudenmukainen.Nyt lahjoituksen verototon raja on alle 5000 euroa/3v.Sen harkitseminen avustustapauksessa olisi perusteltua.
    Ei kannat menettää nyt olemassaolevia piiloresursseja(lapset ja lastenlapsnlpaset hoitavat Iäkkäitä vanhempia<9

    Reply

Kommentoi Peru vastaus

Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä:

  • Apua ajoissa pienten lasten vanhempien parisuhdeongelmiin
    Apua ajoissa pienten lasten vanhempien parisuhdeongelmiin
    4.7.2022
  • Tuetaanko pienten lasten mielen hyvinvointia riittävästi?
    Tuetaanko pienten lasten mielen hyvinvointia riittävästi?
    14.12.2020
  • Erityislasten oikeudet eivät toteudu nykyisin keinoin
    Erityislasten oikeudet eivät toteudu nykyisin keinoin
    28.6.2022

Sosiaalialan bloggaajat

Bloggaajat ovat Metropolia Ammattikorkeakoulun sosiaalialan YAMK- ja AMK-tutkinnon opiskelijoita, opettajia sekä yhteistyökumppaneita. Aihepiirit liittyvät hyvän elämän rakennuspuihin.

Blogin toimituskunta

  • Katriina Rantala-Nenonen,
    päätoimittaja
    Lehtori, YTM
    ,
    p. 040 641 8303
  • Jasmi Lassila,
    koulutussuunnittelija,

    p. 050 439 7439
  • Eveliina Korpela
    Lehtori:suomen kieli ja viestintä, FT
    ,
    p. 040 641 8336

Toimituskunta toimittaa blogin sisällöt ennen niiden julkaisua. Uudistuva sosiaalialan osaaminen –blogin toimituskunta on aloittanut työnsä 15.6.2018.

Uudistuva sosiaalialan osaaminen -blogin bloggaajan ohje (PDF)

Uusimmat postaukset

  • Yhteisöohjautuvuus vahvistaa tiimin resilienssiä

    31.1.2023
  • Sosiaalinen tuki lisää osallisuutta yhteiskuntaan

    27.1.2023
  • Palveluiden haasteet ratkotaan monialaisella yhteistyöllä ja resursseja vahvistamalla

