Avaimia digitaaliseen osallisuuteen ja työelämään

Työllistyminen vaatii monipuolista digiosaamista, mutta hyvinvointi edellyttää myös (digi)osallisuuden toteutumista

Digitalisaatiosta on tullut keskeinen osa arkea. Digitaalinen inkluusio – eli ihmisten kyky ja mahdollisuus käyttää tieto- ja viestintäteknologioita – mahdollistaa ihmisten ja ryhmien yhteiskunnallista osallisuutta. Siitä huolimatta kaikki ihmiset eivät käytä digitaalisia laitteita ja sovelluksia. Digiosallisuus tarkoittaa vapaaehtoista osallistumista yhteiskunnan toimintaan digitaalisesti, ja osallisuuden kokemista digitaalisessa ympäristössä tai digitaalisen teknologian avulla. Digitaaliseen osallistumiseen vaikuttavat henkilöiden mahdollisuudet ja edellytykset käyttää digitaalista teknologiaa ja palveluita, sekä laitteiden käyttöä ohjaavat yksilölliset intressit, tarpeet ja tavoitteet. (1, s. 21)

Digiosallisuus käsittää mm. digitaaliset välineet, digitaidot, digituen sekä digitaalisten laitteiden ja sovellusten käytettävyyden ja saavutettavuuden (2). Useat eri tekijät – kuten pääsy digitaalisille laitteille, digitaidot ja motivaatio – vaikuttavat ihmisen digiosallisuuden toteutumiseen ja toisaalta myös kokemukseen osattomuudesta ja osaamattomuudesta. Digitalisaation edetessä ei välttämättä olekaan mahdollista tehdä selvää eroa online-ympäristöjen ja muiden ympäristöjen välille. (1, s. 21)

Tämä blogipostaus aloittaa kolmen blogikirjoituksen sarjan, joissa kerrotaan Digiosallisuus työllisyyden edistämisessä -hankkeen tuotoksista. Tässä blogipostauksessa esitellään konkreettisia ratkaisuja (*avaimia) siihen, miten sotealan ammattilaiset ja opiskelijat voisivat tukea asiakkaidensa digiosallisuutta ja sitä kautta työllistymistä.

Digiosallisuutta vahvistava toimintamalli rakennettiin yhdessä opiskelijoiden ja kohderyhmien kanssa

Digiosallisuus työllisyyden edistäminen -hankkeessa  (2021 – 2023) (metropolia.fi) kehitettiin ja pilotoitiin digiosallisuutta edistävä toimintamalli, jota hyödynnetään parhaillaan HyMy-kylässä Metropolian kampuksella. Toimintamallia kehitettiin hankekumppaneiden kanssa erilaisissa toiminnallisissa työpajoissa, joissa kokeiltiin ja sovellettiin pelillisiä ja digitaalisia ratkaisuja työllistymisen tueksi. Työpajoja toteutettiin yhdessä myös Sosped-säätiön kulttuuripajojen kanssa.

Lisäksi hankkeen kohderyhmät – heikossa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt ja heidän kanssaan työskentelevät järjestötyöntekijät – vastasivat digiosallisuutta kokevaan kyselytutkimukseen, josta saatiin tietoa kehittelyn ja hanketoiminnan pohjaksi (3). Kyselytutkimuksen perusteella kohderyhmän digiosallisuus toteutui vaihtelevasti (4).

Metropolian monialaiset opiskelijaryhmät innovoivat uudenlaisia ratkaisuja osaksi toimintamallia ja toimintaterapian opiskelijat analysoivat työnhaussa tarvittavia taitoja. Myös sosionomiopiskelijat olivat mukana hankkeessa: aiheesta tehtiin opinnäytetöitä (5, 6) ja jotkut sosiaalialan opiskelijat suorittivat hankkeessa opintojaan tai työelämäharjoittelujaan vahvistaen samalla tärkeää osallisuuden näkökulmaa.

Opiskelijat voivat olla tärkeitä digiosallisuuden vahvistajia

Sote-alan opiskelijoita tarvitaan vahvistamaan heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden digiosallisuutta. Metropolian innovatiiviset oppimisympäristöt tarjoavat tähän luontevan ympäristön. Käytännössä opiskelijat voivat tukea asiakkaiden digiosallisuutta osana opintojaan, joten tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoiminta yhdistyvät oppimistoimintaan sujuvasti (7).

