Uudistuva sosiaalialan osaaminen

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
  • Muut blogit
Uudistuva sosiaalialan osaaminen
Sosiaalialan opiskelijoiden ja opettajien yhteisblogi

Selaile Arkistoa marraskuu, 2013

0

Asiantuntijamateriaalia yhteistyössä Metropolian opiskelijoiden kanssa Mun perhe-hankkeelle

Sosiaalialan bloggaajat · 22.11.2013

Parasta mun perheessä 2013-11-20

 

Lapset kertovat mikä on parasta mun perheessä: Kaikkien lasten ja perheiden Suomi tilaisuudessa 20.11.2013.

Sosionomi ylempi amk-tutkinnon opiskelijat ovat oppimistehtävinään työstäneet tekstimateriaalia Mun perhe-dokumenttielokuvahankkeeseen.

Hanke julkistettiin lapsen oikeuksien päivän juhlassa 20.11.2013 Bio Rex Helsingissä.

Dokumentit nähdään maikkarin AVA-kanavalla tammikuussa 2014. Kukin dokumentti on lapsen puheenvuoro omasta perheestään ja arjestaan. Dokumentit kuvaavat lapsen arkea kahdessa kodissa asuvan lapsen näkökulmasta, sijaisperheessä, maahanmuuttajaperheessä, perheessä, jossa on vammainen lapsi sekä perheessä, jossa on taloudessa tiukkaa.

Elokuvia ja niiden tematiikkaa voidaan käyttää myös opetusmateriaalina ja lapsi- ja perhepoliittisen keskustelun tukena. Kunkin elokuvan teemaa taustoitetaan ns. asiantuntijamateriaalilla, jota ovat Metropolian sosiaalialan ylemmän tutkinnon opiskelijat olleet työstämässä. Tämä materiaali löytyy tammikuun lopulla  Raha-automaattiyhdistyksen tukeman Emma & Elias-ohjelman sivuilta.

Lue lisää Mun perhe-hankkeen nettisivuilta.

Lue lisää 20.11.2013 julkistamistapahtumasta. Ja tilaisuuden kutsu tässä.

Lue lisää Emma & Elias-ohjelmasta.

0
Hyvinvointia kulttuuristaHyvinvointipolitiikkaLastensuojeluMaahanmuuttajaOsallisuusPerhepolitiikkasosionomiYlempi amk-tutkinto
Kommentoi (0)
19

Ikäihmisten ääntä ei kuulla asumispalveluissa

Sosiaalialan bloggaajat · 16.11.2013

Vanhusten asumis- ja hoivapalveluiden markkinat ovat muotoutumassa kovaa vauhtia uudenlaisiksi. Yleisesti tiedetään, että vanhusten määrä kasvaa huikeasti suhteessa muuhun väestöön. ”Vuonna 2030 elää Suomessa ennusteen mukaan 1 400 000 yli 65-vuotiasta, ja heistä yli puolet on yli 75-vuotiaita.” Ikärakenteen nopea muutos aiheuttaa työvoimapulaa tuleviin vuosiin. Tähän on nyt koetettu vastata alkamalla kouluttaa hoiva-avustajia yksiköiden avustaviin tehtäviin. Luultavasti yhä enemmän rekrytoidaan myös ulkolaista, kohtuullisesti suomea puhuvaa henkilökuntaa.

Suuret kansainväliset yritykset valtaavat asumispalvelun markkinat

Tehostettua palveluasumista saaneiden asiakkaiden määrä ja osuus on viime vuosina jatkuvasti kasvanut. Samaan aikaan vanhainkotien ja tavallisen palveluasumisen asiakasmäärät ovat pienentyneet. Suuret, osin kansainvälisetkin terveydenhuollon yritykset ovat levittäytyneet yhä suurempaan osaan asumispalveluita. Ennen palveluita järjestivät lähinnä kunnat ja lisäksi paljon pienemmällä volyymillä paikalliset järjestöt. Nykyisenmallinen julkisten hankintojen kilpailutuskäytäntö on omiaan suosimaan suuria yrityksiä, joilla on riittävät resurssit tarjouslaskentaan ja laatupisteiden osoittamiseen vaadittavalla tavalla. Monin paikoin tällä hetkellä suunnitellaan palveluiden viemistä mahdollisimman laajalti vanhusten koteihin ja epäilemättä tämän samalla oletetaan olevan kunnille kaikista edullisinta.

Kilpailutus monopolisoi palvelumarkkinat

Julkisten kilpailutusten suunnittelu ja organisointi on väistämättä vienyt melkoisesti kuntien resursseja. Päättäjät haksahtavat usein kuitenkin tarkastelemaan vain saatujen tarjousten loppusummia ja tekemään valintansa halvimman hinnan mukaan. Näin saattaa käydä jatkossa vieläkin useammin, koska kunnat ovat niin kovissa taloudellisissa paineissa sekä keskellä työläitä ja alkuun kalliitakin rakennemuutoksia. Ehkä ajatellaan päästävän helpoimmalla ja halvimmalla ulkoistamalla palveluita.

Edullisimpaan tarjoushintaan (eikä asianosaisten mielipiteisiin ja palveluiden laatuun) keskittymällä on viime vuosina ajettu alas valtava määrä pieniä järjestöjä ja vapaaehtoistyön muotoja – ne ovat usein panostaneet hyvään palvelutoimintaan, mutta niillä ei ole käytössään riittäviä resursseja laadun osoittamiseen, ammattitaitoiseen tarjouslaskentaan tai lyhyen ajan tappionsietoon. Samaan aikaan media on tuonut säännöllisesti ilmi suurten palveluntuottajien väärinkäytöksiä: henkilökunnan alimitoitusta ja muita hoivan ja hoidon laadun puutteita.

Asiakas unohtunut

Kuntien pitäisi kantaa lakisääteinen vastuunsa paremmin miettimällä kehittämistä ja päätöksiä asiakaslähtöisesti ja pitkäjänteisesti. Sen sijaan yritysmaailman tapaan saatetaan keskittyä vain kyseiseen kilpailutusjaksoon tai kuntapäättäjien omaan edustuskauteen. Asiakas unohtuu!

Uusi kesällä 2013 julkaistu ikäihmisten palvelujen laatusuositus mainitsee ensimmäisenä vanhuksen osallisuuden ja toimijuuden. Myös toimialan kehittämistoiminnan suurin rahoittaja RAY on kirjannut Eloisa Ikä -avustusohjelman ensimmäiseksi tavoitteeksi ”Mahdollisuuksien ja edellytysten luominen ikäihmisten osallisuudelle ja mielekkäälle tekemiselle”. Viiden vuoden työkokemukseni mukaan vanhusyksiköissä saatetaan usein tehdä arvokasta työtä asukkaiden osallisuuden hyväksi. Kuitenkaan tämän asukkaan äänen kuulemisen en ole vielä huomannut ulottuneen päättäjätasolle saakka!