    25.1.2023

Arkistot

  • ▼ 2023 (5)
    • ▼ tammikuu (5)
      • Yhteisöohjautuvuus vahvistaa tiimin resilienssiä
      • Sosiaalinen tuki lisää osallisuutta yhteiskuntaan
      • Palveluiden haasteet ratkotaan monialaisella yhteistyöllä ja resursseja vahvistamalla
      • Sosioemotionaalisten taitojen opetus alakoululla
      • Miltä näyttää varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävä Helsingin kaupungilla?
  • ► 2022 (27)
    • ► joulukuu (2)
      • Neuvola median valokeilassa – Asiakkaiden kokemuksia neuvolatoiminnasta
      • Transversaalisia taitoja tarvitaan uudistuvassa työelämässä sosiaali- ja terveysaloilla
    • ► marraskuu (1)
      • Asiakkaan toimijuuden vahvistaminen vammaisten sosiaalityön asiakasohjauksessa
    • ► lokakuu (1)
      • Tunteiden jakaminen keventää työkuormaa
    • ► syyskuu (1)
      • Kielitietoinen ohjaus ja selkokieli sosiaalialan ammattilaisen työkaluina
    • ► heinäkuu (3)
      • Peer learning and cooperative learning support students’ transversal skills development in interprofessional and multicultural context
      • Helsinki panostaa lasten ja nuorten osallisuuteen
      • Apua ajoissa pienten lasten vanhempien parisuhdeongelmiin
    • ► kesäkuu (7)
      • Etelä-Karjalan kiusaamisen puuttumismallin avulla on ratkottu kiusaamistapauksia kymmenissä kouluissa – Helsinki on päivittänyt myös omaa malliaan
      • Kokemus osallisuudesta kuuluu tasavertaisesti kaikille
      • Erityislasten oikeudet eivät toteudu nykyisin keinoin
      • Tehostetun palveluasumisen asiakasmaksujen yhtenäistäminen nosti asiakkaiden maksuja
      • Vakanssien muutoksella ratkaisua lastensuojelun avohuollon työvoimapulaan
      • Pedagogiset pakopelit traumainformoituun työotteeseen tutustumisen välineenä
      • Psykologisen- ja emotionaalisen turvallisuuden merkitys sosiaalialan työssä
    • ► toukokuu (4)
      • Saadaanko Helsingin päiväkoteihin lisää tilaa leikille ja oppimiselle?
      • Varhaiskasvatus on kriisissä – Miten varmistetaan pienten lasten hyvä hoito ja kasvatus?
      • Raskaana oleva päihteidenkäyttäjä tarvitsee koordinoitua tukea
      • Trust as a transversal skill
    • ► huhtikuu (1)
      • Transversaaliset taidot ovat moniammatillisen työyhteisön perusta
    • ► maaliskuu (4)
      • Antirasistisesta pedagogiikasta vauhtia yhdenvertaiselle opinpolulle
      • Vertaisneuvonnalla voidaan tukea nuorten asumista
      • Kuulla vai kuunnella? Ammattilaisena nuoren osallisuuden toteutumisessa
      • Sosiaalisten suhteiden vahvistaminen on avain syrjäytymisen kierteen katkaisussa
    • ► helmikuu (2)
      • Yksin lastaan odottavan naisen mielen hyvinvointiin vaikuttavat monet asiat
      • Ihmisille mahdollisuus arvopohjaisiin valintoihin – myös sote-alalla
    • ► tammikuu (1)
      • Rukous kirkon perheneuvojan voimaannuttajana
  • ► 2021 (22)
    • ► joulukuu (5)
      • Kaikki mukana - Asiakkaiden sekä työyhteisöjen yhdenvertaisuutta ja osallisuutta edistämässä
      • Interprofessional Approach for Transversal Skills in Higher Education
      • Musiikkitapahtumilla voidaan lisätä osallisuutta
      • Yhteiskunnan digitalisoituminen haastaa ikääntyneiden osallisuutta
      • Seitsemän syytä pelata - Pelien hyöty sosiaali- ja terveysalalla
    • ► marraskuu (2)
      • Työhyvinvoinnin toteutuminen on tasapainoilua monen tekijän kanssa
      • Johtajana pirstaleisessa palvelujärjestelmässä - oppikirja sosiaalialan johtajuuden tueksi
    • ► lokakuu (1)
      • Uusintarikollisuuden ehkäisyyn tarvitaan yhteistyötä
    • ► syyskuu (1)
      • Koulukuraattori tukee tunne- ja kaveritaitojen harjoittelua
    • ► elokuu (1)
      • Sosiaalisten innovaatioiden avulla ratkaistaan arkisia haasteita
    • ► kesäkuu (3)
      • Perehdytysmateriaali tuo näkyväksi työpaikan hiljaista tietoa
      • Nuorisoasunnot hyödyttävät koko yhteiskuntaa
      • Vauvaperheiden varhainen tuki on vahva panostus tulevaisuuteen
    • ► toukokuu (1)
      • Itseohjautuvan esihenkilötoiminnan kehittäminen yhdistystoiminnassa
    • ► huhtikuu (3)
      • Qualified Empathy: “from understanding to action”
      • Päihteinen raskaus – Onko sikiöllä oikeus päihdehoitoon?
      • Maahanmuuttajanaisten työttömyys on jopa viisikymmentä prosenttia
    • ► maaliskuu (3)
      • Valtaa sosiaalihuollon asiakkaille ja työntekijöille
      • Yksinäisyyden vähentäminen pitäisi linjata etsivän nuorisotyön tehtäväksi
      • Eläkkeensaajan asumistuki: esimerkki sosiaaliturvan metkuista
    • ► helmikuu (2)
      • Nuorten pelaamiskokemukset puntarissa
      • Varhaiskasvatuksen laatua arvioidaan jatkuvasti - Kokemuksia kasvatuksen laadusta Kirkkonummelta