Avain 1: Henkilön nykytilan kartoitus

Digiosallisuus on ilmiönä monitahoinen ja digiosallisuuden vahvistaminen edellyttää henkilön nykytilan kartoitusta. Henkilön osallisuuden ja työllistymispotentiaalin tarkastelussa on tärkeää tunnistaa

1) henkilön osaaminen

2) henkilön motivaatio sekä

3) ympäristötekijöiden vaikutus tilanteeseen.

Tarjoamme hankkeessa kehitettyjä konkreettisia välineitä ja mittareita nykytilan kartoitukseen (8). Ota hyväksi havaitut työkalut käyttöösi jo tänään, kuten työllistymisen tiedonhakupalvelu (digikulma.metropolia.fi)!

Avain 2: Digirohkeusryhmät vahvistavat digiosallisuutta

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden digiosallisuuden vahvistamista on pilotoitu sekä toimintaterapian että sosiaalialan viitekehyksessä. Metropolian toimintaterapeuttiopiskelijat ohjasivat kolme eri digirohkeusryhmäprosessia kevään 2023 aikana. Jokainen ryhmä tapasi kolme kertaa ja ryhmien teemana oli digirohkeus – rohkeus käyttää digilaitteita, sovelluksia ja digipalveluita. Tavoitteena oli löytää omia vahvuuksia ja kiinnostusten kohteita ja sanoittaa niitä kirjallisesti. Lisäksi haluttiin lisätä varmuutta työnhaussa ja harjoitella vuorovaikutustaitoja, niin että osallistuja osaavat tuoda esille omia kykyjään. Ryhmissä käytettiin tietokoneita, tabletteja, kännyköitä ja erilaisia sovelluksia, mm. digikulma.metropolia.fi-sivustoa, Canvaa, Kahootia ja Mentimeteriä.

Sosiaalialan opiskelijat ohjasivat dialogisen ryhmäprosessin (3 x 1,5 h) mielenterveyskuntoutujien parissa. Ryhmässä keskityttiin osallistujien toiveisiin ja tarpeisiin digiosallisuuden vahvistamiseksi ja perehdyttiin tietoturvakysymyksiin ja somekäyttäytymiseen. Tavoitteena oli lisätä ymmärrystä digitaalisista ympäristöistä ja siten vahvistaa digitaalista osallisuutta ja toimijuutta.

Palaute ryhmätoiminnasta oli positiivista. Osallistujat nostivat esiin, että ryhmässä yhdessä tehdyt ja käsitellyt asiat olivat herättäneet mielenkiinnon ja kipinän tarkastella omaa osaamista. Ryhmän tuki ja oman osaamisen jakaminen muille ja muiden auttaminen lisäsi omaa pystyvyyden tunnetta. Digirohkeusryhmien kuvaus julkaistaan sähköisellä ThingLink-alustalla hankkeen päättyessä.

Digirohkeus tunnistettiin tärkeänä digiosaamisen osa-alueena myös Digi- ja väestötietoviraston julkaisemassa digitaitoraportissa. Raportissa kerrotaan, että digirohkeus on mm. sitä, kun tavalliset ihmiset uskaltautuvat kokeilemaan, tutkimaan ja opettelemaan uuden tai muuttuneen digitaalisen palvelun, laitteen tai välineen käyttöä.  Digirohkeus syntyy vuorovaikutuksessa ympäristömme kanssa, eli ympäristöllä (niin fyysisellä kuin sosiaalisella) on suuri merkitys digirohkeuden vahvistajana tai estäjänä (9).

Avain 3: Digiosallisuuden tuen muodot

Osallisuuden ja työllistymisen vahvistaminen Digi- & Duunikulmassa toteutuu tällä hetkellä räätälöidyissä  toteutuksissa. Tässä blogipostauksessa listattuja keinoja ja tuen muotoja voi hyödyntää vapaasti.

1. Psykososiaalinen tuki voi toteutua joko yksilöohjauksessa tai ryhmämuotoisesti. Tuki kohdistuu muun muassa taustalla vaikuttavaan motivaatioon ja pystyvyyden tunteeseen, työnhakuun asennoitumiseen ja työnhaun herättämiin tunteisiin ja kokemuksiin sekä työkykyisyyden edistämiseen. Osaamisen ja työkyvyn potentiaalin tunnistaminen ja vahvistaminen ovat tärkeitä, ja niihin kytkeytyvät muun muassa työmahdollisuuksien kartoittaminen, työhaastattelutilanteiden harjoittelu ja esimerkiksi digirohkeuden vahvistaminen.
2. Prosessuaalisten taitojen vahvistaminen käsittää tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen tuen, esimerkiksi keskittymistä tekemiseen, digilaitteiden tarkoituksenmukaista käyttämistä, ohjeiden ymmärtämistä ja noudattamista.
3. Viestintä- ja vuorovaikutustaitojen vahvistaminen käsittää esimerkiksi kirjallisen ilmaisun harjoittelemisen, suullisen ilmaisun harjoittelemisen, CV:n ja työhakemustekstin kirjoittamisen, kielitaidon vahvistamisen ja vaihtoehtoisten opiskelu- ja työtapojen tunnistamisen ja käytäntöön viemisen.
4. Motoristen taitojen ja valmiuksien vahvistaminen tarkoittaa tässä yhteydessä digilaitteiden käsittelemiseen liittyvän liikkeiden hallinnan ja fyysisen energian ja voiman säätelyn harjoittelua sekä tarvittavien pienapuvälineiden tarpeen kartoitusta ja käytön opettelua (10).

