Työttömien aktivointi ja kuntoutus ovat merkityksellisiä, vaikka ei työllistyisikään

Työvoimakoulutusten ja ammatillisten kuntoutuskurssien tavoitteena on asiakkaiden työllistyminen. Toimintaympäristö on haasteellinen; yhteiskunnassa käynnissä olevat muutokset vaikuttavat myös työelämään. Työntekijän pitää nopeasti oppia ja hallita monia asioita ja luovia sutjakkaasti projektiluonteisesti tehtävästä toiseen.  Vaikka työnantaja tarjoaa työtä vain pätkissä, työntekijöiltä odotetaan sitoutumista ja omistautumista.

Samanaikaisesti kun ansiotyön merkitys korostuu ja työurien pidentäminen on tavoitteena, työelämään kiinnittyminen on yhä haastavampaa. Tehokkuus- ja tuottavuusajattelu sysää ihmisiä pois työmarkkinoilta; työelämässä ei pärjää, mikäli työkykyä ja oppimista rajoittaa vamma tai sairaus, oma osaaminen ei ole ajanmukaista tai oppiminen on haasteellista.

Monet jäävät välitilaan; odottamaan mahdollista eläkepäätöstä erilaisten kuntoutus- ja aktivointitoimenpiteiden viidakkoon. Yhteiskunnan viesti näille ihmisille on ristiriitainen; panostasi ei tarvita työelämässä koska et pärjää sen tahdissa, mutta viranomaispäätösten Kelan ja työeläkelaitokset mukaan olet työkykyinen.

Kriittisten näkökulmien rinnalle haluan tuoda esille muutamia havaintojani työarjestani ohjaavana kouluttajana työvoimakoulutuksissa ja ammatillisessa kuntoutuksessa. Oman työn merkityksellisyyden oivaltamien ja pysähtyminen perusasioiden äärelle on tärkeää ammatillisen kasvun ja työhyvinvoinnin kannalta. Lisäksi on hyväksyttävä ja siedettävä auttamis- ja ohjaustyön keskeneräisyys ja ulkopäin, omasta työorganisaatiosta ja laajemmin yhteiskunnasta, tulevat vaatimukset. Yksittäisenä työntekijänä en voi muuttaa vallitsevia rakenteita ja olosuhteita. Tämän vuoksi pyrin motivoitumaan ja löytämään ratkaisuja ohjaustyöhön eettisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän näkemyksen pohjalta.

Työttömille suunnatuista aktivointitoimenpiteistä ja kuntoutuksen vaikutukset voivat olla yksilölle merkityksellisiä, vaikka tulokset eivät ole mitattavissa yhteiskunnassa vallitsevan taloudellisen tehokkuus- ja hyötynäkökulman kautta. Työntekijältä vaaditaan rohkeutta kyseenalaistaa ympäristön, työnantajan ja toisinaan myös asiakkaan arvoja ja asenteita. On varottava asettumasta moraalinvartijan rooliin, kun ihmisten hätä on suuri ja kamppaillaan jokapäiväisestä ruuasta. Mielestäni on kuitenkin tärkeää pohtia työttömyyttä syrjäytymisen näkökulmasta; esimerkiksi pitkäaikaistyötön ei välttämättä koe itse olevansa syrjäytynyt, mutta taloudellinen niukkuus tekee hänen elämästään erilaista verrattuna työssäkäyviin kansalaisiin. Kokemus syrjäytymisestä voi tulla siitä, että ei yllä valtavirran arvomaailman mukaiseen elämäntapaan. Eikö arvomaailmamme ole silloin vinksallaan?

Kouluttajan roolissa toimin asiakkaan kumppanina ja edunvalvojana luoden yhteyttä eri viranomaistahojen välille asiakkaan tarvitsemalla tavalla. Ratkaisukeskeinen ja palveluohjauksellinen työote lisää asiakkaiden hallinnan tunnetta sekä lisää osallistumismahdollisuuksia. Voimavarojen ja omien vahvuuksien löytyminen voi toimia itsetuntoa kohottavana asiana. Tällöin on kuitenkin saavutettu jotain tärkeää. Esimerkiksi kokemus sisällökkäästä arjesta työttömyyskausien jälkeen voi olla ensimmäinen ja tärkeä askel kohti työllisyyttä.

Toimenpiteisiin osallistuminen ei aina johda pysyviin ratkaisuihin tai yhteiskunnan kannalta tehokkaaseen lopputulokseen. Mikäli asiakkaan rajoitukset estävät täysipainoisen työelämään osallistumisen, mielekäs tekeminen voi löytyä harrastustoiminnasta ja osallistumisesta.

Edellä kuvaamani esimerkit ovat yksi tapa tarkastella asiaa. Iso kysymys on työttömien sosiaalisten oikeuksien ja valinnanvapauden kaventuminen. Tarvitaan vahvoja kannanottoja ja konkreettisia muutosehdotuksia. Olisiko perustulosta ratkaisuksi?

Kaisa Priiki, kirjoittaja opiskelee Sosionomi (Ylempi AMK) -tutkintoa

Lisätietoa:

Helne, Tuula – Hirvilammi, Tuuli – Laatu Markku 2012. Sosiaalipolitiikka rajallisella maapallolla. Helsinki: Kelan tutkimusosasto

Hirvilammi, Tuuli – Laatu Markku (toim.) 2008. Toinen Vääryyskirja. Lähikuvia sosiaalisista epäkohdista. Helsinki: Kelan tutkimusosasto

Kalela, Jorma 2013. Ihmisen toimeliaisuus lisääntyisi perustulon avulla. Helsingin Sanomat 25.3. A 5.

perustulo.org