  • ► 2020 (25)
    • ► joulukuu (4)
      • Lähituen merkitys sosiaalihuollon palveluissa
      • Sosiaalihuollon asiakkaiden lähitukitoiminnan kehittämistarpeet
      • Tuetaanko pienten lasten mielen hyvinvointia riittävästi?
      • Hyvinvointi kuuluu kaikille - palvelut kuntoon
    • ► marraskuu (1)
      • ”Asiakas tarvii sen ihmisen”: onnistumisen tekijöistä lastensuojelussa ja lapsiperheiden sosiaalityössä
    • ► lokakuu (2)
      • Työhyvinvoinnin ja hyvinvoinnin suhde
      • Ajatuksia johtajille – eväitä osaamista arvostavaan toimintakulttuuriin
    • ► syyskuu (2)
      • Hotellialalta mallia sosiaalialan johtamiseen
      • Empatiataidot edistävät työhyvinvointia
    • ► kesäkuu (2)
      • Verkkoja punotaan tulevaisuuden työhön – Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen hanke
      • Lastensuojelusta ja lapsiperheiden sosiaalityöstä saa puhua hyvää!
    • ► toukokuu (2)
      • Kiusaaminen on saatava nollaan
      • Miten saadaan kaikki lapset ja nuoret harrastamaan?
    • ► huhtikuu (3)
      • Sekava etuusjärjestelmä estää keikkatyötä
      • Motivoiko lähikoulun piha liikkumaan?
      • Toteutuuko viimein maksuton toisen asteen koulutus?
    • ► maaliskuu (2)
      • Asiakkaan ainutlaatuinen arki
      • Vantaalla koulukiusaamisen kitkemiseksi pohditaan uusia ratkaisuja
    • ► helmikuu (2)
      • Empathy – Is it too often taken for granted?
      • Itseohjautuvuudesta tuli trendi – mutta miten sitä edistetään Helsingin leikkipuistotoiminnassa?
    • ► tammikuu (5)
      • Lapsen osallisuutta voidaan vahvistaa taiteen ja kulttuurin avulla
      • Arviointi varhaiskasvatuksen kehittämisen lähtökohtana
      • Kohtaamisen voimaannuttavat vaikutukset asumissosiaalisessa työssä
      • Isät osalliseksi myös digitaalisesti
      • Ryhmäturvallisuuden tukemista tulisi lisätä koululuokissa
  • ► 2019 (22)
    • ► joulukuu (5)
      • Hyvät tunnetaidot ovat hyvinvoivan työyhteisön avaintekijä
      • Vahvemmin mukana lapsen arjessa - Lapsen hyvän mielen työkalu
      • Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisessä tarvitaan tietoa palveluiden vaikuttavuudesta
      • Kasvattajan toiminnan dokumentointi varhaiskasvatustyön kehittämisen tukena
      • Sosiaalialan työtehtävissä voidaan myös hyvin
    • ► marraskuu (1)
      • Lastensuojelun perhehoidossa kummittelee
    • ► lokakuu (2)
      • Itseohjautuvuuden kehittäminen lisää työhyvinvointia, asiakastyytyväisyyttä, tuottavuutta ja laatua sosiaali- ja terveysalalla
      • Suunta elämään löytyy tulevaisuutta hahmottamalla
    • ► kesäkuu (4)
      • Digitalisaatio asettaa uusia vaatimuksia sosiaalialalle
      • Henkilökohtainen budjetointi soveltuu sosiaalihuollon asiakkaan tarpeisiin
      • Lapsiperheköyhyys tulee näkyväksi Kelan perustoimeentulotukeen liittyvässä asiakastyössä
      • Valtakunnallista tahtotilaa etsimässä: lasten, nuorten ja perheiden palvelut muutoksessa
    • ► huhtikuu (4)
      • Ammatillista Empatiaa (QE) oppimassa
      • Motiivit toimia vapaaehtoisena Pelastakaa Lapset-järjestössä: "Yhtäkään lasta ei jätetä!"
      • Empatia osana ammatillista kasvua sosiaalialalla
      • Lisää laatua itsearvioinnilla
    • ► maaliskuu (1)
      • Henkilökohtainen budjetointi – hanke päättyy, mitä olemme oppineet?
    • ► helmikuu (3)
      • Ihminen sosiaalipalveluiden objektista täysivaltaiseksi kansalaiseksi – roolit muutoksessa
      • Rakenteet muokkaavat rooleja sosiaalipalveluja kehitettäessä
      • Tunteet (sosiaalialan) työssä
    • ► tammikuu (2)
      • Vanhempien osallisuus varhaiskasvatuksessa
      • Työpajanuoret: oman osaamisen tunnistaminen edistää luottamusta tulevaisuuteen
  • ► 2018 (13)
    • ► joulukuu (1)
      • Vapaaehtoistoiminnan harjoittelussa opitaan tulevaisuuden työelämätaitoja
    • ► marraskuu (2)
      • Asiakkaan osallisuus - uhka vai mahdollisuus?
      • Omaishoitajan etätuella osallisuutta ja voimaa arkeen
    • ► elokuu (1)
      • Qualified Empathy – the new superpower! Can using aesthetic methods help you flourish?
    • ► kesäkuu (2)
      • Yhteisellä koulutuksella kohti parempaa yhteistyötä
      • Alle kouluikäisten lasten osallisuus UNICEF:n lapsiystävällinen kuntamallin kunnissa
    • ► toukokuu (2)
      • Moniammatillista yhteistyötä rakentamassa asiakaslähtöisesti
      • Työyhteisön viestinnän kehittäminen on jatkuva prosessi, joka vaatii sitoutumista
    • ► huhtikuu (1)
      • Mitä opimme Skotlannin palvelujärjestelmästä ja toimintamalleista?
    • ► helmikuu (2)
      • Henkilökohtaisen budjetoinnin kokemuksista Metropolian koordinoimassa hankkeessa
