Työn murroksesta on puhuttu jo pitkään. Sitä millaista työ on vuonna 2040, on vaikea tarkasti tietää. Ajatuksena kuitenkin on, että haluamme tehdä hyvää työtä ja elämää. Julkisessa keskustelussa on puhuttu työpaikkojen katoamisesta ja toisaalta taas mahdollisuuksista uudenlaisiin työtapoihin. Näkemys on, että taidot haastavat tiedot, kun ihmisten ulottuvilla oleva tietomäärä esimerkiksi internetin avulla kasvaa. Samalla kuitenkin kriittisen ja analyyttisen ajattelun ja osaamisen tarve nousee suureksi. (Sitra 2017; 2018.)
Työelämän muuttuessa tarvitsemme myös uudenlaisia työelämän taitoja tai jo olemassa olevien vanhojen taitojen vahvistamista. Erilaisissa strategioissa, raporteissa ja hankkeissa yhdistyvät tietyt ajatukset tulevaisuuden työelämätaidoista. Näitä ovat monikulttuuriset, sosiaaliset ja innovaatiotaidot (esim. Davies, Fidler & Gorbis 2011; Työ- ja elinkeinoministeriö 2012; Elinkeinoelämän keskusliitto 2011).
Työntekijältä odotetaan tulevaisuudessa yhteistyökykyä, kehittämishalukkuutta, kekseliäisyyttä ja ongelmanratkaisukykyä. Näkyvissä onkin suuntaus, jolloin pelkkä ammattitaito ja teoriatieto eivät enää pelkästään riitä työelämässä vaan tarvitaan taitoja vaihtoehtoisten toimintatapojen etsimiseksi ja toisinajattelemiseksi. Näitä taitoja voidaan kehittää jo opintojen aikana yhteisöllisen oppimiskäsityksen mukaisesti toisten kanssa vuorovaikutuksessa ja osallistumalla. (Elinkeinoelämän keskusliitto 2011.)
Verkkovirta-hanke opinnollistamismallin kehittäjänä
Metropolia on osallistunut Verkkovirta-hankkeeseen vuosina 2015-2017 tavoitteenaan kehittää vapaaehtoistoiminnan opinnollistamismallia (Metropolia 2017). Mallia toteutetaan vapaaehtoistoiminnan harjoittelussa (5 op) ja sen voivat valita osaksi opintojaan kaikki Metropolian opiskelijat.
Vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli on kehitetty Service Learning -toimintamallista. Toimintamallin perusteet ovat hahmoteltu jo 1960-luvulla. Sen taustalla on John Deweyn ajatus kokemuksesta oppimisesta. Service Learning -toimintamallin hyödyntäminen opinnoissa on vakiinnuttanut paikkansa opiskelijoiden opintosuunnitelmissa ulkomailla, mutta Suomessa sitä on sovellettu varsin vähän. (Manninen & Raatikainen 2014.)
Aikuisoppimisen teorian mukaan oppiminen nähdään hyvin paljon laajemmin kuin pelkästään luokkahuoneessa tapahtuvaksi oppimiseksi. Kaikki kohtaamispaikat, joissa ihmiset tapaavat toisiaan, sisältävät mahdollisuuden oppimiselle. Tämän vuoksi kaikki elämäntilanteet sisältävät mahdollisuuden luovuuden, ongelmanratkaisukyvyn, päätöksentekokyvyn ja asenteenmuutoksen omaksumiselle. Oppiminen nähdään jatkuvaksi, elämän mittaiseksi prosessiksi. Oppimiseen tarvitaan myös vuorovaikutusta ihmisen ja ympäristön välillä ja tieto onkin sosiaalisen tiedon ja henkilökohtaisen tiedon vaikutusta toisiinsa. (Kolb 1984.)
Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu on osa sosionomin opintoja Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Sen päätteeksi opiskelija arvioi oppimistaan itsearviointilomakkeella (Metropolia 2015). Opinnäytetyössäni olen analysoinut näitä opiskelijoiden kokemuksia vapaaehtoistoiminnassa oppimisesta: millaisia taitoja vapaaehtoistoiminnan harjoittelussa on opittu.
Vapaaehtoistoiminnassa opitaan monikulttuurisia, sosiaalisia ja innovaatiotaitoja
Opiskelijat toimivat harjoittelun aikana hyvin erilaisissa vapaaehtoistoiminnan paikoissa, joten heidän työtehtävänsäkin vaihtelivat suuresti. Suunnittelu- ja organisointitaitoja opittiin kuitenkin toimintaa ja sen toteutusta suunniteltaessa. Vapaaehtoistoiminnan työympäristöt koettiin ajoittain haastaviksi niissä nopeastikin tapahtuvien muutosten vuoksi. Tällöin toimintaan kaivattiin suunnitelmallisuutta ja toisaalta taas omaa ammatillista osaamista epävarmuuden sietämiseen.
Muutosten nähtiin kehittävän opiskelijan sopeutumistaitoja erilaisiin tilanteisiin, jolloin luovien menetelmien käyttäminen ja spontaanin toteuttamisen osaaminen vahvistuivat. Toisaalta taas spontaanin toiminnan toteuttamiseen kaivattiin myös enemmän konkreettisia välineitä ja menetelmiä. Suunnitelmien muuttuessa joustavuus nähtiin vahvuudeksi.
Vapaaehtoistoiminnan harjoittelun myötä tutustuttiin palvelujärjestelmän toimintaan ja vapaaehtoistyöhön. Harjoittelun kautta saatiin yleiskuva vapaaehtoistoiminnasta, sen erityispiirteistä ja merkityksestä sosiaalialalla. Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu tarjosi opiskelijalle mahdollisuuden verkostoitumiseen ja sen myötä luotiin uusia kontakteja.
Opiskelijan vuorovaikutustaidot kehittyivät sekä vapaaehtoistoiminnan organisaation työntekijöiden, toisten vapaaehtoisten että asiakkaiden kanssa yhteistyössä toimiessa. Vapaaehtoistoiminnan harjoittelussa kohdattiin erilaisia asiakasryhmiä ja onnistuttiin luottamuksellisten asiakassuhteiden luomisessa. Asiakkaita kuuntelemalla ja heidän kanssa keskustelemalla opittiin paljon, vaikka asiakkaan kohtaaminen vaatii joidenkin opiskelijoiden itsearviointien mukaan vielä myös kehittymistä. Asiakkaan kohtaamisessa tärkeiksi asioiksi nähtiin pysähtyminen, paikalla ja hetkessä oleminen.
Opiskelijoiden vastauksissa näkyi tietynlainen kriittisyys itseä ja omaa toimintaa kohtaan. Tunnollisuus asiakkaita ja vapaaehtoistoiminnan organisaatiota kohtaan heijastui muun muassa oman jaksamisen pohtimisena. Rajan vetämistä oman yksityisyyden ja työn välille harjoiteltiin vielä. Opiskelijat totesivat reflektoinnin ja toisten työntekijöiden kanssa keskustelemisen auttaneen vaikeiden tilanteiden käsittelyssä ja työssä jaksamisessa.
Opinnäytetyön perusteella voidaan todeta, että opiskelijat oppivat vapaaehtoistoiminnan harjoittelun aikana sellaisia taitoja, joiden voidaan ajatella olevan tärkeitä tulevaisuuden työelämässä, vaikkakin opiskelijat olivat oppimisessaan vielä hyvin erilaisissa vaiheissa. Monikulttuurisia, sosiaalisia ja innovaatiotaitoja opittiin ihmisten kanssa muuttuvassa toimintaympäristössä toimiessa.