Jos asumispalvelua hoitaa markkinalähtöisesti toimiva sijoittajavetoinen yritys, lienee selvää ettei vanhusten hyvinvointi ole aidosti tärkein tavoite, vaan voiton tuottaminen. Lisäksi kuntapäättäjätkin saattavat tehdä vanhusten asumisolosuhteisiin suuria ja yhtäkkisiä muutoksia. Tavoitteena on toki silloin palveluiden kehittäminen, mutta miksei vanhustyön ammattilaisia ja loppuasiakkaita haluta kuunnella muutoksia suunniteltaessa? Asuinpaikan tai hoitajien vaihtuminen nopealla tahdilla saattaa viedä muistisairaan ihmisen aivan sekaisin ja hänen terveytensä jyrkkään alamäkeen.

Omaishoitoa kehitettävä ja lisättävä

Vanhusten asumisoloihin ja hyvinvointiin vaikuttavat palveluiden lisäksi kuntien kirjavat käytännöt kiinteistöjen omistusten ja hallinnoinnin sekä omaishoidon tukien ja palveluiden suhteen. Monet kunnat ”säästävät” lyhytnäköisesti leikkaamalla omaishoidon tukea tai poistamalla sen kokonaan. Jos näihin sen sijaan panostettaisiin enemmän, pitemmällä aikavälillä useampi omainen tai läheinen alkaisi omaishoitajaksi ja kunta säästäisi reilusti kustannuksissa, koska omaishoito on hinnaltaan murto-osan ympärivuorokautisen hoivan hinnasta.

Jotkut kunnat eivät säästösyistä halua omistaa kiinteistöjä, vaan sijoittavat vanhuksia yritysten omistamiin taloihin ja kilpailuttavat sinne palvelutoiminnan. Entä ovatko päättäjät  miettineet, mitä tapahtuu uuden kilpailutusjakson alkaessa jos yritys ei haluakaan vuokrata tiloja kilpailutuksen voittaneelle palveluntuottajalle? Sekä vanhusten elämä että hoivatyöntekijöiden työelämä on nykyään jaksottunut ehkä vain kolmen vuoden jaksoihin eikä kukaan tiedä mitä tapahtuu jakson vaihtuessa!

Esimerkkiä muualta

Tanskalainen vanhustenhoito on jo pitkään saanut myönteistä huomiota Euroopassa.  Meillä onkin sieltä paljon opittavaa ja opit ovat melko hitaasti tulleet osaksi suomalaisia vanhusten palveluita. Tanskassa yksiköissä eletään kuin yhtenä suurena perheenä. Vanhukset viettävät suuren osan vapaa-ajastaan yhteisissä tiloissa, toimintaa ideoidaan toiveiden mukaan, ruoka tehdään maistuvaksi, omaiset otetaan aina lämpimästi vastaan, juhlia vietetään usein ja koko porukalla sekä vanhusta kohdellaan arvostavasti ihmisenä eikä potilaana.

”Koti merkitsee vanhuksille turvaa, vapautta ja osallistumisen kautta syntyvää yhteisöön kuuluvuuden tunnetta.” (Karhinen 2009) Jotta asumispalvelu olisi laadukasta ja asiakaslähtöistä, olosuhteiden olisi muistutettava tavallista kotia ja niiden olisi pysyttävä pääpiirteiltään samanlaisina mielellään vanhuksen elämän loppuun saakka. Vanhuksen toimintakykyä ylläpidetään ennen kaikkea seuraa ja merkityksellistä tekemistä tarjoamalla, luonnollisesti hyvän perushoidon lisäksi (ravinto, liikunta, apuvälineet, tarvittava lääkitys jne).

Ihminen on kokonaisuus

Useimmat vanhukset eivät ole niin sairaita, että tarvitsisivat laitoshoitoa – päinvastoin esim. muistisairaan sijoittaminen pariksi viikoksi sairaalan petiin voi viedä häneltä voimat kävelemiseen ja normaaleihin päivittäisiin toimiin. Iäkäs ihminen on kokonaisuus, jolle yhden osa-alueen huononeminen vaikuttaa usein moneen muuhunkin hyvinvoinnin tekijään. On aika ottaa loppuasiakas mukaan suunnitteluun, myös isoissa asioissa. Muutoksia tulee suunnitella pitkäjänteisesti ja tällöin niitä pystytään toteuttamaan huomattavasti  joustavammin ja asiakaslähtöisemmin.

Tuija Mannersola, sosionomi ylempi amk-opiskelija

Ikäihmisten määrä Suomessa. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ldk00281

Sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut 2011. http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tilastot/aiheittain/ikaantyneet/laitos_ja_asumispalvelut

http://www.julkari.fi/handle/10024/90785

Ikäihmisten asumispalveluiden järjestäminen, Sinervo Timo 9/2011. http://www.labour.fi/tutkimusjulkaisut/raportit/raportti21.pdf

Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. http://www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut/ikaihmiset/palvelujen_laatu/laatusuositus

Miten turvataan hyvä vanhuus Suomessa? Raportti kuntien vanhustyöstä vastaaville johtajille toteutetusta kyselytutkimuksesta 6/2012 Valli ry. http://www.valtaavanhuus.fi/files/e9406dfaba9eaf24168bc4fab8e7b4836a549e9b50e40319923a2b41b76e617b.pdf

Raha-automaattiyhdistyksen Eloisa Ikä -avustusohjelma (Vanhustyön keskusliitto koordinoijana). http://www.eloisaika.fi/

Etiikan näkökulmasta on luontevaa korostaa heikompien asemaa. Eettisyys ja käytännön vanhustyö. http://www.valli.fi/lehti_1_2013.htm

Lotte-kodissa asukkaat alkavat kukoistaa. http://www.valli.fi/lehti_6_2012.htm

Hyggen salaisuus (sivu 10). https://www.ray.fi/sites/default/files/emmi_mediabank/TUKIPOTTI_1_2013_NETTI.pdf

Kykenemmekö kohtaamaan vanhuksen? http://www.vtkl.fi/fin/vanhustyo-lehti/tutustu_lehteen/

Kuin yhtä perhettä. http://www.vtkl.fi/fin/vanhustyo-lehti/tutustu_lehteen/

Ovi auki vanhukselle. http://www.perhehoitoliitto.fi/julkaisut/phlehti1_13/paattinen.pdf