      • Rousun laaja AATOS-artikkeli Lastensuojelun kulttuurisesta muutoksesta ja lastensuojelun tilasta
    • ► tammikuu (2)
      • Lastensuojelu mediassa. Vantaalla tehdään hyvää lastensuojelutyötä.
      • Lastensuojelun ja lastenpsykiatrian yhteistyö – tarua vai totta?
  • ► 2017 (28)
    • ► joulukuu (4)
      • Qualified Empathy in Social Pedagogical work at Metropolia
      • Opas kaltoinkohtelun tunnistamiseen kotihoidon työntekijöille: Metropolian geronomi (AMK) opinnäytetyönä
      • Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma pedagogisen johtajuuden tukena varhaiskasvatuksen arjessa
      • Monialaista yhteistyötä yhteisen asiakkaan hyväksi
    • ► marraskuu (2)
      • Sote-uudistus ja kansalaisen vapaus, vastuu ja oikeudet
      • Sosiaalialan (ylempi AMK) opiskelija on transversaalisten taitojensa vastuullinen kehittäjä
    • ► lokakuu (5)
      • Nollatuntisopimukset ja köyhyys
      • Pienten lasten tunteiden käsittely
      • Ei vain sitä mitä ”valintatalon hyllyltä” löytyy - uusia avauksia henkilökohtaisella budjetoinnilla
      • Omaishoitajan arkeen helpotusta myös uudesta teknologiasta
      • Osaamista kunniaväkivallan tunnistamiseen ja uhrien auttamiseen
    • ► syyskuu (2)
      • Haetaan hyviä sijaisvanhempia!
      • ”Mörkö” nimeltään Sote-uudistus
    • ► elokuu (1)
      • Varhaiskasvatus on varhaisen tuen palvelu, jonka rajaaminen asettaa perheet eriarvoiseen asemaan
    • ► heinäkuu (1)
      • Espoo yhteisöllisen asumisen edelläkävijäksi?
    • ► kesäkuu (1)
      • Kokemusasiantuntijat iäkkäiden omaishoitajien tukena
    • ► toukokuu (3)
      • Työelämä muuttuu, SOTE -uudistus etenee. Mitä se vaatii sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden osaajalta?
      • Osallisuutta asumispalveluihin – Yhteistä tekemistä, tuttuja ohjaajia ja mahdollisuutta vaikuttaa ruokaan
      • Lastensuojelun tukihenkilötoiminnan monet merkitykset entisten tuettavien kokemana
    • ► huhtikuu (1)
      • Peruskoulun mahdollisuudet lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä
    • ► maaliskuu (3)
      • Työstä palautumisen keinot varhaiskasvatuksessa
      • Ammatillinen empatia sosiaalialan opinnoissa
      • Henkilökohtaisen budjetoinnin hankkeessa HB-kokeilut käynnistymässä asiakastyössä
    • ► helmikuu (2)
      • Päiväkeskustoiminta iäkkäiden elämänlaatua tukemassa
      • Numeroa isommat saappaat - opinnollistamista kesäaikaan Roihu 2016 -leirillä !
    • ► tammikuu (3)
      • Erityistä tukea tarvitsevan äidin imetys: Miten tukea imetystä sosiaalialan vauvaperhetyössä?
      • Kokemus arvokkaasta kohtaamisesta on osa vaikuttavaa perhetyötä
      • Henkilökohtainen budjetointi (HB) osana sote:n valinnanvapaus-mallia: Metropolia mukana HB:n kehittämisessä
  • ► 2016 (41)
    • ► joulukuu (2)
      • Ikäihmisten motivaatio toimia vapaaehtoisena ja olla ideoimassa erilaista toimintaa palvelutalossa
      • Lapsilähtöistä aikuisjohtoista arkea lastenkodissa -etnograafinen opinnäytetyötutkimus Metropoliassa
    • ► marraskuu (3)
      • Lastensuojelun koulutushaasteeseen on vastattu
      • Kun korkeakoulu pesiytyy työelämään – opinnollistamisesta hyötyvät kaikki. Kokemuksia Metropoliasta.
      • Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi: 17.11.2016 maksuton ja avoin seminaari. Järjestäjänä henkilökohtaista budjetointia kehittävä hanke.
    • ► lokakuu (2)
      • Metropolia kehittämässä henkilökohtaista budjetointia: asiakkaalla mahdollisuus valita
      • Varhaiskasvatuslaki – parempaa pedagogiikkaa vai epätasa-arvoa varhaiskasvatukseen?
    • ► syyskuu (5)
      • Palvelujärjestelmä ja ihmislähtöisyyden periaate
      • Uhanalainen Etelä-Savo: koulutuksen leikkauspäätösten vaikutukset
      • Päiväkotilasten vanhemmat mukaan päivähoidon arkeen ja talkoisiin
      • Henkilökohtaista budjetointimallia (HB) kehitetään: Miten sote-palvelujen asiakas voisi valita HB-mallin - 26.9.2016 seminaari
      • Työttömyyden invaasio: miten työtön ja työpaikka kohtaamaan?
    • ► elokuu (3)
      • Näin nuoria oikeasti palvellaan
      • Lapsilla on erilaiset oikeudet saada varhaiskasvatusta pääkaupunkiseudun kunnissa
      • Päätöksenteon vaikeus on ympäristöuhka
    • ► heinäkuu (2)
      • Sosiaalityön työvoimapulaa voidaan helpottaa: Rousu vastaa käytyyn keskusteluun
      • Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan tarvitaan myös vauvaperheiden näkökulmaa
    • ► kesäkuu (3)
      • Ammattitaitoiset vammaistyön osaajat - edellytys kehitysvammaisen ihmisen itsensä näköiseen elämään
      • Hyvinvoinnin vaalimisella hyvään vanhuuteen
