Järjestöjen mahdollistama vertaistuki tukee toipumista mielenterveysongelmista

Toipuminen mielenterveysongelmista ei ole lineaarinen prosessi. Järjestöjen mahdollistama vertaistuki on etenkin mielenterveystyössä kuntoutuksen ja hoidon tärkeä kulmakivi ja tukee toipumista. Tulevaisuuden hyvinvointi suomalaisessa yhteiskunnassa rakentuu sekä laadukkaiden julkisten palvelujen että järjestöjen asiantuntemuksen yhteistyöhön. Opinnäytetyössäni tarkastelin vertaistuen merkitystä osana mielenterveyskuntoutujien toipumisprosessia ja elämäntarinaa. Työssäni hyödynsin laadullista tutkimusmenetelmää teemahaastattelun muodossa.

Vertaistuki tuo toivoa ja hyväksyntää

Vertaistuki on osa ihmisten luonnollista tarvetta kuulua johonkin yhteisöön. Sosiaalisuus ja vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa tukee hyvinvointia. Vertaistuki liitetään usein kuntoutuksessa tilanteisiin, joissa ystävien, sukulaisten tai ammattiauttajien antama tuki ja apu eivät riitä, koska heiltä puuttuu omakohtainen kokemus ja ymmärrys asiasta. Vertaistuen pääominaisuuksia ovat kyky ymmärtää toisia kokemuksellisuuden kautta, erityinen yhteys ihmisten välillä sekä vastavuoroinen tukeminen (1).

Rissasen ja Jurvansuun (2017) mukaan vertaistuki voi olla:

• Yhdistysten organisoimaa toimintaa, jolloin yhdistys tarjoaa siihen tilat sekä koulutusta ja tukea vertaisille
• Täysin kansalaislähtöistä ja omaehtoista toimintaa ilman minkäänlaista taustayhteisöä
• Osa julkisen sektorin tai yhdistyksen tuottamia palveluja, jolloin vertaistuki kuuluu asiakkaan hoito- tai kuntoutusprosessiin.

Vertaistukea voidaan toteuttaa hyvin erilaisissa ympäristöissä. Se voi olla:

• Kahdenkeskistä tukea
• Avoimissa kohtaamispaikoissa järjestettyä toimintaa
• Vertaistukea verkon välityksellä
• Ryhmätoimintaa vertaisryhmissä, joissa ohjaajana voi olla vertainen, ammattilainen tai vertais- ammattilaistyöpari.

Vertaistuella on vahvat henkiset hyödyt, jotka vaikuttavat toipumiseen. Näitä ovat mm. lisääntynyt omatoimisuus, toiveikkuus, voimaantuminen ja palvelunkäyttäjien sitoutuminen hoitoon. Aikaisempi tutkimus on raportoinut myös myönteisistä vaikutuksista vertaistukityöntekijöihin itseensä. Vertaistukihenkilönä toimiminen nostaa itsetuntotasoa (2).

Vertaistukiryhmät ovat erityisesti psyykkisesti sairaille merkittäviä tukimuotoja. Tämä johtuu siitä, että sairastumisesta seuraa useinkin erilaisia sosiaalisia menetyksiä sekä eristäytymistä, yksinäisyyttä, häpeää, syyllisyyttä, ympäristön kielteisiä asenteita sekä heikentyneitä mahdollisuuksia kuulua yhteisöihin. Vertaistuki tarjoaa mahdollisuuden vastata näihin menetyksiin ja siten tukee toipumista.

Toipuminen ei ole päämäärä

Opinnäytetyössäni korostui, että toipuminen ei etenkään mielenterveystyössä ole lineaarinen prosessi. Mielenterveysjärjestöt ja niiden mahdollistama vertaistoiminta kuitenkin tukevat toipumiselle ominaisia tekijöitä. On selvää, että sosiaaliset kontaktit ja mielekäs tekeminen arjessa tukevat ihmisten mielenterveyttä ja hyvinvointia. Yhdistystoiminta mahdollistaa arjessa kontakteja ja toimintaa. Vertaistuki tuo rohkeutta omaan arjesta selviytymiseen ja tarjoaa myös uusia kokemuksia, uutta tietoa sekä jopa syvempää ymmärrystä omaa elämää ja sairautta kohtaan.

