Tietoa traumoista ja taitoa tukea trauman kokeneita tarvitaan myös sosiaalialalla, mutta harvalla on aikaa ja motivaatiota opiskella aihetta hektisessä työarjessa. Opinnäytetyöni tarjoaa tähän ratkaisun: traumainformoituun työotteeseen voi tutustua mielekkäästi ja tehokkaasti pakopelin avulla.
Pedagogisia pakopelejä on suunniteltu viime vuosina monista aiheista, mutta ei traumainformoidusta työotteesta. Peleistä on kuitenkin paljon hyötyjä, sillä ne sisältävät lukuisia oppimista ja oivaltamista edistäviä ominaisuuksia: ne tarjoavat säännöt ja tavoitteen, mutta jättävät kuitenkin tilaa pelaajan omalle harkinnalle, luovuudelle ja toiminnalle (Koiranen 2019: 24–37). Pedagogisten pakopelien käytöstä ei kuitenkaan ole vielä juurikaan vertaisarvioitua tutkimustietoa (ks. Leinonen & Rab, 2020: 58) vaan saatavilla oleva tieto perustuu esimerkiksi pelihankkeissa tuotettuun tietoon. Nuorten Akatemian, Saku ry:n ja Lasten ja Nuorten säätiön Pelaa! -hankkeen pohjalta tuotetun pelisuunnitteluoppaan mukaan pedagogisia pelejä voidaan käyttää esimerkiksi tiedon välittämisen, taitojen harjoittamisen ja erilaisten teemojen käsittelyn menetelmänä. Pedagogisille peleille tyypillistä on ennalta määritelty pedagoginen tavoite ja se, että pedagogiikka ja pelillisyys liittyvät yhteen ja muodostavat oppimista tukevan kokonaisuuden. (Hämäläinen, Brusila & Mertanen 2022:4.)
Opinnäytetyöni työelämäkumppanina toimi Pelaa! – hankkeessa mukana ollut Nuorten Akatemia, joka on suunnitellut useita pedagogisia pakopelejä. Sain käyttööni pakopeleihin perehtyneen Nuorten Akatemian projektikoordinaattorin tietotaidon, sekä mahdollisuuden testata peliä ennen sen julkaisemista. Nuorten Akatemia levitti valmista peliä omille Mahis-ohjaajilleen, jotka työskentelevät haavoittuvassa asemassa olevien nuorten parissa (https://www.mahis.info/ ).
Opinnäytetyöni osoittaa, että toimivan pedagogisen pakopelin voi suunnitella ja toteuttaa ilman isoja taloudellisia resursseja. Pelimateriaalin löydät täältä: https://www.nuortenakatemia.fi/pedagoginen-pakopeli-menetelmana/. Pelin ei siis tarvitse olla efektien kyllästämä, eikä siinä tarvitse olla suurta määrää rekvisiittaa. Tärkeää on rakentaa kiinnostava, läpi pelin kulkeva taustatarina, jonka varrella pelaajat ratkaisevat teoriaan perustuvia tehtäviä.
Aloitin pelin suunnittelun traumainformoituun työotteeseen liittyvän teorian kokoamisella. Asetin pelille seuraavat tavoitteet:
- Herättää mielenkiinto traumainformoitua työotetta kohtaan.
- Tarjota tietoa työotteeseen liittyvistä asioista ja näkökulmista.
- Tarjota luova ja innostava tapa tutustua työotteeseen.
Pedagoginen pakopeli on hyvä koulutusvaihtoehto esimerkiksi verkossa toteutettaville webinaareille. Vaikka webinaarit voivat olla hyödyllisiä, ne vaativat usein paljon aikaa. Pakopeli on tehokas ja motivoiva tapa oppia, sillä pelin valmisteluun ja pelaamiseen kuluu aikaa alle kaksi tuntia. Pelin aikana pelaajat sukeltavat aihetta käsittelevään tarinaan tehden oppimista tehostavia tehtäviä. Työote on laaja, eikä pelin tarkoituksena ole opettaa kaikkea siihen liittyvää vaan toimia kipinän ja kiinnostuksen herättäjänä.
Pedagogisen pakopelin toteuttaminen
Pelin tehtävät pohjautuvat traumainformoidun työotteen teoriaan ja tarjoavat katsauksen traumainformoidun työotteen kannalta oleellisiin asioihin ja näkökulmiin, kuten turvattomuuden moniulotteisuuteen, ammattilaisen itsetuntemuksen tärkeyteen, alle 18-vuotiaana tapahtuviin traumaattisiin kokemuksiin ja niistä mahdollisesti seuraaviin oireisiin. Jaoin aihetta niin, että yksi tehtävä käsittelee aina jotain teorian palasta tai näkökulmaa, kuten sitä, millaiset kokemukset on luokiteltu alle 18-vuotiaana tapahtuviksi erityisen haitallisiksi kokemuksiksi (ks. Goddard, Anna 2021: 145–147).
Peliä testattiin Nuorten Akatemian toimesta ja kävi ilmi, että pelille asettamani tavoitteet toteutuivat varsin hyvin. Peli osoittautui koherentiksi kokonaisuudeksi ja se eteni loogisesti. Peli osoitti, että traumainformoidun työotteen kaltaisista, haastavistakin työotteista on mahdollista suunnitella toimiva pedagoginen pakopeli. Pedagoginen pakopeli on onnistuessaan innostava, ajatuksia, keskustelua ja mielenkiintoa herättävä menetelmä ihmistyön työmenetelmien tutuksi tuomiseen. Haluaisinkin opinnäytetyöni perusteella kannustaa tarttumaan pakopelipedagogiikan tarjoamiin mahdollisuuksiin uuden oppimisessa ja uusiin teemoihin tutustumisessa.
Kirjoittaja
Ida Jouttijärvi. Kirjoittaja viimeistelee sosionomi (AMK) tutkintoaan Metropoliassa, ja teksti pohjautuu hänen opinnäytetyöhönsä.
Pakopelin materiaalit:
Ohjaajan ohjeet ja tarvikelista:
Lähteet:
Goddard, Anna 2021. Adverse Childhood Experiences and Trauma-Informed care. Journal of Pediatric Health Care 2021–3. Vol. 35 (2). s. 145–155.
Koiranen, Joonas 2019. Pedagogiset pakopelit. Opas. Helsinki: Ääres eduEscape.
Katriina Rantala-Nenonen
Hilla Niemi
Eveliina Korpela
Ei kommentteja