      • Vertaisryhmä tukee jälkihuoltonuorten itsenäistymistä
    • ► toukokuu (7)
      • Parantaako sote-uudistus ihmisten tasa-arvoista palvelujen saatavuutta kun siirrytään kuluttajavaltaan?
      • Nuoria muutti asumaan vanhusten palvelutaloon Helsingissä - mitä ihmettä?
      • Likainen bisnes kuriin, hyvä Migri ! - esimerkkinä Luona Oy:n toiminta.
      • Uusi varhaiskasvatuslaki: paljon odotuksia, valtavasti työtä - mitä jää loppujen lopuksi käteen?
      • Koulutuksesta leikkaamalla valtio säästää ensin vähän ja häviää sitten paljon
      • Kannelmäessä yhdistetään kouluja ja jaetaan suomi toisena kielenä -oppilaita tasaisemmin eri kouluihin
      • Iloa liikkumiseen – lisää hyvinvointia
    • ► huhtikuu (3)
      • Omaishoitajat tuovat säästöjä yhteiskunnalle
      • Lastensuojelua kehittämässä – opas yhteistyökäytäntöihin tulossa
      • Sosiaalisesti kestävää kasvatusta espoolaisissa päiväkodeissa
    • ► maaliskuu (3)
      • Maisteritason sosiaalialan osaajia Metropoliasta
      • Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki voimaan: lausuntokierroksella olleet lain muutosesitykset siirtyivät Sipilän hallituksen yhteiskuntapoliittiselle agendalle
      • Mikä mahdollistaa läheisten kanssa työskentelyn lastensuojelussa?
    • ► helmikuu (4)
      • Lastensuojelun perhetyö onnistuu tukemaan asiakasperheiden hyvinvoinnin muutosta
      • Lastensuojelun perhetyöllä saavutetaan muutoksia asiakasperheiden hyvinvoinnissa
      • Sosiaalialan ammattihenkilölakia ollaan jo muuttamassa: maisteritason sosionomi (ylempi AMK)-tutkinnon asema laissa
      • ”Vapaaehtoisia - mitäh?” - vapaaehtoistoiminta valtaa alaa myös sosiaalialan opetuksessa
    • ► tammikuu (4)
      • Näkyykö lapsi lastensuojelun lyhytaikaisessa perhehoidon työskentelyssä?
      • Läheisten merkitys korostuu muistisairaiden pärjäämisessä
      • Valmentavan ja kuntouttavan koulutuksen vaikutuksista
      • Merkityksellinen ja hyvä vanhuus: Miten elää, toimia ja asua ikääntyneenä?
  • ► 2015 (42)
    • ► joulukuu (6)
      • Suomalaista henkilökohtaista budjetointimallia kehitettävä osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan valinnanvapauslainsäädäntöä
      • Asiakaslähtöisyys on yhteistyötä
      • Sovittelija oppii sovittelemalla
      • Kansalaisaktiivisuus ja uudenlainen kaupunkikulttuuri: yhdessä tekemistä ja aitoa osallisuutta -myös sosiaalialalle?
      • Naapuriäidit - toimintamalli rantautuu Vantaalle
      • Digiä asiakastyöhön
    • ► marraskuu (3)
      • Helsingin asukastalojen toiminta jatkuu. Ainakin toistaiseksi. Taas.
      • Subjektiivinen päivähoito-oikeus
      • Varhaiskasvatukseen kaavaillut leikkaukset – lapset mukaan talkoisiin
    • ► lokakuu (3)
      • Lasten ja nuorten harrastamisen mahdollistaminen on investointi koko Suomen tulevaisuuteen
      • Omaishoitajien yhdenvertaisuus kuntien haasteena
      • Myös lastensuojeluun tarvitaan erikoistumiskoulutus, kuten nyt vaaditaan turvakodeissa työskenteleviltä
    • ► syyskuu (6)
      • Vaativaa vapaaehtoistyötä sovittelussa
      • Hyvinvointia lapsille, nuorille ja perheille Espoossa
      • Moniammatillinen yhteistyö nuorten palveluissa – miten ja miksi?
      • Ihmisten peruspalvelujen kilpailutuksessa sivuutetaan ihminen?
      • Mitä mieltä on täyttää kaatopaikat käyttökelpoisella ruoalla?
      • Espoo kehittää hyvinvointipalvelujen palvelutoria
    • ► elokuu (4)
      • Osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja kotoutumista taiteen avulla myös Itä-Helsinkiin
      • Myös paperiton ihminen tarvitsee terveyspalveluja
      • Nuorten aloitteet kerran vuodessa Helsingin kaupunginvaltuustolle tiedoksi
      • Imatran mallia myös Helsinkiin
    • ► heinäkuu (2)
      • Vantaa kehittää asiakkaiden osallistumista palvelujen kehittämiseen - ei vain asiakastyytyväisyyskyselyjä
      • Sosiaalihuoltolaki ja asiakaslähtöisyys -jääkö vain sanahelinäksi?
    • ► kesäkuu (1)
      • Hyvinvointipalveluilla tukea yläkouluikäisten nuorten perheille Kirkkonummella
    • ► toukokuu (5)
      • Riittääkö pelkkä rakkaus kiintymyssuhteen rakentamiseen sijaisvanhemman ja sijoitetun lapsen välillä?
      • Valtuutettu kuntalaisen päätöksentekijänä?
      • Helsinki haluaa lisätä yksityisen päivähoidon määrää: toteutuuko perheiden yhdenvertaisuus ja miten taataan yksityisten palveluiden laatu?
      • Sipoossa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmalla edistetään kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia
      • Etsivä nuorisotyö etsii paikkaansa, mutta kenen ehdoilla?
    • ► huhtikuu (4)
      • Lastensuojelun tila Vantaalla: hätähuuto kuultiin