MATKALLA PALVELUTALOON, Ikääntyneiden käsityksiä merkityksellisestä toiminnasta ja odotuksia siinä tapahtuvista muutoksista palvelutaloon muutettaessa, JYO 2009. https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/20095/URN_NBN_fi_jyu-200905131588.pdf?sequence=1

0
Asiakkaan oikeudetEtiikkaIkäihmisten palvelutOsallisuus
Kommentoi (19)
0

Osattomat pojat ja nuoret miehet

Sosiaalialan bloggaajat · 9.11.2013

Viimeisen vuoden aikana on kohistu paljon nuorten syrjäytymisen liittyvässä julkisessa keskustelussa. Muun muassa Sauli Niinistön syrjäytymistä ehkäisevä kampanja ja nuorisotakuu ovat herättäneet paljon keskustelua ja myös konkreettisia toimenpiteitä, mutta yhteiskunnassamme on edelleen paljon tehtävää, jotta pystyisimme tarjoamaan nuorille yhdenvertaisemmat mahdollisuudet ja ehkäistä riskejä, jotka johtavat syrjäytymiseen.

Oman työni kautta olen saanut nähdä valitettavan läheltä, miten pojat ja nuoret miehet ajautuvat osattomaan rooliin yhteiskunnassamme. Usein taustalla olevat syy-seuraussuhteet ovat hyvin moniulotteisia. Pelkkä tilastoiden kaunistelu sillä, että näille nuorille tarjotaan opiskelu- tai työpaikka ei mielestäni riitä, vaan enemmän tulisi tarkastella taustalla olevia syitä, pohtia niitä näiden nuorten kanssa ja antaa niiden ratkomiseen riittävää tukea. Jos haluamme saada nämä nuoret marginaalista täysipainoisesti mukaan yhteiskuntaan, niin mielestäni olisi keskityttävä enemmän nuorten sosiaaliseen vahvistamiseen.

Syrjäytymistilastojen nuoret miehet

Nuoret miehet ovat aika lailla yliedustettuina syrjäytymis-, itsemurha- ja väkivaltatilastoissa. Esimerkiksi 20-24-vuotiaiden nuorten itsemurha tilastoissa yhtä naista kohden tekee itsemurhan kolme nuorta miestä (Karlsson 2013: 40-41). Koulutuksen ulkopuolelle ajautuvien nuorten kohdalla suhde on aika lailla samansuuntainen. Pitkäaikaisten ongelmapalveluiden asiakkaiksi ajautuu 3-4 kertaa enemmän miehiä kuin naisia(Rimpelä 2013: 6). Taustalla olevia syitä tulisi mielestäni tarkastella ja tutkia enemmän. Sosiaalinen todellisuus, jossa elämme tarjoaa pojille varsin kapean mallin kasvaa mieheksi.

”Pojat ovat poika”-tyyppiset vähättelyt ovat arkipäivää kasvatusilmapiirissämme, ja tällä verukkeella emme välttämättä pysähdy asettamaan rajoja tietylle käytökselle. Tai tarjoamme pojille räjähtävää toimintaa, sillä siitä he pitävät ja unohdamme tarjota tunnekasvatusta.

Poikana tulee siis raivata tiesi eteenpäin ja oppia pärjäämään. Toisaalta saman aikaisesti osa pojista vetäytyy sivuun ja jää ulkopuolelle, koska eivät sovi muottiin. Sukupuolirooleja todennetaan kasvatustyössä helposti tiedostamatta. Toisaalta olettamukset ja mielikuvat muovaavat vahvasti asennoitumista siihen, mitä odotamme ja toivotaan tytöiltä ja pojilta. Toisaalta taustalla on myös paljon yhteiskunnallisiin rakenteisiin ja instituutioihin liittyviä tekijöitä. Esimerkiksi perusopetuksessamme on todettu rakenteellisia ominaisuuksia, joissa pojat ovat heille tyypillisen kehityksen johdosta tyttöjä huonommassa asemassa. (Rimpilä 2013: 5).

Osattomuus ajaa marginaaliin yhteisöistä

Osattomuus on eräs keskeisistä syistä nuorten miesten marginaaliin ajautumisessa. Pääsin kuulemaan vähän aikaa sitten nuorisotutkija Riikka Korkiamäen luentoa osallisuuden ilmenemisestä nuorten vertaissuhteissa. Korkiamäki on julkaissut aiheesta tuoreen väitöskirjan ”Kaveria ei jätetä! Sosiaalinen pääoma nuorten vertaissuhteissa”. Luennolla tuli esille muutama hyvin keskeinen asia, joita meidän ammatti-ihmisten olisi syytä tarkastella.

Pyrimme tarjoamaan nuorille hyvin monipuolista tukea ja auttamaan vaikeissa tilanteissa ja kuvittelemme norsunluu tornissamme, että tämä on juuri sitä apua, jota nuori kaipaa. Korkiamäen tutkimuksen tulosten valossa nuoret mieltävät tuen helposti kontrolliksi, jolloin se koetaan helposti myös hieman kielteiseksi. Aitoa tukea koetaan saadun läheisten suhteiden kautta. Tämän valossa voidaan päätellä, että ulkopuolelle osattomaksi jäävät nuoret jäävät helposti ilman tunnetta aidosta tuesta, vaikka jollakin virallisella taholla olisikin aito halu auttaa.

Kuuluminen johonkin tärkeää

Osallisuuden ja kuulumisen tunne on eräs keskeisiä tarpeitamme, ja tähän pitäisi pystyä vastaamaan. Jos nuori ei löydä positiivisia yhteisöjä, joiden kautta pääsee kokemaan kuuluvuuden tunnetta, niin usein löydetään varsin nopeasti ”negatiivisia” yhteisöjä. Toisaalta näissä ”negatiivisissa” yhteisöissä saattaisi löytyä paljon potentiaalia toteuttaa todella positiivisia asioita, jos siihen vaan löytyisi oikea tila ja aika.

Kriittiset elämän saranavaiheet

Tämän vuotisessa Nuorten vapaa-aika tutkimuksessa käy ilmi, että teini-ikäisenä nuorten harrastuksissa käyminen loppuu varsin jyrkästi ja esimerkiksi liikuntaharrastukset jatkuvat nuorilla miehillä vasta lähempänä kolmeakymmentä ikävuotta. Lisäksi ystävien tapaamistahti tippuu jyrkästi kahdenkymmenen ikävuoden lähestyttäessä ja eniten yksinäisyyden kokemuksia on juuri 20-24 vuotiailla nuorilla. Toisaalta samassa tutkimuksessa käy ilmi, että nuoret osallistuisivat mielellään erilaiseen tekemiseen vapaa-ajallaan, kunhan ei tarvitsisi kuulua mihinkään viralliseen yhteisöön. (Myllyniemi & Berg 2013.)