Toipumista määritteleviä tekijöitä kuten toivo, optimistinen suhtautuminen tulevaisuuteen, merkitys elämässä, sosiaalinen hyväksyntä sekä luotettavien, kunnioittavien ja vastavuoroisten ihmissuhteiden olemassaolo ovat vahvasti osa monen mielenterveysjärjestön toimintaa. Järjestöjen mahdollistamat turvalliset ympäristöt luovat tilan sosiaalisten kontaktien ylläpitoon, jonka kautta koetaan sosiaalista hyväksyntää. Ihmissuhteet yhdistyksessä koetaan luotettaviksi ja kunnioittaviksi ja ne ovat vastavuoroisia ystävyyssuhteita. Osallistuminen yhdistysten vertaistoimintaan tuo elämään merkitystä ja tarkoitusta. Mielenterveysjärjestöjen mahdollistama vertaistuki ja -toiminta tukevat toipumista ja vähintäänkin ylläpitävät tasapainoisempaa elämäntilannetta monen mielenterveyskuntoutujan kohdalla.

Toipumisen ja hyvän mielenterveyden ylläpitämisessä laadukas sairaalahoito ja oikean lääkityksen rinnalla korostuvat pienet asiat ja arkiset teot. Mielenterveysyhdistysten rooli voidaan nähdä erittäin merkityksellisenä osana ennaltaehkäisevää toimintaa sekä eri sairauksien jälkihuoltoa. Kun varmistetaan laadukas lääkehoito ja terveyspalvelut, voivat yhdistykset toimia julkisen terveydenhuollon täydentävinä palveluina, jotka vahvistavat asiakkaiden toipumisprosessia ja ennaltaehkäisevät laajamittaisempien ongelmien syntyä.

Sosiaali- ja terveysjärjestöihin kertyy erityistietoa niiden edustamien ihmisryhmien elämäntilanteista ja niissä tarvittavasta tuesta. Se on yhdistelmä tieteellistä tietoa sekä kokemus- ja vertaistietoa sairauksista, vammoista ja erityisistä elämäntilanteista (3).

Järjestön rooli on tärkeä myös tulevaisuudessa

Elämän vaikeina aikoina tuki toiselta mielenterveysongelmia kokeneelta on suuri ja jopa merkittävämpi kuin mistään muualta saatu tuki. Se on myös tärkein syy lähteä yhdistystoimintaan mukaan (4). Paikallisista sosiaali- ja terveysjärjestöistä haetaan tietoa ja tukea sairauteen tai elämäntilanteeseen sekä apua soveltuvien palvelujen ja etuuksien löytämiseen (5).

Järjestöt tavoittavat laajasti ihmisiä. Niiden toiminnan avulla edistetään ja vahvistetaan asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta. Paikalliset ja alueelliset järjestöt toimivat myös merkittävinä yhteiskunnallisina vaikuttajina sekä työllistäjinä. Järjestöt järjestävät myös paljon hyvinvointia edistävää harrastus- ja virkistystoimintaa. Oman alan asiantuntemus on järjestöissä vahvaa ja järjestöillä on tärkeä tehtävä osallisuuden vahvistamisessa. (6)

Uudet hyvinvointialueet ovat aloittaneet toimintansa vuoden 2023 alussa. Tämä on mullistanut Suomen sosiaali- ja terveysalaa. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan uudet hyvinvointialueet ja kunnat tekevät yhteistyötä varmistaessaan toimintaedellytykset oman alueensa järjestöille. Hyvinvointialueet hyödyntävät järjestöjen osaamista palvelujen kehittämisessä ja päätöksenteossa. Vertaistuen verkostoilla ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden omaisilla on myös tärkeä rooli kehittämistyössä.