      • Helsinki mukaan Ohjaamo-hankkeeseen!
      • Psykologipalveluita varhaiskasvatuksen tueksi Nurmijärvelle
      • Palvelujen hankkijalla hankalaa: Vantaalla sosiaali- ja terveydenhuollon palveluhankintojen käsikirja opastaa
    • ► maaliskuu (3)
      • Lapsen kohtaamiseen on oltava aikaa lastensuojelussa
      • Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki hyväksyttiin eduskunnassa 12.3.2015: ammatin harjoittamiseksi haetaan laillistamista 1.1.2016 lähtien.
      • Opiskelijan hyvinvointia ja koulukuraattorityön kehittämistä: Elisa Parikan master-opinnäytetyö
    • ► helmikuu (2)
      • Vanhusten kotihoivan laatu ja henkilöstöresurssit Raaseporissa
      • Koululaisten syrjäytymistä torjuvaa osallistamista monin keinoin
    • ► tammikuu (3)
      • Sosionomeilla on vahva varhaiskasvatuksen osaaminen
      • Kehittyvä varhaiskasvatus tarvitsee uuden lain
      • Perheiden kokemuksia lastensuojelun perhetyöstä Helsingissä
  • ▼ 2014 (60)
    • ▼ joulukuu (4)
      • Sosiaalityöhön vahvaa osaamista sosionomi ylempi AMK-tutkinnolla - ratkaisuja myös sosiaalityöntekijäpulaan
      • Lastensuojelun tila ja tulevaisuus Suomessa
      • Yhteisötaidetta leikkipuistoihin, osallisuutta kaupunkitilaan
      • Hyvä varhaiskasvatus edistää lapsen hyvinvointia
    • ▼ marraskuu (4)
      • Haaveissa oma perhe -Kun vanhemmalla on kehitysvamma tai laaja-alaisia oppimishäiriöitä
      • Master-tutkinnot (ylempi AMK) mukana uudistamassa sote-alan toimintaa: seminaarin 2.12.2014 tallenteet katsottavissa
      • Lastensuojelusta tukea ilman leimaamista
      • Ennaltaehkäisy ja varhainen tuki lastensuojelussa -vähemmän tulipalojen sammuttamista
    • ▼ lokakuu (5)
      • Hyvä, paha lastensuojelu?
      • Uudistuva sosiaali- ja terveysala -seminaari 2.12.2014 klo 9-12.30 Metropolia Masters-verkosto
      • Lapsiperheille heidän tarvitsemiaan palveluja
      • Sosiaalihuoltolakia uudistetaan liian kiireellä ja salamyhkäisesti
      • Voiko sote-alan työtä tehdä aina vaan laadukkaammin, tehokkaammin ja paremmin?
    • ▼ syyskuu (3)
      • Lapsen subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen ei ole perusteltua
      • Kuka huolehtii vanhuksista - huoltovelvollisuudet ja perinnönjaot uusiksi?
      • Osallistuminen on sekä tavoite että toiminnan muoto päiväkodissa
    • ▼ elokuu (5)
      • Tervetuloa syksyn täydennyskoulutukseen
      • Sosiaalialan työssä edistetään voimaantumista
      • Moniammatillinen yhteistyö - jatkuva kehittämisen kohde!
      • Kehitysvammaiset lapset ja nuoret lastensuojelun tukitoimissa?
      • Miksi tieto ei kulje viranomaisten välillä - apua Hollannin ”liputusmallista” ?
    • ▼ kesäkuu (6)
      • Sosionomit näkyvämmäksi koulumaailmaan
      • Auttaja ensin?
      • Uusilla osallistumistavoilla päätöksenteko keskustelevammaksi ja läpinäkyvämmäksi
      • Myötä- ja vastamäessä – tukisuhteissa
      • ASKELIA KESTÄVÄN KEHITYKSEN POLULLA - lapsuudesta alkaen
      • Ihmisen kohtaaminen - hupeneva voimavara asiakastyössä?
    • ▼ toukokuu (6)
      • Pedagogiikan johtaminen ja sen vaikuttavuus Espoossa
      • Starttivalmennuksen opinnollistaminen tukee nuorta jatkokoulutukseen siirtymisessä
      • Poikien Talon sukupuolisensitiivinen työ lisää poikien hyvinvointia
      • ILTA-SANOMAT VÄÄRISTELEE PÄIVÄHOIDON TODELLISUUTTA
      • Hyvinvointia eurooppalaisittain? – sosiaalipoliittista pohdintaa EU- vaalien alla
      • Tietoa ja konkreettisia toimintamalleja haastavasti käyttäytyvien autismin kirjon henkilöiden vanhemmille
    • ▼ huhtikuu (12)
      • Perhetyön ryhmätoiminnan mahdollisuudet: vertaistukea ja palvelujärjestelmään vaikuttamista
      • Nuorten kokemuksia ammatillisesta kuntoutuskurssista - ”Tuntui niinku oikealta elämältä”
      • Sosiaalialan tutkimus, kehittäminen ja erikoistumiskoulutus sote-lain valmistelussa
      • Päihdekuntoutusta lapsiperheille
      • Lapsen huostaanotto - miten sen jälkeen vanhempia tuetaan?
      • Koulunuorisotyöntekijät tukevat oppilaiden koulunkäyntiä ohjaamalla osallisuustoimintaa ja olemalla arjessa läsnä
      • Kolme toivetta varhaiskasvatuslakiin
      • Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena
      • Onko jokaisella oikeus arvostavaan kohteluun työssään?
      • PÄIVÄHOITOON TULEE JATKOSSAKIN PANOSTAA
      • Ennakointidialogit verkosto- ja asiakastyössä
      • Mitä lapsi kertoo ja kenelle -osaammeko kuulla lasta?
    • ▼ maaliskuu (7)
      • Kahvittelu on tärkeä osa verkostotyötä
      • Miten Espoo pienentää vanhustenhuollon kustannuksia?
      • Varhaisuus on valttia! - Kohti toimivia lapsiperheiden palveluja.
      • Saattaen tukisuhteeseen