Tämä kahdenkymmenen ikävuoden molemmin puolin asettuva ikävaihe on varsinkin nuorilla miehillä sellainen, että silloin tarvittaisiin matalankynnyksen tukipalveluita vapaa-ajan viettoon, muiden nuorten tapaamiseen, oman elämän jäsentämiseen ja hyvinvoinnin edistämiseen. Tämä saranavaihe on nuorten miesten elämässä varsin kriittinen vaihe ja monet ajautuvat juuri tällöin yhteiskunnan ulkopinnalle. Jos emme panosta ajoissa oikea-aikaiseen tukeen, on riskinä, että liian suuri osa nuorista miehistä jämähtää marginaaliin, palvelut ja tuki ei tavoita heitä, eivätkä he löydä paikkaansa yhteiskunnassa.

Tarvitaan tavallisia asioita

Vaikka nuorten miesten syrjäytymiseen liittyy monenlaisia tekijöitä, niin toisaalta nuorten hyvinvoinnin lisäämiseen sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseen on monia varsin yksinkertaisia keinoja. Kaikessa naiiviudessaan Niinistön Tavallisia asioita -kampanjassa oltiin myös oikeiden asioiden ääressä. Niiden toteuttamiseen ei kuitenkaan riitä pelkkä lähimmäisen rakkaus, vaan tarvitaan poliittista tahtoa, oikein suunnattuja resursseja sekä halua kehittää oikea-aikaisia palveluita vastaamaan tarpeita. Nuorten kanssa työskentelevien tulisi myös pystyä tarkastelemaan kriittisesti omaa suhtautumistaan sukupuolittuneisiin toimintamalleihin ja tarvittaessa pystyä näitä muuttamaan tarjotaksemme moninaisemmat mahdollisuudet nuoren kasvuun ja sen tukemiseen.

Kalle Laanterä, sosionomi ylempi amk-opiskelija

Lisätietoa

Karlsson, Mirja. Tunnistaminen avain itsemurhien ehkäisyyn. Tesso 1/2013.

Korkiamäki, Riikka. Kaveria ei jätetä! Sosiaalinen pääoma nuorten vertaissuhteissa. 2013. Nuorisotutkimusseura. Tampere university press.

Myllyniemi, Sami & Berg, Päivi. Nuoria Liikkeellä! Nuorten vapaa-aika tutkimus 2013. 2013. Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Rimpelä, Matti. ”Miksi poikien koulutushaasteet eivät ole päässeet tasa-arvopolitiikan asialistalle?” Neuvola ja kouluterveys 2/2013.

0
Nuorten hyvinvointiOsallisuusSyrjäytyminen
Kommentoi (0)
Aiemmat postaukset

Bloggaajat

Sosiaalialan bloggaajat

Sosiaalialan bloggaajat

Bloggaajat ovat Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan YAMK- ja AMK-tutkinnon opiskelijoita, opettajia sekä yhteistyökumppaneita. Aihepiirit liittyvät hyvän elämän rakennuspuihin.


Blogin toimituskunta

  • Sirkka Rousu, päätoimittaja
    Yliopettaja, HT, sosiaalityöntekijä
    if.ai1550675865lopor1550675865tem@u1550675865suor.1550675865akkri1550675865s1550675865,
    puh. 040 714 5157
  • Elisa MattilaElisa Mattila,
    Koulutussuunnittelija, kulttuurituottaja (AMK)
    if.ai1550675865lopor1550675865tem@a1550675865litta1550675865m.asi1550675865le1550675865,
    puh. 040 725 4955
  • Eveliina Korpela
    Lehtori:suomen kieli ja viestintä, FT
    if.ai1550675865lopor1550675865tem@a1550675865lepro1550675865k.ani1550675865ileve1550675865,
    puh. 040 641 8336
  • Katriina Rantala-Nenonen
    Lehtori, YTM
    if.ai1550675865lopor1550675865tem@n1550675865enone1550675865n-ala1550675865tnar.1550675865aniir1550675865tak1550675865,
    puh. 040 641 8303

Toimituskunta toimittaa blogin sisällöt ennen niiden julkaisua. Uudistuva sosiaalialan osaaminen –blogin toimituskunta on aloittanut työnsä 15.6.2018.
  
Uudistuva sosiaalialan osaaminen -blogin bloggaajan ohje
  
Löydät meidät myös Twitteristä: Uudistuva sosiaaliala

Uusimmat postaukset

  • Ihminen sosiaalipalveluiden objektista täysivaltaiseksi kansalaiseksi – roolit muutoksessa