Avain 4: Puitteet työnhakuun heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille ja tarvittava tuki – Esimerkkinä ohjattu pikarekry 

Uudenlainen ”speed-dating”-konseptia soveltava pikarekrytointi-tapahtuma pilotoitiin toukokuussa 2023. Niemikotisäätiön Valtti Valmennus, Helsingin kaupungin IPS – sijoita ja valmenna työhönvalmennus sekä EskoTyö Oy ja Helsingin ja Itä-Helsingin Klubitalot järjestivät yhteistyössä Metropolia Ammattikorkeakoulun Digi- & Duunikulman kanssa työnantajille ja heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille suunnatun rekrytapahtuman. Varsinaiseen pikarekryyn osallistui 4 työnantajaa ja n. 20 työnhakijaa. Pilotti oli erittäin onnistunut, ja seuraavaa rekryä suunnitellaan parhaillaan em. toimijoiden kanssa.

Avain 5: Vertaistoiminnan voima digiosallisuudessa – Digivertsikkatoiminta järjestöissä

Kansalaisjärjestöillä on tärkeä rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, koska järjestöt toimivat lähellä kansalaisen arkea (11). Useissa järjestöjen digitaalisissa palveluissa on lähdetty rohkeasti kokeilemaan uusia vertaistuen muotoja. Erityisesti vapaaehtoisuuteen perustuvassa toiminnassa on tärkeä muistaa, että digitaalinen vertaistoiminta vaatii aina kouluttamisen ja ohjauksen, vertaistoiminnan koordinaation sekä vapaaehtoisten jaksamisesta että toiminnan jatkuvuudesta huolehtimisen. (12)

Sosped-säätiön kulttuuripajoilla on vahvistettu digiosallisuutta vertaisia kouluttamalla ja järjestämällä työpajatoimintaa toiminnanohjaaja Olli-Pekka Kanasen fasilitoimana. Koulutuksen sisältö on suunniteltu yhdessä osallistujien kanssa ja näin on pyritty vastaamaan osallistujien tarpeisiin. Digikoulutus on sisältänyt niin verkossa toteutettavaa työhaastatteluharjoittelua, tietoturvakoulutusta kuin vuorovaikutusalustojen sekä esim. Office-työkalujen haltuun ottoa. Digikoulutukset aikataulutettiin siten, että eri puolilla Suomea sijaitsevien kulttuuripajojen kävijät pääsivät osallisiksi toimintaan. Kokemus oli erittäin myönteinen, ja koulutukset jatkuvat valtakunnallisesti kulttuuripajoilla.

Yhdessä avaamme ovia osallisuuteen ja työelämään

Työelämän muutos tuo digiosallisuuden kysymyksiin oman ulottuvuutensa, johon tässä hankkeessa on pyritty vastaamaan (13). Kohderyhmien osallistaminen kehittämisen eri vaiheisiin on avainasemassa onnistuneessa toimintamallin ja palvelun muotoilemisessa. (1, s. 21)

Rohkaisemme kaikkia ottamaan avainnippumme käyttöön työllistymisen edistämisessä. Metropolian Digi- & Duunikulma tekee mielellään yhteistyötä. Tule mukaan yhteiskehittämään juuri sinulle tai asikkaillesi sopivia palveluja!

Kirjoittajat

Janett Halonen työskentelee lehtorina Metropolia Ammattikorkeakoulun toimintaterapian tutkinto-ohjelmassa ja toimi projektipäällikkönä Digiosallisuus työllisyyden edistämisessä -hankkeessa.

Katriina Rantala-Nenonen työskentelee lehtorina Metropolia Ammattikorkeakoulun sosiaalialan tutkinnossa ja toimi asiantuntijalehtorina Digiosallisuus työllisyyden edistämisessä -hankkeessa.