Kirjoittaja:
- Anu Maaranen, sosionomi (ylempi AMK)
Lähteet
Teksti perustuu vuonna 2018 valmistuneeseen opinnäytetyöhön: Maaranen, Anu 2018. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden kokemuksia vapaaehtoistoiminnassa oppimisesta. Sosionomi ylempi AMK-opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu.
Davies, Anna, Fidler, Devin & Gorbis, Mariana 2011. Future Work Skills 2020. http://www.iftf.org/uploads/media/SR-1382A_UPRI_future_work_skills_sm.pdf
Elinkeinoelämän keskusliitto 2011. Oivallus. https://ek.fi/wp-content/uploads/Oivallus_loppuraportti.pdf
Kolb, David A. 1984. Experiential Learning: Experience As The Source Of Learning And Development. https://www.researchgate.net/publication/235701029_Experiential_Learning_Experience_As_The_Source_Of_Learning_And_Development
Manninen, Niina & Raatikainen, Eija 2014. Vapaaehtoistoiminnasta oppimaan – Ajatuksia ammattikorkeakouluille. KAMU – kaveriohjausta maahanmuuttajille – hanke. http://kamu.metropolia.fi/wp-content/uploads/2014/12/vapaaehtois_KAMU_WEB.pdf
Metropolia 2017. Verkkovirta – työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä. https://www.metropolia.fi/tutkimus-kehittaminen-ja-innovaatiot/hankkeet/verkkovirta/
Metropolia 2015. Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu – oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille. https://elomake.metropolia.fi/lomakkeet/12311/lomake.html
Sitra 2017. Työn ja toimeentulon arvoitus.
https://www.sitra.fi/artikkelit/trendi-tyon-ja-toimeentulon-arvoitus/
Sitra 2018. Megatrendit. Matka tulevaisuuteen. https://media.sitra.fi/2018/09/03142041/megatrendikortitwebfin31-08-2018.pdf
Työ- ja elinkeinoministeriö 2012. Työelämän kehittämisstrategia vuoteen 2020. http://www.tyoelama2020.fi/files/35/tyoelaman_kehittamisstrategia_final.pdf
Lisätietoa:
Raatikainen, Eija 2015. Työelämäosaaminen kehittyy vapaaehtoistoiminnassa. Ammattikasvatuksen aikakausikirja 4/2015. 69-74. https://ohjaan.fi/wp-content/uploads/2017/09/Ty%C3%B6paikalla-tapahtuvaa-oppimista-ja-ohjausta-edist%C3%A4v%C3%A4t-ja-est%C3%A4v%C3%A4t-tekij%C3%A4t.pdf
Raatikainen, Eija & Tast, Sylvia 2016. Sosiaalialan opinnollistettu vapaaehtoistoiminta ja sen itsearviointimalli – Case Metropolia. Teoksessa Kotila, Hannu, Mäki, Kimmo, Vanhanen-Nuutinen, Liisa, Moisio Anu, Pettersson Alisa & Aura, Pirjo (toim.): Opi työssä – uusia toimintamalleja opintojen aikaisen työn opinnollistamiseen. Haaga-Helian julkaisut 6/2016. 25-26. http://www.amkverkkovirta.fi/sites/amkverkkovirta.fi/files/HH_OpiTyossa_verkko.pdf
Raatikainen, Eija & Tast, Sylvia 2017. Vapaaehtoistoiminnan harjoittelun itsearviointimalli korkeakoulussa. Teoksessa Tuomi, Jouni, Joronen, Katja & Huhdanpää, Annika (toim.): Oivaltamisen iloa. Osaamisen ydintä etsimässä. 107–115. http://julkaisut.tamk.fi/PDF-tiedostot-web/Muut/Taito2017-oivaltamisen-iloa.pdf
Kuva: Tero Vesalainen (CC0) https://pixabay.com/
Sirkka Rousu, päätoimittaja
Elisa Mattila,
Eveliina Korpela
Katriina Rantala-Nenonen