    8.2.2019
  • Rakenteet muokkaavat rooleja sosiaalipalveluja kehitettäessä

    8.2.2019

Arkistot

  • ▼2019 (5)
    • ▼helmikuu(3)
      • Ihminen sosiaalipalveluiden objektista täysivaltaiseksi kansalaiseksi – roolit muutoksessa
      • Rakenteet muokkaavat rooleja sosiaalipalveluja kehitettäessä
      • Tunteet (sosiaalialan) työssä
    • ►tammikuu(2)
      • Vanhempien osallisuus varhaiskasvatuksessa
      • Työpajanuoret: oman osaamisen tunnistaminen edistää luottamusta tulevaisuuteen
  • ►2018 (13)
    • ►joulukuu(1)
      • Vapaaehtoistoiminnan harjoittelussa opitaan tulevaisuuden työelämätaitoja
    • ►marraskuu(2)
      • Asiakkaan osallisuus - uhka vai mahdollisuus?
      • Omaishoitajan etätuella osallisuutta ja voimaa arkeen
    • ►elokuu(1)
      • Qualified Empathy – the new superpower! Can using aesthetic methods help you flourish?
    • ►kesäkuu(2)
      • Yhteisellä koulutuksella kohti parempaa yhteistyötä
      • Alle kouluikäisten lasten osallisuus UNICEF:n lapsiystävällinen kuntamallin kunnissa
    • ►toukokuu(2)
      • Moniammatillista yhteistyötä rakentamassa asiakaslähtöisesti
      • Työyhteisön viestinnän kehittäminen on jatkuva prosessi, joka vaatii sitoutumista
    • ►huhtikuu(1)
      • Mitä opimme Skotlannin palvelujärjestelmästä ja toimintamalleista?
    • ►helmikuu(2)
      • Henkilökohtaisen budjetoinnin kokemuksista Metropolian koordinoimassa hankkeessa
      • Rousun laaja AATOS-artikkeli Lastensuojelun kulttuurisesta muutoksesta ja lastensuojelun tilasta
    • ►tammikuu(2)
      • Lastensuojelu mediassa. Vantaalla tehdään hyvää lastensuojelutyötä.
      • Lastensuojelun ja lastenpsykiatrian yhteistyö – tarua vai totta?
  • ►2017 (28)
    • ►joulukuu(4)
      • Qualified Empathy in Social Pedagogical work at Metropolia
      • Opas kaltoinkohtelun tunnistamiseen kotihoidon työntekijöille: Metropolian geronomi (AMK) opinnäytetyönä
      • Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma pedagogisen johtajuuden tukena varhaiskasvatuksen arjessa
      • Monialaista yhteistyötä yhteisen asiakkaan hyväksi
    • ►marraskuu(2)
      • Sote-uudistus ja kansalaisen vapaus, vastuu ja oikeudet
      • Sosiaalialan (ylempi AMK) opiskelija on transversaalisten taitojensa vastuullinen kehittäjä
    • ►lokakuu(5)
      • Nollatuntisopimukset ja köyhyys
      • Pienten lasten tunteiden käsittely
      • Ei vain sitä mitä ”valintatalon hyllyltä” löytyy - uusia avauksia henkilökohtaisella budjetoinnilla
      • Omaishoitajan arkeen helpotusta myös uudesta teknologiasta
      • Osaamista kunniaväkivallan tunnistamiseen ja uhrien auttamiseen
    • ►syyskuu(2)
      • Haetaan hyviä sijaisvanhempia!
      • ”Mörkö” nimeltään Sote-uudistus
    • ►elokuu(1)
      • Varhaiskasvatus on varhaisen tuen palvelu, jonka rajaaminen asettaa perheet eriarvoiseen asemaan
    • ►heinäkuu(1)
      • Espoo yhteisöllisen asumisen edelläkävijäksi?
    • ►kesäkuu(1)
      • Kokemusasiantuntijat iäkkäiden omaishoitajien tukena
    • ►toukokuu(3)
      • Työelämä muuttuu, SOTE -uudistus etenee. Mitä se vaatii sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden osaajalta?
      • Osallisuutta asumispalveluihin – Yhteistä tekemistä, tuttuja ohjaajia ja mahdollisuutta vaikuttaa ruokaan
      • Lastensuojelun tukihenkilötoiminnan monet merkitykset entisten tuettavien kokemana
    • ►huhtikuu(1)
      • Peruskoulun mahdollisuudet lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä
    • ►maaliskuu(3)
      • Työstä palautumisen keinot varhaiskasvatuksessa
      • Ammatillinen empatia sosiaalialan opinnoissa
      • Henkilökohtaisen budjetoinnin hankkeessa HB-kokeilut käynnistymässä asiakastyössä
    • ►helmikuu(2)
      • Päiväkeskustoiminta iäkkäiden elämänlaatua tukemassa
      • Numeroa isommat saappaat - opinnollistamista kesäaikaan Roihu 2016 -leirillä !
    • ►tammikuu(3)
      • Erityistä tukea tarvitsevan äidin imetys: Miten tukea imetystä sosiaalialan vauvaperhetyössä?
      • Kokemus arvokkaasta kohtaamisesta on osa vaikuttavaa perhetyötä
      • Henkilökohtainen budjetointi (HB) osana sote:n valinnanvapaus-mallia: Metropolia mukana HB:n kehittämisessä
  • ►2016 (41)
    • ►joulukuu(2)
      • Ikäihmisten motivaatio toimia vapaaehtoisena ja olla ideoimassa erilaista toimintaa palvelutalossa
      • Lapsilähtöistä aikuisjohtoista arkea lastenkodissa -etnograafinen opinnäytetyötutkimus Metropoliassa
    • ►marraskuu(3)
      • Lastensuojelun koulutushaasteeseen on vastattu
      • Kun korkeakoulu pesiytyy työelämään – opinnollistamisesta hyötyvät kaikki. Kokemuksia Metropoliasta.
      • Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi: 17.11.2016 maksuton ja avoin seminaari. Järjestäjänä henkilökohtaista budjetointia kehittävä hanke.
    • ►lokakuu(2)
      • Metropolia kehittämässä henkilökohtaista budjetointia: asiakkaalla mahdollisuus valita
      • Varhaiskasvatuslaki – parempaa pedagogiikkaa vai epätasa-arvoa varhaiskasvatukseen?
    • ►syyskuu(5)
      • Palvelujärjestelmä ja ihmislähtöisyyden periaate
      • Uhanalainen Etelä-Savo: koulutuksen leikkauspäätösten vaikutukset
      • Päiväkotilasten vanhemmat mukaan päivähoidon arkeen ja talkoisiin
      • Henkilökohtaista budjetointimallia (HB) kehitetään: Miten sote-palvelujen asiakas voisi valita HB-mallin - 26.9.2016 seminaari
      • Työttömyyden invaasio: miten työtön ja työpaikka kohtaamaan?
    • ►elokuu(3)
      • Näin nuoria oikeasti palvellaan
      • Lapsilla on erilaiset oikeudet saada varhaiskasvatusta pääkaupunkiseudun kunnissa
      • Päätöksenteon vaikeus on ympäristöuhka
    • ►heinäkuu(2)
      • Sosiaalityön työvoimapulaa voidaan helpottaa: Rousu vastaa käytyyn keskusteluun
      • Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan tarvitaan myös vauvaperheiden näkökulmaa
    • ►kesäkuu(3)
      • Ammattitaitoiset vammaistyön osaajat - edellytys kehitysvammaisen ihmisen itsensä näköiseen elämään
      • Hyvinvoinnin vaalimisella hyvään vanhuuteen
      • Vertaisryhmä tukee jälkihuoltonuorten itsenäistymistä
    • ►toukokuu(7)
      • Parantaako sote-uudistus ihmisten tasa-arvoista palvelujen saatavuutta kun siirrytään kuluttajavaltaan?
      • Nuoria muutti asumaan vanhusten palvelutaloon Helsingissä - mitä ihmettä?
      • Likainen bisnes kuriin, hyvä Migri ! - esimerkkinä Luona Oy:n toiminta.
      • Uusi varhaiskasvatuslaki: paljon odotuksia, valtavasti työtä - mitä jää loppujen lopuksi käteen?
      • Koulutuksesta leikkaamalla valtio säästää ensin vähän ja häviää sitten paljon
      • Kannelmäessä yhdistetään kouluja ja jaetaan suomi toisena kielenä -oppilaita tasaisemmin eri kouluihin
