Lastensuojelun ja lastenpsykiatrian yhteistyö on keskeinen asia lasten ja nuorten palvelujen onnistumisessa, sillä yllättävän suuri osa lapsista on asiakkaita molemmissa palveluissa. Yhteistyötä toivotaan molemmin puolin, mutta samalla se nähdään hankalana, koska eri ammattien edustajilla on liian vähän tietoa ja ymmärrystä toisten tekemästä työstä.
Miten yhteistä ymmärrystä voidaan lisätä? Miten ylipäätänsä voidaan taata tulossa olevien muutosten keskellä lasten ja nuorten hyvinvointi? Yhtenä ratkaisuna pidetään lapsi- ja perhepalveluiden (LAPE) muutosohjelmaa, joka on yksi Sipilän hallituksen kärkihankkeista. Muutosohjelman myötä nykyiset hajanaiset palvelut pyritään tarmokkaasti yhdistämään yli hallinnonalarajojen lapsi- ja perhelähtöiseksi kokonaisuudeksi.
Yhteistyö lasten päiväkuntoutuksessa
Lasten päiväkuntoutus Helsingissä on hyvä esimerkki siitä, että moniammatillinen yhteistyö saadaan kyllä onnistumaan, kun aloite yhteistyöhön tulee organisaation johdosta ja sillä on voimallinen johdon ohjaus, tuki ja sitoutuminen. Lasten päiväkuntoutuksessa Mellunmäessä lähdettiin tämän vuoden alussa tavoitteellisemmin kokeilemaan mallia, jossa kuntoutuksen asiakkaiksi otetaan ala-asteikäisiä lapsia, joilla on sekä lastenpsykiatrian että lastensuojelun asiakkuus.
Uutta mallissa oli se, että asiakkaaksi voi päästä sekä lastenpsykiatrian tai lastensuojelun kautta ja kuntoutusta lähdetään toteuttamaan yhdessä, yhteisen asiakassuunnitelman pohjalta.
Moniammatillisen yhteistyön edellytykset
Katariina Pärnän väitöskirjassaan (2012) esittämät moniammatillisen yhteistyön edellytykset toteutuvat päiväkuntoutuksen mallissa juuri sillä tavoin, kun Pärnä on niitä kuvannut: Yhteistyön pohjalla on ensin asiakaslähtöinen tarve tehdä yhteistyötä ja luottamukseen perustuvaa kollegiaalisuutta. Samanaikaisesti löytyy myös halua ammatillisten rajojen ylittämiseen. Lastenpsykiatrian poliklinikan johdon ja perhekuntoutuksen päällikön johtaman yhteistoiminnallisuuden kautta syntyi tuloksellista moniammatillista yhteistyötä.
Tuloksena on, että yhteistyö lisää perheiden voimavaroja ja kehittää työntekijöiden osaamista. Päiväkuntoutuksen lasten vanhemmat kertoivat haastatteluissaan, että kokevat moniammatillisen yhteistyön omaa arkeaan helpottavana. Monessa paikassa lasten kanssa asioimiset vähenevät, kun useampi ammattilainen on yhtä aikaa paikalla. Monelle auttajalle samojen asioiden selittäminen vähenee, kun tukea annetaan yhdessä. Työntekijät, lastensuojelun ohjaajat ja psykiatriset sairaanhoitajat, ovat tutustuneet toistensa työhön läheltä ja kertovat arvostavansa toistensa ammatillista otetta.
Vanhempi kuntouttajana
Opinnäytetyötä varten haastatellut vanhemmat ja työntekijät toivat esiin, että lapsi kuntoutuu palvelussa nopeasti. Huolet alkavat taas, kun lapsi kotiutuu, sillä vanhempien näkökulmasta katsottuna lapselle, jolla usein on neuropsykiatrista oireilua, ei välttämättä löydy sopivia jatkopalveluja.
Työntekijöiden näkökulmasta katsottuna palvelussa ei ole kuitenkaan löydetty sopivia keinoja kuntouttaa vanhempia ja lapsia yhdessä, sillä tavoin, että vanhempi pystyisi lapsen kotiuduttua jatkamaan kuntoutusta kotona.
Vaikka asiaa katsoo kummastakin näkökulmasta yhtä aikaa, lopputulos on, että lapsen parantunut tilanne ei välttämättä jatku pitkään hyvänä, jos vanhempi ei ole kuntoutunut tai jos jatkopalvelua ei ole tehokkaasti linkitetty kuntoutukseen.
Yhteistyön pitää palveluissa ulottua jatkoonkin
Moniammatillista yhteistyötä tarvittaisiin siis monella tasolla. Ei riitä, että lastensuojelu ja lastenpsykiatria toimivat yhdessä, jos jatkosta ei huolehdita. Onnistunutta yhteistyötä tarvitaan myös jatkopalvelujen linkittämisessä kuntoutukseen, samalla tavalla, kun vanhempien kuntoutuksen edistämiseen.
Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyötä varten tehdyistä vanhempien, työntekijöiden ja johdon haastatteluista käy ilmi, että halua ja rohkeutta yhteistyöhön kyllä löytyy. Ehkäpä ei ole kovin vaikeaa omaksua näkemystä siitä, että sosiaalipalvelut kannattaa ehdottomasti linkittää jatkumoksi aina kun asiakkaan tilanne sitä vaatii.
LAPE:n muutosohjelmassa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen keskeiseksi asiaksi nostetaan palvelujen saumaton integroiminen asiakaslähtöiseksi eheäksi kokonaisuudeksi. Arkikielellä voi myös todeta, että kaikissa palveluissa tulee aina pyrkiä turvamaan asiakkaan jatkopalvelut jo senkin vuoksi, ettei oma, asiakkaan kanssa tehty ponnistelu valuisi hukkaan.
Kirsti Nokelainen, sosionomi, ylempi AMK
Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön: Nokelainen Kirsti 2017: Lastensuojelun ja lastenpsykiatrian yhteistyö lasten päiväkuntoutuksen kehittämishankkeessa. Metropolia ammattikorkeakoulu, sosionomi, ylempi AMK. Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt löytyvät www.theseus.fi tietokannasta (ao.ammattikorkeakoulu ja ao.tutkinto).
Pärnä Katariina 2012: Kestävä moniammatillinen yhteistyö prosessina. Lapsiperheiden varhaisen tukemisen mahdollisuudet. Scripta Lingua Fennica Edita. Turun yliopiston julkaisuja
Ei kommentteja