Sosioemotionaalisten taitojen opetus alakoululla

Kohtaamisen ja läsnäolon taito nousivat tärkeimmiksi asioiksi sosioemotionaalisten taitojen opetuksessa. Toimintatutkimuksen menetelmin toteutetussa opinnäytetyössä haastateltiin erityisen tuen oppilaita ja toteutettiin kaksi työpajaa opetus- ja kasvatushenkilöstölle. Yllä on kuva yhden työryhmän posterista.

Sosioemotionaaliset taidot ovat osa sosioemotionaalista kompetenssia. Sen voi määritellä kyvykkyydeksi toimia vuorovaikutussuhteessa toisen kanssa. Kyvykäs yksilö pystyy luomaan ja ylläpitämään sosiaalisia suhteita sekä saamaan hyväksyntää toisilta. Hyvät sosioemotionaaliset taidot auttavat myönteisesti opiskelussa, sosiaalisten suhteiden luomisessa ja lisäävät tyytyväisyyttä elämään. Lapset, joilla on puutteelliset sosiaaliset, tunne- tai käyttäytymisen taidot ovat alttiimpia häiriökäyttäytymiselle. (1)

Sosioemotionaalisten taitojen opetuksen toteuttaminen on merkityksellistä ja ajankohtaista sosiaalisia ongelmia estävänä tekijänä. Sosiaalisia ongelmia ovat yksilöön, lähiyhteisöön tai yhteiskuntaan vaikuttavat haasteet, kuten päihdeongelmat tai peliriippuvuus. Tänä päivänä uutiset nuorten mielenterveysongelmista, päihteiden käytöstä tai kouluväkivallasta hallitsevat keskustelua. Mahdollisuus ajautua huono-osaisuuden tai syrjäytymiskehityksen polulle on todellinen. Riskitekijöitä ovat muun muassa huoltajien alhainen koulutustaso, yksinhuoltajuus tai työttömyys. Sosioemotionaalisten taitojen opetus ja niiden kautta koettu kehitys vahvistavat oppilaiden ajattelua ja uskoa elämässä menestymiseen. (2)

Sosioemotionaalisten taitojen opetusta kehitettiin yhdessä oppilaiden ja opettajien kanssa

Selvitin opinnäytetyössä Vantaan kaupungille, miten sosioemotionaalisten taitojen opetusta voitaisiin kehittää alakoululla. Opinnäytetyön kohderyhmänä olivat luokkamuotoista erityisen tuen pienryhmäopetusta tarjoavat etappiluokat. Etappitoiminta on Vantaan oma malli tukea oppilaita, joilla on ollut haasteita lähikoulussaan sosioemotionaalisissa taidoissa ja opiskelussa. Oppilaat vahvistavat vuoden aikana taitojaan yksilöllisesti, muun muassa tunteiden säätelyssä tai tilannetajuisessa käytöksessä. Etappiluokalla työskentelee erityisluokanopettaja, sosiaaliohjaaja tai koulunkäyntiavustaja. Etappiluokilla on hyvä aikuisresursointi oppilaan kuulemisen ja yksilöllisen ohjauksen mahdolliseksi. (3)

Tutkimusmenetelminä käytettiin oppilashaastatteluita ja henkilöstöjen työpajoja. Osallistujia toteutuksiin tuli seuraavasti:

• oppilashaastatteluihin kuusi henkilöä.
• henkilöstöjen työpajoihin 12 henkilöä.

Oppilashaastattelut toteutettiin kahdella eri alakoululla ja henkilöstöjen työpajat toteutettiin kaksi kertaa. Toisen työpajan jälkeen reflektoitiin henkilöstön kesken koko prosessia ja sovittiin hyvien käytänteiden käyttöönotosta omassa työyksikössä.

Kohtaaminen ja läsnäolo nousivat ylitse muiden

Selvitystyön tuloksissa henkilöstön taito kohdata ja olla läsnä oppilaille nähtiin merkityksellisimpänä asiana. Kohtaaminen ja läsnäolo koettiin jopa niin tärkeäksi, ettei tietty sosioemotionaalisten taitojen opetusmenetelmä tai opetuksen järjestäminen noussut sen edelle. Oppilaat kokivat, etteivät he saa tarpeeksi huomiota luokkatilassa. Tilan valtaavat sen sijaan äänekkäimmät ja rohkeimmat persoonat. Henkilöstö koki tärkeänä oppilaiden päivittäisen kuulemisen ja näki tämän merkityksellisenä tapana luoda yhteys oppilaan ja aikuisen välillä. (4)

Oppilaiden kertomuksista nousivat esiin kokemukset:

• yksinäisyydestä
• niukkuudesta
• eriarvoisuudesta
• pelaamisen merkityksestä vapaa-ajan vietossa.