      • Iloa liikkumiseen – lisää hyvinvointia
    • ►huhtikuu(3)
      • Omaishoitajat tuovat säästöjä yhteiskunnalle
      • Lastensuojelua kehittämässä – opas yhteistyökäytäntöihin tulossa
      • Sosiaalisesti kestävää kasvatusta espoolaisissa päiväkodeissa
    • ►maaliskuu(3)
      • Maisteritason sosiaalialan osaajia Metropoliasta
      • Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki voimaan: lausuntokierroksella olleet lain muutosesitykset siirtyivät Sipilän hallituksen yhteiskuntapoliittiselle agendalle
      • Mikä mahdollistaa läheisten kanssa työskentelyn lastensuojelussa?
    • ►helmikuu(4)
      • Lastensuojelun perhetyö onnistuu tukemaan asiakasperheiden hyvinvoinnin muutosta
      • Lastensuojelun perhetyöllä saavutetaan muutoksia asiakasperheiden hyvinvoinnissa
      • Sosiaalialan ammattihenkilölakia ollaan jo muuttamassa: maisteritason sosionomi (ylempi AMK)-tutkinnon asema laissa
      • ”Vapaaehtoisia - mitäh?” - vapaaehtoistoiminta valtaa alaa myös sosiaalialan opetuksessa
    • ►tammikuu(4)
      • Näkyykö lapsi lastensuojelun lyhytaikaisessa perhehoidon työskentelyssä?
      • Läheisten merkitys korostuu muistisairaiden pärjäämisessä
      • Valmentavan ja kuntouttavan koulutuksen vaikutuksista
      • Merkityksellinen ja hyvä vanhuus: Miten elää, toimia ja asua ikääntyneenä?
  • ►2015 (43)
    • ►joulukuu(6)
      • Suomalaista henkilökohtaista budjetointimallia kehitettävä osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan valinnanvapauslainsäädäntöä
      • Asiakaslähtöisyys on yhteistyötä
      • Sovittelija oppii sovittelemalla
      • Kansalaisaktiivisuus ja uudenlainen kaupunkikulttuuri: yhdessä tekemistä ja aitoa osallisuutta -myös sosiaalialalle?
      • Naapuriäidit - toimintamalli rantautuu Vantaalle
      • Digiä asiakastyöhön
    • ►marraskuu(3)
      • Helsingin asukastalojen toiminta jatkuu. Ainakin toistaiseksi. Taas.
      • Subjektiivinen päivähoito-oikeus
      • Varhaiskasvatukseen kaavaillut leikkaukset – lapset mukaan talkoisiin
    • ►lokakuu(3)
      • Lasten ja nuorten harrastamisen mahdollistaminen on investointi koko Suomen tulevaisuuteen
      • Omaishoitajien yhdenvertaisuus kuntien haasteena
      • Myös lastensuojeluun tarvitaan erikoistumiskoulutus, kuten nyt vaaditaan turvakodeissa työskenteleviltä
    • ►syyskuu(6)
      • Vaativaa vapaaehtoistyötä sovittelussa
      • Hyvinvointia lapsille, nuorille ja perheille Espoossa
      • Moniammatillinen yhteistyö nuorten palveluissa – miten ja miksi?
      • Ihmisten peruspalvelujen kilpailutuksessa sivuutetaan ihminen?
      • Mitä mieltä on täyttää kaatopaikat käyttökelpoisella ruoalla?
      • Espoo kehittää hyvinvointipalvelujen palvelutoria
    • ►elokuu(4)
      • Osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja kotoutumista taiteen avulla myös Itä-Helsinkiin
      • Myös paperiton ihminen tarvitsee terveyspalveluja
      • Nuorten aloitteet kerran vuodessa Helsingin kaupunginvaltuustolle tiedoksi
      • Imatran mallia myös Helsinkiin
    • ►heinäkuu(2)
      • Vantaa kehittää asiakkaiden osallistumista palvelujen kehittämiseen - ei vain asiakastyytyväisyyskyselyjä
      • Sosiaalihuoltolaki ja asiakaslähtöisyys -jääkö vain sanahelinäksi?
    • ►kesäkuu(1)
      • Hyvinvointipalveluilla tukea yläkouluikäisten nuorten perheille Kirkkonummella
    • ►toukokuu(5)
      • Riittääkö pelkkä rakkaus kiintymyssuhteen rakentamiseen sijaisvanhemman ja sijoitetun lapsen välillä?
      • Valtuutettu kuntalaisen päätöksentekijänä?
      • Helsinki haluaa lisätä yksityisen päivähoidon määrää: toteutuuko perheiden yhdenvertaisuus ja miten taataan yksityisten palveluiden laatu?
      • Sipoossa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmalla edistetään kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia
      • Etsivä nuorisotyö etsii paikkaansa, mutta kenen ehdoilla?
    • ►huhtikuu(4)
      • Lastensuojelun tila Vantaalla: hätähuuto kuultiin
      • Helsinki mukaan Ohjaamo-hankkeeseen!
      • Psykologipalveluita varhaiskasvatuksen tueksi Nurmijärvelle
      • Palvelujen hankkijalla hankalaa: Vantaalla sosiaali- ja terveydenhuollon palveluhankintojen käsikirja opastaa
    • ►maaliskuu(3)
      • Lapsen kohtaamiseen on oltava aikaa lastensuojelussa
      • Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki hyväksyttiin eduskunnassa 12.3.2015: ammatin harjoittamiseksi haetaan laillistamista 1.1.2016 lähtien.
      • Opiskelijan hyvinvointia ja koulukuraattorityön kehittämistä: Elisa Parikan master-opinnäytetyö
    • ►helmikuu(2)
      • Vanhusten kotihoivan laatu ja henkilöstöresurssit Raaseporissa
      • Koululaisten syrjäytymistä torjuvaa osallistamista monin keinoin
    • ►tammikuu(4)
      • Sosionomeilla on vahva varhaiskasvatuksen osaaminen
      • Varhaiskasvatuksen vahvuus on monialainen osaaminen, ja josta lapsi ja perhe hyötyvät
      • Kehittyvä varhaiskasvatus tarvitsee uuden lain
      • Perheiden kokemuksia lastensuojelun perhetyöstä Helsingissä
  • ►2014 (60)
    • ►joulukuu(4)
      • Sosiaalityöhön vahvaa osaamista sosionomi ylempi AMK-tutkinnolla - ratkaisuja myös sosiaalityöntekijäpulaan
      • Lastensuojelun tila ja tulevaisuus Suomessa
      • Yhteisötaidetta leikkipuistoihin, osallisuutta kaupunkitilaan
      • Hyvä varhaiskasvatus edistää lapsen hyvinvointia
    • ►marraskuu(4)
      • Haaveissa oma perhe -Kun vanhemmalla on kehitysvamma tai laaja-alaisia oppimishäiriöitä
      • Master-tutkinnot (ylempi AMK) mukana uudistamassa sote-alan toimintaa: seminaarin 2.12.2014 tallenteet katsottavissa
      • Lastensuojelusta tukea ilman leimaamista
      • Ennaltaehkäisy ja varhainen tuki lastensuojelussa -vähemmän tulipalojen sammuttamista
    • ►lokakuu(5)
      • Hyvä, paha lastensuojelu?
      • Uudistuva sosiaali- ja terveysala -seminaari 2.12.2014 klo 9-12.30 Metropolia Masters-verkosto
      • Lapsiperheille heidän tarvitsemiaan palveluja
      • Sosiaalihuoltolakia uudistetaan liian kiireellä ja salamyhkäisesti
      • Voiko sote-alan työtä tehdä aina vaan laadukkaammin, tehokkaammin ja paremmin?
    • ►syyskuu(3)
      • Lapsen subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen ei ole perusteltua
      • Kuka huolehtii vanhuksista - huoltovelvollisuudet ja perinnönjaot uusiksi?
      • Osallistuminen on sekä tavoite että toiminnan muoto päiväkodissa
    • ►elokuu(5)
      • Tervetuloa syksyn täydennyskoulutukseen
      • Sosiaalialan työssä edistetään voimaantumista
      • Moniammatillinen yhteistyö - jatkuva kehittämisen kohde!
      • Kehitysvammaiset lapset ja nuoret lastensuojelun tukitoimissa?
