Etelä-Karjalan kiusaamisen puuttumismallin avulla on ratkottu kiusaamistapauksia kymmenissä kouluissa – Helsinki on päivittänyt myös omaa malliaan

Kuntien tulisi tarjota turvallinen kasvuympäristö lapsille. Erilaisten muutosten keskellä myös koulumaailma muuttuu jatkuvasti. Samalla myös koulukiusaaminen muuttaa muotoaan. Tarvitsemme sellaisia keinoja, joilla kiusaamisongelmaa voidaan estää ja joilla siihen voidaan puuttua. Helsingissä asiaan on tartuttu valtuustoaloitteella, johon kaupunginhallitus vastasi  nopeasti ja jämäkästi.

Koulu on keskeinen instituutio lapsille niin koulutuksen ja sivistyksen näkökulmasta kuin sosiaalisena toimintaympäristönä (Hästbacka 2018: 10). Jokaisella on oikeus fyysisiltä ja psyykkisiltä puitteiltaan turvalliseen oppimisympäristöön (Laki perusopetuslain muuttamisesta 1267/2013, 29§) ja fyysiseen koskemattomuuteen (Suomen perustuslaki (731/1999, 7§). Suomi on sitoutunut noudattamaan YK:n lapsen oikeuksien sopimusta (60/1991). Sen keskeiset tavoitteet ovat terveyden, koulutuksen, tasa-arvon ja turvan takaaminen kaikille lapsille.  Aina tämä ei kuitenkaan toteudu. Tilastojen mukaan esimerkiksi vuoden 2021 aikana perusopetuksen 4–5-luokkalaisten osalta koulukiusaamista on viikoittain kokenut 7,9 % oppilaista (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2021).

Lyömistä, potkimista ja porukasta eristämistä – mitä syitä kiusaamisen taustalla on?

Kiusaamista voi olla porukasta eristäminen, vähättely, aliarvioiminen, nimittely, yllyttäminen itsemurhaan sekä erilaiset ilmeet ja eleet, joilla halvennetaan toista. Kiusaaminen voi vaarantaa lapsen kasvun ja kehityksen sekä aiheuttaa luottamuksen puutetta. Kiusaaminen voi aiheuttaa yleistä ahdistuneisuutta, huonoa itsetuntoa, yksinäisyyttä, itsetuhoajatuksia ja masentuneisuutta. (Helsingin kaupunki 2021d). Kiusaaminen lienee liian epämääräinen ja vähättelevä ilmaisu tällaiselle toiminnalle. Kiusaamisen tunnistaminen on vaikeaa sen vuoksi, että se on osapuolten subjektiivinen kokemus (Hästbacka 2018: 41–49).

Kiusaamisen taustalla voi olla useita syitä. Yksilön toimintaan voi vaikuttaa rakenteet sekä yksilölliset ongelmat. (Hästbacka 2018: 41–49.) Kiusaamista ei kuitenkaan tule koskaan väheksyä. Siihen tulee reagoida ja puuttua välittömästi. Yksittäinen teko voi olla hyvinkin vakava. Lainvastainen teko voi täyttää rikoksen tunnusmerkistön. Alle 15-vuotiaat eivät ole rikosoikeudellisessa vastuussa, vaikka korvausvastuu heillä onkin. Etelä-Karjalan koulukiusaamisen puuttumismallin mukaan kiusaamista on kuvattava tekojen vakavuuden mukaan oikeilla nimillä ja teko tavoilla. Lainvastaiset teot eivät voi lieventyä kiusaamiseksi vain siksi, että ne tapahtuvat koulujen alueella. (Lappeenranta: 1, 5.)

Koululaisilla sosiaaliset taidot ovat vielä kehittyviä taitoja ja siksi ristiriitoja esiintyy. Normaaliin kasvuun ja kehitykseen eivät kuitenkaan kuulu teot, jotka täyttävät rikoksen tunnusmerkit. Kun tavanomaiset kasvatukselliset ja kuritukselliset toimenpiteet eivät riitä, kuuluu asioiden selvittäminen viranomaisille. (Lappeenranta: 1.) Kiusaamisella voi olla pitkäaikaisia ja traumatisoivia lapsen hyvinvointiin sekä toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä.

Niin Etelä-Karjalassa kuin Helsingissäkin kiusaamista on ratkottu yhteistyöllä

Helsingin kaupunginvaltuuston valtuutettu Pakarinen (2021) ja 32 muuta valtuutettua tekivät maaliskuussa 2021 koulukiusaamisen puuttumiseen liittyvän aloitteen. Aloite koski kouluissa tapahtuvien lainvastaisten tekojen käsittelemistä. Valtuustoaloitteessa ehdotettiin Etelä-Karjalan mallin hyödyntämistä lainvastaisiin tekoihin, kuten pahoinpitely, laiton uhkaus, varkaus, kunnianloukkaus ja viestintäsalaisuuden loukkaus, puuttumiseksi kouluissa. Mallilla tarkoitetaan sitä, että jos alle 15-vuotias lapsi tekee koulussa lainvastaiseksi katsotun teon, asiasta tehdään rikosilmoitus. Aloitteessa ehdotettiin, että Etelä-Karjalan mallin tapauskohtaiset ohjeistukset otetaan käyttöön myös Helsingissä siltä osin kuin ne eivät vielä ole käytössä. (Anttonen 2020; Helsingin kaupunki 2021d; Helsingin kaupunki 2021b.)