LÄHTEET:

1. Kuusisto, Olli & Merisalo, Maria & Kääriäinen, Jukka & Hänninen, Riitta & Karhinen, Joonas & Korpela, Viivi & Pajula, Laura & Pihlajamaa, Olli & Taipale, Sakari & Wilska, Terhi-Anna 2022. Digiosallisuus Suomessa: Digiosallisuus Suomessa -hankkeen loppuraportti. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:10. Valtioneuvoston kanslia. Helsinki. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-182-7  Viitattu 4.8.2023
2. Digi- ja väestötietovirasto 2020. Yritysten ja yhteisöjen digiosaaminen. Digituen tarve vuonna 2020. https://dvv.fi/documents/16079645/20502009/Yritysten+ja+yhteis%C3%B6jen+digiosaaminen+2020+verkkoon+fin.pdf/db23e8fc-76cd-378e-b4fc-13e5254a3fd8?t=1607062070840 (dvv.fi) Viitattu 4.8.2023
3. Kyselytutkimus kevät 2022. Digiosallisuus työllisyyden edistämisessä -hanke. https://www.metropolia.fi/sites/default/files/documents/TKI%20ja%20hankkeet/Kyselytutkimuksen%20raportti%20-%20Digiosallisuus%20ty%C3%B6llisyyden%20edist%C3%A4misess%C3%A4%20hanke.pdf
4. Rantala-Nenonen, Katriina & Saikko, Sanna 2023. Miten digitalisaatio haastaa työllistymistä? Tikissä-blogi. Metropolia. https://blogit.metropolia.fi/tikissa/2022/09/15/miten-digitalisaatio-haastaa-tyollistymista/ Viitattu 23.8.2023.
5. Keränen, Ville 2023. Digiosallisuus heikossa työmarkkina-asemassa olevien kokemana. Opinnäytetyö. Sosiaalialan tutkinto-ohjelma. Metropolia Ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/handle/10024/797013
6. Niemelä, Anniina 2023. “Oppia ikä kaikki”: Digikoulutuksen merkitys digiosallisuuden kokemuksen vahvistamisessa. Opinnäytetyö. Sosiaalialan tutkinto-ohjelma. Metropolia Ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/handle/10024/799857
7. Halonen, Janett & Saikko, Sanna 2023. Oppimistoiminta yhdistyy hanketoimintaan pedagogisella ymmärryksellä. Hiiltä ja timanttia-blogi.  Metropolia. https://blogit.metropolia.fi/hiilta-ja-timanttia/
8. Saikko, Sanna & Halonen, Oula 2023. Eläydy ja tunnista. Työllistymisen tiedonhakupalvelu tukee työ(hön)valmennusta. Uudistuva sosiaalialan osaaminen -blogi. Metropolia. Käsikirjoitus on prosessissa.
9. Digitaitoraportti 2022. Digirohkea luottaa tulevaan. Digi- ja väestötietovirasto 2022. https://dvv.fi/documents/16079645/141915645/Digitaitoraportti+2022.pdf/4aef7918-6acd-b08b-12fb-f61739b2c8c7/Digitaitoraportti+2022.pdf?t=1669817591546 Viitattu 4.8.2023
10. Halonen, Janett & Rantala-Nenonen, Katriina & Saikko, Sanna 2023. Digiosallisuus digitaalisessa työnhaussa. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja TAITO-sarja 113 Helsinki 2023. https://www.theseus.fi/handle/10024/804584 Viitattu 4.8.2023
11. Järjestöt kunnassa 2023. Thl. https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/hyvinvointijohtaminen/hyvinvointijohtaminen-kunnassa/jarjestot-kunnassa Viitattu 15.8.2023
12. Ukkonen-Wallmeroth, Juulia. Vertaisuuteen perustuvia palveluita voidaan toteuttaa myös digitaalisesti 2020. https://www.soste.fi/vertaisuuteen-perustuvia-palveluita-voidaan-toteuttaa-myos-digitaalisesti/ Viitattu 15.8.2023
13. Rantala-Nenonen, Katriina & Saikko, Sanna & Vehkaperä, Ulla 2023. Digiosallisuus työllistymisen näkökulmasta. Teoksessa Mattila, Liisa & Alaverdyan, Aino & Hilli-Harju, Tanja 2023 (toim.) Samassa digiveneessä. Digiosallisuuden arkirealismia ja ratkaisuja työllistymisen edistämisessä. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-700-9 Viitattu 23.8.2023.