Mohamed_hassan / Pixabay
Työelämä tarjoaa haasteiden lisäksi paljon mahdollisuuksia sosionomi YAMK-tutkinnon suorittaneille. Mahdollisuuksien ja onnekkaiden sattumien huomaaminen ja niihin tarttuminen vaatii kuitenkin työtä, jossa kannattaa hyödyntää niin uraohjausta kuin transversaaleja taitojakin.
Työelämän on kuvattu muuttuneen aiempaa intensiivisemmäksi, nopeammin muuttuvaksi ja yhä yllätyksellisemmäksi (1). Tämä vaatii työntekijältä joustavuutta, valmiutta oppia uutta ja kehittää itseään koko työuransa ajan. Työntekijän velvollisuutena on kyetä arvioimaan, miten hänen osaamisensa ja työelämän vaatimukset osuvat yksiin ja tarvittaessa miettiä, miten tarvittavaa osaamista on mahdollista saada. Näin on mahdollista ylläpitää omaa työllistymiskykyään ja osoittaa olevansa ammattilainen, jonka osaaminen on monipuolista ja joka kykenee soveltamaan sitä erilaisiin työtilanteisiin. (2., 24-25.)
Transversaalit taidot kestävän työuran tukena
Yksi keino selviytyä muuttuvassa työelämässä on syventää ja täydentää omaa osaamista kouluttautumalla. Moni sosiaalialan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut pitää tutkintoa merkityksellisenä juuri oman ammatillisen osaamisensa syventämisen kannalta, jolloin tutkinto määrittyy henkilökohtaiseksi investoinniksi (3). Tutkinnon myötä kehittyneet taidot ja vahvuudet sekä mahdollisesti työtä koskevat muuttuneet odotukset johtavat usein työtehtävien vaihtumiseen tutkinnon valmistumisen myötä. Moni sosiaali- ja terveysalan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskellut siirtyykin asiakas- tai potilastyöstä esihenkilö-, johto- tai asiantuntijatehtäviin. (4.)
Tutkinnon suorittamisen jälkeinen työtehtävien vaihtaminen on esimerkki pyrkimyksestä kohti kestävää työuraa. Kestävä työura edellyttää työntekijältä jatkuvan oppimisen ja uudistumisen lisäksi kykyä varmistaa, että hänen omat vahvuutensa, taitonsa ja kiinnostuksensa sopivat yhteen työn kanssa (5). Tämä edellyttää ajoittaista pysähtymistä oman osaamisen ja kiinnostuksen kohteiden ääreen ja tehtyjen havaintojen vertaamista siihen, mitä olemassa olevat työtehtävät tarjoavat. Mikäli nykyinen työpaikka ei sovi yhteen oman osaamisen tai kiinnostuksen kohteiden kanssa, on tarpeen tarkastella, mikä työpaikka osuisi odotuksiin.
Tehtävästä tai toimintaympäristöstä toiseen siirtyminen onnistuu todennäköisesti sujuvammin, kun työntekijällä on taitoja, jotka eivät kiinnity yksittäiseen tehtävään vaan ovat siirrettävissä tehtävästä toiseen. Kyse ei aina ole jatkuvasta uusien taitojen oppimisesta, vaan toisessa toimintaympäristössä omaksuttujen taitojen soveltamisesta uuteen tilanteeseen. Tällaisia taitoja on nimitetty eri tavoin esimerkiksi transversaaleiksi taidoiksi. Transversaalit taidot on ITSHEC-hankkeessa jaoteltu kolmeen pääluokkaan: kriittinen ja luova ajattelu, ihmissuhdetaidot ja sosiaaliset- ja tunnetaidot ja oppimaan oppiminen (6).
Uraohjaus osaamisidentiteettiä kirkastamassa
Uraohjaus on yksi väline etsittäessä omaa paikkaa muuttuvassa työelämässä. Uraohjauksen on todettu olevan entistä merkityksellisemmässä asemassa, kun erilaiset vaihtoehdot koulutusten ja työurien suhteen lisääntyvät samaan aikaan kun työelämän muutosnopeus kasvaa. Uraohjaus ei ole merkityksellistä vain yksilöiden näkökulmasta, vaan sillä on myös yhteiskunnan kannalta mahdollisuuksia tukea kohti aiempaa kestävämpiä työuria ja -elämää. (7, 218.)
