Vaikka maahanmuuttajanaiset ovat koulutetumpia kuin suomalaiset miehet, he eivät työllisty yhtä hyvin. Maahanmuuttajanaisten työllistyminen parantaa heidän asemansa ja tuo lisää veronmaksajia.
Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi 9.3.2020 Helsingin kaupungin palvelujen yhdenvertaisuussuunnitelman vuosille 2020–2021. Siinä on 32 konkreettista toimenpidettä, joilla voidaan edistää kaupungin palveluissa yhdenvertaisuutta. (Helsingin kaupunki 2020.) Helsingin kaupungin tekemää suunnitelmaa varten kerättiin aineistoa erilaisilla työkaluilla ja osallistavilla menetelmillä kuten työntekijöiden työpajat, sidosryhmien kuulemistilaisuudet ja yhdenvertaisuusvaltuutetun tilastot. Yksi toimenpiteistä on edistää maahanmuuttajanaisten työllisyyttä. (Ihmisoikeuksien Helsinki 2019.)
Maahanmuuttajanaisten työllisyys on huolestuttavan alhainen ja siihen on monenlaisia syitä. Ensinnäkin maahanmuuttajanaisia ei saisi niputtaa yhteen kategoriaan vaan eri taustaisilla voi olla erilaiset syyt työttömyyteen. Taustalla voi olla niin yksilöllisiä kuin yhteiskunnallisia haasteita. Työttömyyteen vaikuttavat Suomessa kotihoidontuki, joka kannustaa jäämään pitkään kotiin, huono työmarkkina-asema, koulutustaso, työkokemuksen puute omassa kotimaassaan ja kyky toimia kodin ulkopuolella.
Maahanmuuttajanaisten työelämään saaminen hyödyttää sekä maahanmuuttajia itseään että yhteiskuntaa. Monet maahanmuuttajanaiset jäävät yhteiskunnan ulkopuolelle, mikä vaikuttaa heidän mielenterveyteensä ja elintasoonsa. Maahanmuuttajien lapset kärsivät tilanteesta myös ja huono-osaisuus periytyy yli sukupolvien.
Koulutus lisää vain hieman työllisyyttä
”Maahanmuuttajataustaisten naisten työmarkkina-asema on erittäin heikko hyvästä koulutuksesta ja kielitaidosta huolimatta, eikä se saavuta suomalaistaustaisten naisten työllisyyttä edes 15 Suomessa asumisvuoden jälkeen” (Larja 2020: 30).
Maahanmuuttajanaisten tilanne on kirjaava. Osa maahanmuuttajista ei ole saanut edes suomalaista peruskoulua vastaava koulutusta ja osan lukutaito on heikko. Varsinkin pakolaistaustaisilla maahanmuuttajilla koulutustaso on heikko. Kuitenkin kaikista 25–54- vuotiaista maahanmuuttajanaisista jopa 43 prosenttia on suorittanut korkea-asteen tutkinnon. Se on enemmän kuin suomalais- ja ulkomaalaistaustaisilla miehillä. (Larja 2020, 30.)
Suomi on Pohjoismaiden häntäpäässä maahanmuuttajanaisten työllistämisessä. Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomessa ei ole hyödynnetty maahanmuuttajanaisten työmarkkinapotentiaalia. Taustalla vaikuttaa hidas pääsy työvoimapalveluihin, varsinkin äideillä. Lapsettomilla maahanmuuttajanaisilla työllisyystilanne on parempi.
Tilanne vaihtelee myös eri kielitaustaisten kesken. Esimerkiksi vironkielisten työllisyystilanne on parempi kuin somalinkielisten. Silti kaikilla vähemmistökielitaustaisilla työllisyysero suomenkielisiin ja ruotsinkielisiin on merkittävä.
Maahanmuuttajanaiset tarvitsevat tukea
Maahanmuuttajanaisten työllistäminen on tärkeä yhteiskunnallinen tehtävä, jonka työministeri Tuula Haatainen (sdp) on asettanut tavoitteeksi viime vuoden alussa (YLE 2020).
Maahanmuuttajanaiset ovat yleensä hyvin motivoituneita opiskelemaan ja käymään töissä. Ne naiset, joilla on pieniä lapsia, joutuvat tekemään moninkertaisesti töitä, jotta voisivat päästä työelämään. Työelämän, kodin ja uuden kotimaan välinen tasapainottelu voi olla todella haastavaa, ja naiset tarvitsevat tukea yhteiskunnalta.
Maahanmuuttajanaisten työllisyyttä voidaan tukea heti maahan saavuttua kielikoulutuksella. Kielitaito helpottaa työelämään pääsyä. Koulutusta voidaan tukea erilaisilla kannustimilla, muun muassa palkkatuella. Tällöin suomen kielen opetusta voidaan jatkaa läpi työelämän. Oppisopimus on myös hyvä keino päästä työelämään. Ammattijärjestöt voisivat myös ottaa suuremman vastuun maahanmuuttajanaisten tasavertaisen kohtelun edistämiseksi työpaikoilla.
Kirjoittaja
Yildiz Afarin, sosiaalialan (ylempi AMK) opiskelija
Ratkaisukeskeinen terapeutti ja sosiaaliohjaaja perhekuntoutuksessa.
Lähteet
Larja, Liisa 2020. Maahanmuuttajanaiset työmarkkinoilla ja työmarkkinoiden ulkopuolella. Teoksessa Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2019. Tutkimusartikkeleita kotoutumisesta. Työ- ja elinkeinoministeriö. Helsinki
Ei kommentteja