Etelä-Karjalan mallin mukaan tekijä ohjataan keskusteluryhmään, jossa on tekijän ja uhrin lisäksi mukana keskustelemassa molempien huoltajat ja tarvittaessa oppilashuollon ja lastensuojelun henkilöstö, poliisi sekä nuorten oikeusedustaja (Helsingin kaupunki 2021d). Helsingissä on käytössä kiusaamisen vastainen ohjelma (KVO13), jossa on kolmetoista toimintaohjetta kiusaamisen ehkäisyyn, puuttumiseen ja käsittelyyn. Ohjelmaan kuuluu erilaiset hyvinvoinnin mittarit, sosiaalisia- ja tunnetaitoja käsittelevät ohjelmat, ryhmäytymisen edistäminen ja restoratiivisten eli ihmissuhteita korjaavien tapojen käyttö. (Hästäbacka 2018: 11.)

Lue lisää: Helsingissä restoratiivinen sovittelu on ensimmäisenä otettu käyttöön Alppilan lukiossa.

KVO13 ohjelma tekee yhteistyötä Aseman Lapset K-0-hankkeen kanssa. Hankkeen kautta vakavia kiusaamistapauksia selvitellään aikuisten yhteistyöllä, silloin kun koulun ja kodin yhteistyö ei ole riittävää tai kiusaaminen on vakavaa ja pitkäkestoista. Tavoitteena on löytää konfliktien juurisyyt antamalla puheenvuoro niin uhrille kuin tekijälle. (Aseman lapset 2020; Helsingin kaupunki 2021c.) K-0-hanke tekee yhteistyötä myös Ankkuri-ryhmän kanssa. Ankkuri-ryhmässä käsitellään alle 15-vuotiaan lainvastaisia tekoja, joista on tehty koulun tai muun tapahtuma- ja toimintaympäristön toimijan aloitteesta rikosilmoitus. (Helsingin kaupunki 2021d.)

Helsingin kaupunginhallitus kannattaa eri toimijoiden välisen yhteistyön ja toimintamallien kehittämistä edelleen sekä hyväksi todettujen toimintamallien vakiinnuttamista. (Helsingin kaupunki 2021e.) Lisäksi lastensuojelu, perhesosiaalityö ja perusopetus ovat valmistelleet toimintaohjetta kiusaamisväkivallan ehkäisyyn, tunnistamiseen ja puuttumiseen. (Helsingin kaupunki 2021d.)

Ristiriidat ovat osa elämää ja niiden ratkomista tulee harjoitella. Kiusaamisesta emme ehkä koskaan pääse eroon, mutta jos me helsinkiläiset voisimme ottaa yhteisen tavoitteen, että ainakaan yksikään kiusaamistapaus ei jäisi selvittämättä. Eri toimijoiden osaamista, voimavaroja ja resursseja tarvitaan tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

Työkaluja kiusaamisen puuttumiseen

Askeleittain – sosiaalisten ja tunnetaitojen edistäminen ja itsesäätelyn vahvistaminen

Friends – Tunnetaitoja (Fun Friends, lasten Friends, nuorten Friends)

Ihmeelliset vuodet – ryhmämuotoinen ohjelma, käytöshäiriöisten lasten tuki

KiVa-koulu

Pro vaka ja Pro koulu – käyttäytymisen ongelmia ennaltaehkäisevä toimintamalli

Yhteispeli – tunne- ja vuorovaikutustaitoja

Kirjoittaja:

Laura Hyytiä, vastaava ohjaaja, Helsingin kaupunki

Sosiaalialan ylemmän AMK-tutkinnon opiskelija,

Metropolia Ammattikorkeakoulu

Lähteet

Anttonen, Marika 2020. Kiusaaminen. Onko tässä ratkaisu kouluväkivaltaan? Kymmenissä kouluissa otettiin käyttöön uusi malli, joka hyydytti hakkaajat: ”Yksikään ei ole uusinut tekoaan”. Päivitetty 25.9.2020.

Aseman lapset 2020. K-0 – Kiusaamiseen puuttuva hanke.

Helsingin kaupunki 2021a. Alppilan lukion yhteisöllinen toiminta ennaltaehkäisee kiusaamista ja vähentää yksinäisyyttä. 10.2.2021.

Helsingin kaupunki 2021b. Kasvatus- ja koulutuslautakunta. Päivitetty 17.8.2021. 

Helsingin kaupunki 2021c. Kiusaamisen vastainen ohjelma. Päivitetty 19.2.2021.

Helsingin kaupunki 2021d. Sosiaali- ja terveyslautakunta. Pöytäkirja 14/21. 31.8.2021. 

Helsingin kaupunki 2021e. Kaupunginvaltuusto. Pöytäkirja 07/2021. 21.4.2021

Hästbacka, Noora. 2018. Monialainen verkostotyö ja koulukiusaaminen. Tapaustutkimus Aseman Lapset Ry:n K-0 -hankkeesta. Nuorisotutkimusverkosto/ Nuorisotutkimusseura. Verkkojulkaisuja 130.

Laki perusopetuslain muuttamisesta 1267/2013. Annettu Helsingissä 30.12.2013.

Lappeenrannan kaupunki. Voiko kiusaaminen olla rikos? Toimintamalleja, miten lainvastaisiin tekoihin puututaan Etelä-Karjalan kouluissa.

Lastensuojelulaki 417/2007. Annettu Helsingissä 13.4.2007. 

Pakarinen Pia 2021. Aloite. 31.3.2021. 

Suomen perustuslaki 731/1999. Annettu Helsingissä 11.6.1999.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2021. Kouluterveyskysely. Päivitetty 1.10.2021.

Yleissopimus lapsen oikeuksista 60/1991.