Opintoihin sisältyvällä uraohjauksella voi vahvistaa opiskelijan osaamisidentiteettiä eli käsitystä siitä, millainen osaaja tai toimija hän on (8, 108). Osaamisidentiteetti perustuu kykyyn tunnistaa omaa osaamista, tietoja, asenteita, tavoitteita sekä mahdollisuuksia. Osaamisidentiteetti ei ole pysyvä kokonaisuus, vaan esimerkiksi oppiminen ja olosuhteet muokkaavat sitä. (9.) Oman osaamisidentiteetin tunteminen mahdollistaa tavoitteiden asettamisen ja lisää niiden saavuttamisen mahdollisuuksia. Uran muotoutuminen ei jää tällöin vain sattumien varaan, vaan sen muotoutumisessa voi olla selkeämmin itse mukana. (10, 167-169; 11.)
Transversaalit taidot tulevaisuutta rakentamassa
Sosiaalialan YAMK-tutkinnossa uraohjausta ammatillisen kasvun rinnalla on pyritty vahvistamaan kuvaamalla prosessia ja nostamalla uraohjauksen käsite esille opinnoissa. Osana prosessin kuvausta on lisäksi kirjattu tehtäviä, jotka tukevat työuraan liittyviä pohdintoja. Transversaaleja taitoja on tuotu jo aiemmin pedagogisessa kehittämiskokeilussa osaksi ammatillisen kasvun kertoja tavoitteena edistää YAMK-tutkinnon suorittaneiden sosionomien työelämässä toimimista (12).
Opiskelijat saavat jo ennen opintojen aloittamista tehtäväkseen kirjoittaa esittelyn itsestään niin, että sen keskiössä on heidän osaamisensa. Tätä tekstiä hyödynnetään opiskelijan ja tutoropettajan välisessä keskustelussa opintojen alkupuolella, minkä lisäksi se ohjaa opiskelijaa pysähtymään oman osaamisensa ja sen sanallistamisen äärelle. Heti opintojen alussa opiskelijat tutustuvat transversaaleihin taitoihin ja heitä ohjataan tarkastelemaan niistä heillä jo olemassa olevia taitoja, minkälaisissa tilanteissa ne ovat kehittyneet ja missä niistä on ollut erityisesti etua. Tämä laajentaa opiskelijoiden näkemyksiä omasta osaamisestaan ja tuoda esiin taitoja, joita he haluavat erityisesti kehittää opinnoissa ja työelämässä. Transversaalit taidot nousevat esiin myös lukukauden lopussa tehtävässä itsereflektiossa, jossa opiskelijat tarkastelevat kokoavasti kulunutta kautta ja sen onnistumisia sekä vahvuuksiaan ja osaamistaan.
Uraohjauksen ja ammatillisen kasvun prosessissa transversaaleja taitoja on mahdollista hyödyntää myös tarkasteltaessa sitä, millaiselle osaamiselle työmarkkinoilla on kysyntää. Tämä voi tapahtua esimerkiksi lukemalla ilmoituksia kiinnostavista avoinna olevista työpaikoista ja tarkastelemalla esiin niiden sisältämiä odotuksia. Tämä voi tarjota ideoita siitä, mihin opiskelija haluaa erityisesti kehittää omaa osaamistaan. Samalla tarkastelu voi avata ovia sen huomaamiselle, että omat transversaalit taidot sopivat sellaisiin työpaikkoihin, joita aiemmin ei ole osannut tai uskaltanut ajatella mahdollisiksi. Transversaalien taitojen tunnistaminen ja kehittäminen yhdistyy Mitchellin, Levinin ja Krumboltzin (13) ajatuksille siitä, miten merkityksellisiä sattumat voivat olla uravalinnoissa. Heidän mukaansa sattumia tulisi tarkastella uraohjauksessa mahdollisuuksina sen sijaan, että niiden vaikutusta pidetään kielteisenä tai merkkinä toimijuuden kadottamisesta. Transversaalien taitojen tunnistamisen myötä voivat odottamattomat urasattumat tulla näkyviksi ja muotoutua onnekkaiksi sattumiksi.