      • BENCHMARKING-MENETELMÄ TYÖYHTEISÖN KEHITTÄMISESSÄ
      • MIKÄ IHMEEN OSALLISUUS?
      • Ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelun ja työelämän yhteensovittaminen
    • ▼ helmikuu (5)
      • Oman elämänsä päähenkilöksi
      • Uusi varhaiskasvatuslaki – mieluummin huolella kuin kiireellä
      • TOIMEENTULOTUEN PERUSOSAN SIIRTÄMINEN KELAAN
      • HUUMEHOITOA TARVITAAN
      • Väkivallan kohtaaminen lastensuojelutyössä
    • ▼ tammikuu (3)
      • Mun perhe -dokumenttielokuvien TV-esitykset parhaillaan AVA:lla
      • Asiakaslähtöisyys sosiaalialalla?
      • Why Should You Participate in a Multicultural Project?
  • ► 2013 (58)
    • ► joulukuu (2)
      • Tasavertainen vanhemmuus tukee isän hyvinvointia
      • Womenton työuramentorointi
    • ► marraskuu (4)
      • Asiantuntijamateriaalia yhteistyössä Metropolian opiskelijoiden kanssa Mun perhe-hankkeelle
      • Ikäihmisten ääntä ei kuulla asumispalveluissa
      • Osattomat pojat ja nuoret miehet
      • Lastensuojelun osaamisen parantaminen
    • ► lokakuu (7)
      • ”Tulospaine ja kasvottomuus eivät vain toimi ihmisten hädän kanssa”
      • Joutuuko nuori ottamaan liian varhain vastuun oman elämänsä kulusta?
      • Monikulttuurinen perhe koulun kasvatusympäristössä
      • Nuorten syrjäytyminen ilmiönä
      • CV-sukupolven työttömyys
      • Nuoret, yhteiskunta ja syrjäytyminen
      • Alkoholipolitiikka ja päihdetyön haasteet
    • ► syyskuu (5)
      • Oikeanlainen osaaminen kuhunkin työhön, myös sosiaalityöhön
      • Katsaus lastensuojelun kehittämismyrskyyn
      • Huono-osaisuuden vähentäminen
      • Kansalaisosallisuus ja lähidemokratia
      • ”Älä tule paha kakku, tule hyvä kakku!” -vanhuspalvelulaki puntarissa
    • ► elokuu (4)
      • Mikä auttaa lapsia ja nuoria?
      • Pehmeitä aseita poikien väkivaltaa vastaan
      • Nuorten hyvinvoinnin tukeminen
      • Ihan tavallisten perheiden jaksaminen ja varhainen tukeminen
    • ► heinäkuu (2)
      • Olisiko asuinaluedemokratiasta apua köyhyysongelmiin?
      • Liian suuria päätöksiä liian varhain: Miksi yhteiskunta ei kannusta nuoria oman tulevaisuutensa huolelliseen suunnitteluun?
    • ► kesäkuu (8)
      • Vastaavan koulukuraattorin kelpoisuus uudessa oppilashuoltolakiehdotuksessa
      • KOULUSTA KIELTÄTYVÄ NUORI TARVITSEE LÄSNÄ OLEVAN AIKUISEN
      • PÄIVÄKOTIEN JA KOULUJEN RAKENTEITA ON RIKOTTAVA
      • Henkilökohtaisella budjetoinnilla vaihtoehtoja kehitysvammaisten henkilöiden työ- ja päivätoimintaan
      • Sosiaalialan työntekijä – yhteiskunnallinen vaikuttaja ja ihmisoikeustaistelija!
      • Suomen nuoret voivat entistä – paremmin
      • Ajatuksia palvelukulttuurin muutostarpeista
      • SYRJÄYTTÄÄKÖ NUORIA RAKKAUDEN PUUTE VAI YHTEISKUNNAN KEHNOT PALVELUT?
    • ► toukokuu (7)
      • Päihdeongelma ja asunnottomuus – ” Asunto on edellytys, jolta ponnistaa ”
      • Asiakkaan itsemääräämisoikeus vs. työntekijän määräämisoikeus
      • Pelastusrenkaita vai pysyviä ennaltaehkäiseviä palvelukokonaisuuksia perheille?
      • Kiusaaminen on vakava asia - siihen on puututtava entistä varhaisemmin!
      • Koulujärjestelmä- kuri vs. välittäminen?
      • Kuka kääntää kehityksen suunnan – ajatuksia kouluväkivallasta
      • Kynnykset pois – palvelu tilalle: kotipalvelu perheiden tukena
    • ► huhtikuu (12)
      • Rousu Kuntalehdessä 25.4.2013: Kuntien sosiaalityön työvoimapulaan on myös ratkaisuja
      • IHAN KUIN MEITÄ EI OLISI! -sosionomi (Ylempi AMK) osaaminen
      • Nuorten terapian rahat eivät riitä!
      • Kuka välittää?
      • Resurssit kohdalleen ennaltaehkäisevän lastensuojelun vahvistamiseksi!
      • Työttömien aktivointi ja kuntoutus ovat merkityksellisiä, vaikka ei työllistyisikään
      • Sä tiedät miltä musta tuntuu! -ammattiin opiskelevien nuorten hyvinvointi
      • ”On vaikea opettaa, kun pari oppilasta konttaa pitkin luokan lattiaa”
      • Lastensuojelussa tarvitaan kirkasta kommunikaatiota todellisuuden kanssa
      • Työvoimapalveluiden tuulet ovat puhaltaneet työpajoille saakka
      • Lastensuojelu kriisissä?
      • Varhaiskasvattajana toimivan sosionomin osaaminen 100 % käyttöön ennaltaehkäisevässä lastensuojelussa
    • ► maaliskuu (6)
      • Stereotyyppiset mediakuvastot sulkevat maahanmuuttajia kotoutumisen ulottumattomiin
      • Syrjäytymisen stereotypiaa
      • Onko työmarkkinoilla tilaa osatyökykyisille?
      • Arki lapsenkengissä?
      • Ylemmän amk-tutkinnon tuottama osaaminen käyttöön
      • Hyvä lapsuus
    • ► helmikuu (1)
      • Kirjoittajat ovat sosiaalialan opiskelijoita ja opettajia Metropolia ammattikorkeakoulusta