Järjestöjen toimintaympäristössä tapahtuu kuitenkin muutoksia kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti. Järjestöjä koskevat yhteiskunnalliset muutokset näyttäytyvät poliittis-yhteiskunnallisina, taloudellis-resurssisina, sosiaalisina, teknisinä sekä eettis-laadullisina ulottuvuuksina. Järjestöjen toiminnan kannalta muutokset ovat sekä nopeita että hitaita prosesseja ja ne tarkoittavat sekä uusia mahdollisuuksia että merkittäviä uhkia toiminnalle. Muutoksiin on kyettävä valmistautumaan ja reagoimaan erilaisella verkostoitumisella ja yhteistyöllä, oman toiminnan kehittämisellä ja näkyväksi tekemisellä sekä vaikuttamistoiminnalla. (7)

Viimeisten vuosien ajan on huomattu, että yhteiskunnalliset kriisit voivat yllättää. Järjestöjen on seurattava trendejä ja jatkuvasti ennakoida tulevaa.  On tärkeää, että mahdollistamme jatkossakin yhdistysten toiminnan ja rahoituksen, jotta vahvaa kansalaisuusaktiivisuuden perintöä saadaan jatkettua.

Kirjoitus perustuu Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöhön: Tuuli Häärä 2023 ’Ihminen tarvitsee kuuluvansa johonkin ja mä koin kuuluvani tänne Karviseen’: helsinkiläisen mielenterveysyhdistyksen ja sen mahdollistaman vertaistuen rooli asiakkaiden elämässä ja toipumisessa. Theseus. https://www.theseus.fi/handle/10024/797664

Kirjoittaja:

Tuuli Häärä, sosionomi (ylempi AMK) Metropolia Ammattikorkeakoulu. Kirjoittaja on toiminut aiemmassa työssään sosiaaliohjaajana helsinkiläisessä mielenterveysjärjestössä.

Lähteet:

1. Rissanen, Päivi & Jurvansuu, Sari 2017. Vertaistoiminnan muodot ja merkitys päihde- ja mielenterveysjärjestöissä. Kuntoutus 40 (1). 5–17. <https://journal.fi/kuntoutus/article/view/112442>.
2. Piat, Myra & Spagnolo, Jessica & Thibodeau-Gervais, Suzanne & Deschamps, Catherine & Gosselin, Yves 2019. Mental health recovery narratives: their impact on service users and other stakeholder groups. Emerald Publishing Limited 23 (4). 173–184. <https://www.proquest.com/docview/2316341773>.
3. SOSTE 2020. Sosiaali- ja terveysjärjestöt Suomessa. <https://www.soste.fi/sote-jarjestot/sosiaali-ja-terveysjarjestot-suomessa/>.
4. Mielenterveyden Keskusliitto 2022. Mielenterveysyhdistykset. <https://www.mtkl.fi/mielenterveysyhdistykset/>.
5. Peltosalmi, Juha & Eronen, Anne & Haikari, Janne & Laukkarinen, Matti & Litmanen, Tapio & Londén, Pia & Ruuskanen, Petri 2020. Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä – Järjestöbarometri 2020. SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry Helsinki. <https://www.soste.fi/wp-content/uploads/2020/09/2020-10-02-SOSTE-julkaisu-Jarjestobarometri-2020.pdf>.
6. Sosiaali- ja terveysministeriö 2023. Järjestöt ja yhdistykset osana sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmää. <https://stm.fi/jarjestot-ja-yhdistykset>.
7. Heimonen, Päivi 2019. Järjestöt, muutos ja johtajuus, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnan ja johtajuuden rakentuminen yhteiskunnallisten muutosten keskellä. Tampereen yliopiston väitöskirjat 119. Tampereen yliopisto. <https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/117025/978-952-03-1223-7.pdf?sequence=2&isAllowed=y>.