      • Miksi tieto ei kulje viranomaisten välillä - apua Hollannin ”liputusmallista” ?
    • ►kesäkuu(6)
      • Sosionomit näkyvämmäksi koulumaailmaan
      • Auttaja ensin?
      • Uusilla osallistumistavoilla päätöksenteko keskustelevammaksi ja läpinäkyvämmäksi
      • Myötä- ja vastamäessä – tukisuhteissa
      • ASKELIA KESTÄVÄN KEHITYKSEN POLULLA - lapsuudesta alkaen
      • Ihmisen kohtaaminen - hupeneva voimavara asiakastyössä?
    • ►toukokuu(6)
      • Pedagogiikan johtaminen ja sen vaikuttavuus Espoossa
      • Starttivalmennuksen opinnollistaminen tukee nuorta jatkokoulutukseen siirtymisessä
      • Poikien Talon sukupuolisensitiivinen työ lisää poikien hyvinvointia
      • ILTA-SANOMAT VÄÄRISTELEE PÄIVÄHOIDON TODELLISUUTTA
      • Hyvinvointia eurooppalaisittain? – sosiaalipoliittista pohdintaa EU- vaalien alla
      • Tietoa ja konkreettisia toimintamalleja haastavasti käyttäytyvien autismin kirjon henkilöiden vanhemmille
    • ►huhtikuu(12)
      • Perhetyön ryhmätoiminnan mahdollisuudet: vertaistukea ja palvelujärjestelmään vaikuttamista
      • Nuorten kokemuksia ammatillisesta kuntoutuskurssista - ”Tuntui niinku oikealta elämältä”
      • Sosiaalialan tutkimus, kehittäminen ja erikoistumiskoulutus sote-lain valmistelussa
      • Päihdekuntoutusta lapsiperheille
      • Lapsen huostaanotto - miten sen jälkeen vanhempia tuetaan?
      • Koulunuorisotyöntekijät tukevat oppilaiden koulunkäyntiä ohjaamalla osallisuustoimintaa ja olemalla arjessa läsnä
      • Kolme toivetta varhaiskasvatuslakiin
      • Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena
      • Onko jokaisella oikeus arvostavaan kohteluun työssään?
      • PÄIVÄHOITOON TULEE JATKOSSAKIN PANOSTAA
      • Ennakointidialogit verkosto- ja asiakastyössä
      • Mitä lapsi kertoo ja kenelle -osaammeko kuulla lasta?
    • ►maaliskuu(7)
      • Kahvittelu on tärkeä osa verkostotyötä
      • Miten Espoo pienentää vanhustenhuollon kustannuksia?
      • Varhaisuus on valttia! - Kohti toimivia lapsiperheiden palveluja.
      • Saattaen tukisuhteeseen
      • BENCHMARKING-MENETELMÄ TYÖYHTEISÖN KEHITTÄMISESSÄ
      • MIKÄ IHMEEN OSALLISUUS?
      • Ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelun ja työelämän yhteensovittaminen
    • ►helmikuu(5)
      • Oman elämänsä päähenkilöksi
      • Uusi varhaiskasvatuslaki – mieluummin huolella kuin kiireellä
      • TOIMEENTULOTUEN PERUSOSAN SIIRTÄMINEN KELAAN
      • HUUMEHOITOA TARVITAAN
      • Väkivallan kohtaaminen lastensuojelutyössä
    • ►tammikuu(3)
      • Mun perhe -dokumenttielokuvien TV-esitykset parhaillaan AVA:lla
      • Asiakaslähtöisyys sosiaalialalla?
      • Why Should You Participate in a Multicultural Project?
  • ▼2013 (58)
    • ►joulukuu(2)
      • Tasavertainen vanhemmuus tukee isän hyvinvointia
      • Womenton työuramentorointi
    • ▼marraskuu(4)
      • Asiantuntijamateriaalia yhteistyössä Metropolian opiskelijoiden kanssa Mun perhe-hankkeelle
      • Ikäihmisten ääntä ei kuulla asumispalveluissa
      • Osattomat pojat ja nuoret miehet
      • Lastensuojelun osaamisen parantaminen
    • ►lokakuu(7)
      • ”Tulospaine ja kasvottomuus eivät vain toimi ihmisten hädän kanssa”
      • Joutuuko nuori ottamaan liian varhain vastuun oman elämänsä kulusta?
      • Monikulttuurinen perhe koulun kasvatusympäristössä
      • Nuorten syrjäytyminen ilmiönä
      • CV-sukupolven työttömyys
      • Nuoret, yhteiskunta ja syrjäytyminen
      • Alkoholipolitiikka ja päihdetyön haasteet
    • ►syyskuu(5)
      • Oikeanlainen osaaminen kuhunkin työhön, myös sosiaalityöhön
      • Katsaus lastensuojelun kehittämismyrskyyn
      • Huono-osaisuuden vähentäminen
      • Kansalaisosallisuus ja lähidemokratia
      • ”Älä tule paha kakku, tule hyvä kakku!” -vanhuspalvelulaki puntarissa
    • ►elokuu(4)
      • Mikä auttaa lapsia ja nuoria?
      • Pehmeitä aseita poikien väkivaltaa vastaan
      • Nuorten hyvinvoinnin tukeminen
      • Ihan tavallisten perheiden jaksaminen ja varhainen tukeminen
    • ►heinäkuu(2)
      • Olisiko asuinaluedemokratiasta apua köyhyysongelmiin?
      • Liian suuria päätöksiä liian varhain: Miksi yhteiskunta ei kannusta nuoria oman tulevaisuutensa huolelliseen suunnitteluun?
    • ►kesäkuu(8)
      • Vastaavan koulukuraattorin kelpoisuus uudessa oppilashuoltolakiehdotuksessa
      • KOULUSTA KIELTÄTYVÄ NUORI TARVITSEE LÄSNÄ OLEVAN AIKUISEN
      • PÄIVÄKOTIEN JA KOULUJEN RAKENTEITA ON RIKOTTAVA
      • Henkilökohtaisella budjetoinnilla vaihtoehtoja kehitysvammaisten henkilöiden työ- ja päivätoimintaan
      • Sosiaalialan työntekijä – yhteiskunnallinen vaikuttaja ja ihmisoikeustaistelija!
      • Suomen nuoret voivat entistä – paremmin
      • Ajatuksia palvelukulttuurin muutostarpeista
      • SYRJÄYTTÄÄKÖ NUORIA RAKKAUDEN PUUTE VAI YHTEISKUNNAN KEHNOT PALVELUT?
    • ►toukokuu(7)
      • Päihdeongelma ja asunnottomuus – ” Asunto on edellytys, jolta ponnistaa ”
      • Asiakkaan itsemääräämisoikeus vs. työntekijän määräämisoikeus
      • Pelastusrenkaita vai pysyviä ennaltaehkäiseviä palvelukokonaisuuksia perheille?
      • Kiusaaminen on vakava asia - siihen on puututtava entistä varhaisemmin!
      • Koulujärjestelmä- kuri vs. välittäminen?
      • Kuka kääntää kehityksen suunnan – ajatuksia kouluväkivallasta
      • Kynnykset pois – palvelu tilalle: kotipalvelu perheiden tukena
    • ►huhtikuu(12)
      • Rousu Kuntalehdessä 25.4.2013: Kuntien sosiaalityön työvoimapulaan on myös ratkaisuja
      • IHAN KUIN MEITÄ EI OLISI! -sosionomi (Ylempi AMK) osaaminen
      • Nuorten terapian rahat eivät riitä!
      • Kuka välittää?
      • Resurssit kohdalleen ennaltaehkäisevän lastensuojelun vahvistamiseksi!
      • Työttömien aktivointi ja kuntoutus ovat merkityksellisiä, vaikka ei työllistyisikään
      • Sä tiedät miltä musta tuntuu! -ammattiin opiskelevien nuorten hyvinvointi
      • ”On vaikea opettaa, kun pari oppilasta konttaa pitkin luokan lattiaa”
      • Lastensuojelussa tarvitaan kirkasta kommunikaatiota todellisuuden kanssa
      • Työvoimapalveluiden tuulet ovat puhaltaneet työpajoille saakka
      • Lastensuojelu kriisissä?
      • Varhaiskasvattajana toimivan sosionomin osaaminen 100 % käyttöön ennaltaehkäisevässä lastensuojelussa
    • ►maaliskuu(6)
      • Stereotyyppiset mediakuvastot sulkevat maahanmuuttajia kotoutumisen ulottumattomiin
      • Syrjäytymisen stereotypiaa
      • Onko työmarkkinoilla tilaa osatyökykyisille?
      • Arki lapsenkengissä?
      • Ylemmän amk-tutkinnon tuottama osaaminen käyttöön
      • Hyvä lapsuus
    • ►helmikuu(1)
      • Kirjoittajat ovat sosiaalialan opiskelijoita ja opettajia Metropolia ammattikorkeakoulusta