avainsanat

Ammatillinen koulutus asiakaslähtöisyys Asiakkaan oikeudet Ehkäisevä lastensuojelu Eija Raatikainen empatia Etiikka Henkilökohtainen budjetointi hyvinvointi Hyvinvointipolitiikka ikäihmiset Kasvatus Kehitysvammaisten palvelut Kelpoisuusehdot Kotihoito Koulu Lapsiperheiden palvelut Lastensuojelu Maahanmuuttaja Moniammatillinen yhteistyö nuoret Nuorten hyvinvointi Opinnäytetyöt Osaaminen Osallisuus Päivähoito Perhepolitiikka Sirkka Rousu Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen sosiaaliala sosionomi Sosionomi ylempi AMk-tutkinto Sote-uudistus Syrjäytyminen Työhyvinvointi Työllisyys Työttömyys Vaikuttavuus valinnanvapaus Vanhemmuus Varhaiskasvatus varhaiskasvatussuunnitelma vuorovaikutus Yhdenvertaisuus Ylempi amk-tutkinto

Sosiaalinen hyvinvointi -osaamisalue Metropolia.fi-sivustolla

Olemme laaja-alaisia sosiaalisen hyvinvoinnin asiantuntijoita ja uudistajia metropolialueella. Kehitämme ja uudistamme sosiaalialaa ja varhaiskasvatusta yhdessä työelämäkumppaniemme kanssa. Yhdistämme opetukseen luovasti tutkimuksia ja innovaatioita. Lisäksi ohjaamme opiskelijoita ratkomaan työelämän käytännön haasteita.

Kysy lisää yhteistyömahdollisuuksista

Katriina Rantala-Nenonen, Lehtori, YTM

p. 040 641 8303

© 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulu


Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste

Jotta sivuston käyttö olisi sujuvaa, käytämme evästeitä ja suosittelemme niiden käyttöä myös Sinulle.  Voit tutustua tarkemmin evästeisiin tai poistaa ne kokonaan käytöstä asetukset-sivulla.

Metropolian blogit
Powered by  GDPR Cookie Compliance
Tietosuojaseloste / Privacy Overview

Kävijän tietokoneelle voidaan ajoittain siirtää ns. evästeitä (“cookies”).
Evästeillä voidaan kerätä tietoja esimerkiksi miltä sivulta olet siirtynyt osoitteeseen, mitä www-sivujamme olet selannut ja milloin, mitä selainta käytät, mikä on näyttösi resoluutio ja käyttöjärjestelmä, sekä mikä on tietokoneesi IP -osoite eli mistä Internet -osoitteesta lähettämäsi tiedot tulevat ja minne ne vastaanotetaan.

Evästetietojen avulla Palvelun kävijämääriä voidaan seurata Metropolian ja sen yhteistyökumppaneiden toimesta sekä analysoida ja kehittää kävijöitä paremmin palvelevaksi. Lisäksi Metropolian yhteistyökumppanit saattavat käyttää mainonnan kohdentamiseksi evästeitä, joilla kerätään tietoa kävijän vierailuista tällä ja muilla sivustoilla. Evästeiden avulla kerättyä tietoa käytetään kävijän kiinnostusten kohteiden perusteella kohdennetun mainonnan tuottamiseen. Evästeiden avulla tehdyssä mainonnan kohdentamisessa kävijää ei yksilöidä eikä tietoja yhdistetä kävijältä mahdollisesti muussa yhteydessä saatuihin henkilötietoihin

Kävijällä on mahdollisuus estää evästeiden käyttö muuttamalla selaimensa asetuksia siten, että selain ei salli evästeiden tallentamista.  Kävijä hyväksyy, että joidenkin palveluiden osalta evästeiden käytön estäminen saattaa kuitenkin vaikuttaa palvelun toiminnallisuuteen.

This website uses cookies so that we can provide you with the best user experience possible. Cookie information is stored in your browser and performs functions such as recognising you when you return to our website and helping our team to understand which sections of the website you find most interesting and useful.

You can adjust all of your cookie settings by navigating the tabs on the left hand side.

Tarpeelliset evästeet / Strictly Necessary Cookies

Tarpeelliset evästeet pitäisi olla aina käytössä jotta voimme tallentaa evästeet myöhempiä vierailujasi varten.

Strictly Necessary Cookie should be enabled at all times so that we can save your preferences for cookie settings.

Mikäli otat nämä evästeet pois käytöstä emme pysty tallentamaan niitä, ja joudut seuraavilla vierailuilla hyväksymään/kieltämään ne uudestaan.

If you disable this cookie, we will not be able to save your preferences. This means that every time you visit this website you will need to enable or disable cookies again.

Kolmannen osapuolen evästeet / 3rd Party Cookies

Käytämme sivustolla Google Analytics ja Addtoany -lisäosia kerätäksemme tietoa mm. vierailijoiden kävijämääristä, suosituimmista sivuista jne.

Pitämällä evästeet päällä autat parantamaan/kehittämään palveluamme.

—--

This website uses Google Analytics to collect anonymous information such as the number of visitors to the site, and the most popular pages.

Keeping this cookie enabled helps us to improve our website.

Please enable Strictly Necessary Cookies first so that we can save your preferences!