Oppilaat kertoivat yksinäisyyden näkyvän kotona yksin vietetyn ajasta määrässä ja haasteissa solmia kaverisuhteita. Oppilaat kokivat kotona materiaalista ja taloudellista niukkuutta, esimerkiksi harrastuksiin osallistuminen oli vaikeaa perheen taloudellisen tilanteen takia. Osa oppilaista koki itsensä ulkopuoliseksi ja eriarvoiseksi oman elämänsä vaikutusmahdollisuuksien suhteen. Kotona vietetty aika kohdistui pääosin pelaamiseen ja moni puheenaihe keskittyi tähän samaan teemaan.

Huoltajat tarvitsevat myös tietoa

Oppilaiden huoltajat tarvitsevat tietoa sosioemotionaalisista taidoista. Lapset oppivat mallioppimalla huoltajiaan seuraamalla. Miten huoltajat sanoittavat tunteensa tai toimivat syy-seuraus-suhteessa ja mitä he pitävät sopivina toimintamalleina. Tunteiden esille tuominen täytyy olla hyväksyttävää myös epämieluisissa tilanteissa. Aggressiot tulee ottaa vastaan. Huoltajien on yleisellä tasolla tärkeä tiedostaa, miten kasvatustilanteissa tulee toimia. Lapsi hyötyy ennakoitavasta, johdonmukaisesta ja turvallisesta kasvatusympäristöstä. (5)

Opinnäytetyössä ei haastateltu oppilaiden huoltajia ja heidän suhtautumistaan kodin ja koulun yhteistyön kehittämiseen. Etappiluokissa tehdään viikoittain yhteistyötä huoltajien kanssa, mutta sen tiivistäminen etenkin jakson alussa loisi hyvät edellytykset yhteisten toimintatapojen ja tavoitteiden asettamiseksi. On hyvä tiedostaa, että oppilas saa vaikutteita ja palautetta käytöksestään koulun lisäksi muissa arjen ympäristöissään, kuten kotona, harrastuksissa ja ystävien kesken. Etappijakson aikana saadaan parempia tuloksia, kun oppilas saa johdonmukaista ohjausta ja välitöntä palautetta hyvästä käytöksestä eri ympäristöissä.

Etappitoiminnan vaikuttavuuden seuranta

Etappiluokkien oppilaiden koulupolkua ei ole seurattu etappijakson jälkeen ja sen näkyväksi tekeminen seurantatutkimuksella olisi todella merkityksellistä. Seurantatutkimus tekisi näkyväksi, mitä hyötyä etappijaksosta on ollut oppilaan koulupolulla pidemmällä aikavälillä.

Kirjoittaja

Toni Piispa, sosionomi (ylempi AMK), Metropolia Ammattikorkeakoulu. Kirjoittaja toimii sosiaaliohjaajana vantaalaisessa alakoulussa.

Kirjoitus perustuu Metropolia Ammattikorkeakoulun sosiaalialan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöhön: Sosioemotionaalisten taitojen opetus alakoululla

Lähteet

1. Räsänen, Juhani 2020. Valitsen vahvuuden – uuden koulun luonne, periaatteet ja mahdollisuudet. Ulkoisesta hallinnasta osallistavaan pedagogiikkaan.
   Helsinki: Lector Kustannus Oy. 306.
2. Saari, Juho; Eskelinen, Niko & Björklund, Liisa 2020. Raskas perintö – Ylisukupolvinen huono-osaisuus Suomessa. Helsinki: Gaudeamus Oy. 16–18, 118–120.
3. Vantaan kaupunki. Etappi vuosiluokat 1–6. Kivimäen Etappi. Perusopetuksen Etappitoiminta (1.-6. luokat) | Vantaa. Viitattu 23.2.2022.
4. Koivuniemi, Marika; Kinnunen, Susanna; Mänty, Kristiina; Näykki, Piia & Järvenoja, Hanna 2020. Arjen sosioemotionaaliset haasteet oppimistilanteina – 4T-toimintamalli lapsen kehittyvien tunteiden säätelytaitojen tukemiseksi. Oulun yliopiston oppimateriaali E9. Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto. . Viitattu 28.10.2022.
5. Neitola, Marita 2018. Parents as Teachers and Guides of Their Children’s Social Skills. Varhaiskasvatuksen Tiedelehti. Journal of Early Childhood Education Research Volume 7, Issue 2. Viitattu 18.10.2022. 393 & 408–409.