Niina Pietilä (VTL, työnohjaaja, ammatillinen opinto-ohjaaja) toimii opettajana Metropolian sosiaalialan tutkinnoissa ja hän on asiantuntijalehtorina ITSHEC-hankkeessa.
Lähteet:
- Julkunen, R. 2008. Uuden työn paradoksit – keskusteluja 2000-luvun työprosess(e)ista. Jyväskylä: Vastapaino.
- Väänänen, A. & Smedlund, A. & Törnroos, K. & Kurki, A.-L. & Soikkanen, A. & Panganniemi, N. & Toppinen-Tanner, S. 2020. Ajattelu- ja toimintatapojen muutos. Teoksessa Kokkinen, L. (toim.) Hyvinvointia työstä 2030-luvulla. Skenaarioita suomalaisen työelämän kehityksestä. Työterveyslaitos. Tampere.
- Kinos, S. 2020. Sosionomit (ylempi AMK) muuttuvilla työmarkkinoilla. Tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen työelämään, osaaminen ja toimintaympäristön haasteet. Väitöskirja. Turun yliopisto.
- Ahonen, P. & Rouhelo, A. 2020. Ylemmästä ammattikorkeakoulututkinnosta osaamista ja uusia urapolkuja. Talk-verkkolehti, HYVE & Puheenvuoroja 6.8.2020. Luettu 29.4.2023. Luettavissa: https://talk.turkuamk.fi/puheenvuoroja/ylemmasta-ammattikorkeakoulututkinnosta-osaamista-ja-uusia-urapolkuja/
- De Vos, A. & Van der Heijden, B.I.J.M. & Akkermans, J. 2020. Sustainable careers: Towards a conceptual model. Journal of Vocational Behavior 117(2020).
- Raatikainen, E. & Rantala-Nenonen, K. 2022. Pedagogical framework. In Carrió M & Rosa N, coordinators. Learning strategies to promote transversal skills on health and social care studies: a methodological guide (handle.net). Barcelona: ITSHEC; 2022, 7–2
- Lampi, E. & Vähäsantanen, K. & Rantanen, J. 2019. Uraohjaajien osaaminen ja haasteet työelämän murroksessa. Aikuiskasvatus 39(3), 208-220.
- Eteläpelto, A. 2007. Työidentiteetti ja subjektius rakenteiden ja toimijuuden ristiaallokossa. Teoksessa Eteläpelto, A. & Collin, K. & Saarinen, J. (toim.) Työ, identiteetti ja oppiminen. Helsinki: WSOY. 90-
- Paaso, L., & Maunu, A. 2022. Osaamisidentiteetin rakennusaineksia: Ammattiin opiskelevien nuorten tulevaisuuskuvia tutkimassa. Sosiaalipedagogiikka, 23(1), 41–70. https://doi.org/10.30675/sa.103014
- Savickas, M. L. 2002. Career construction: A developmental theory of vocational
Teoksessa D. Brown & Associates (eds.) Career choice and develop-
ment. 4th edition. San Francisco, CA: Jossey-Bass, 149–205. - Savickas, M.L. 2013. Career construction theory and practice. Teoksessa S.D. Brown & R.W. Lent. (toim.) Career development and counseling: Putting theory and research to work. Somerset, NJ, USA: Wiley, 147–187.
- Raatikainen, E. & Rantala-Nenonen, K. Transversaalit taidot ammatillisen kasvun jäsentäjinä. Teoksessa Jakonen, M. & Mutanen, A. & Halonen, I. (toim.) Työn järjestyksiä. Jyväskylä: YFI Publications 11, 51– https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/78781
- Mitchell, K. E., Levin, A. S. & Krumboltz, J. D. 1999. Planned happenstance: constructing unexpected career opportunities. Journal of counseling and development 77 (2), 115–124.
Ei kommentteja