avainsanat

Ammatillinen koulutus asiakaslähtöisyys Asiakkaan oikeudet Ehkäisevä lastensuojelu Eija Raatikainen Etiikka Henkilökohtainen budjetointi Hyvinvointipolitiikka ikäihmiset Kasvatus Kehitysvammaisten palvelut Kelpoisuusehdot Koulu Köyhyys Lapsiperheiden kotipalvelu Lastensuojelu Maahanmuuttaja nuoret Nuorten hyvinvointi Opinnäytetyöt Opinnollistaminen Opiskelijahuolto Osaaminen Osallisuus Päihdepolitiikka Päivähoito Perhepolitiikka Perhetyö Sirkka Rousu Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen sosiaaliala sosionomi sosionomi ylempi amk Sosionomi ylempi AMk-tutkinto Sote-uudistus subjektiivinen päivähoito-oikeus Syrjäytyminen Työllisyys Työttömyys Vaikuttavuus valinnanvapaus Vanhemmuus Varhaiskasvatus Yhdenvertaisuus Ylempi amk-tutkinto

Sosiaalinen hyvinvointi -osaamisalue Metropolia.fi-sivustolla

Olemme laaja-alaisia sosiaalisen hyvinvoinnin asiantuntijoita ja uudistajia metropolialueella. Kehitämme ja uudistamme sosiaalialaa ja varhaiskasvatusta yhdessä työelämäkumppaniemme kanssa. Yhdistämme opetukseen luovasti tutkimuksia ja innovaatioita. Lisäksi ohjaamme opiskelijoita ratkomaan työelämän käytännön haasteita.

Lue lisää ja kysy yhteistyömahdollisuuksista

© 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulu


Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

This website uses cookies to provide you with the best browsing experience.

Find out more or adjust your settings.

Uudistuva sosiaalialan osaaminen
Powered by GDPR plugin

Privacy Overview

This website uses cookies so that we can provide you with the best user experience possible. Cookie information is stored in your browser and performs functions such as recognising you when you return to our website and helping our team to understand which sections of the website you find most interesting and useful.

Strictly Necessary Cookies

Strictly Necessary Cookie should be enabled at all times so that we can save your preferences for cookie settings.

If you disable this cookie, we will not be able to save your preferences. This means that every time you visit this website you will need to enable or disable cookies again.