Omaishoitajat tuovat säästöjä yhteiskunnalle

Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoidon tuen myöntäminen perustuu sosiaalihuoltolakiin (1301/2014) ja omaishoidon tuesta annettuun lakiin (937/2005). Omaishoidon tuki muodostuu hoidettavalle annettavista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista, omaishoitajalle maksettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja hoitotehtävää tukevista palveluista. Parhaillaan ollaan lainsäädäntöä parantamassa.

Suomessa arvioidaan olevan noin 300 000 omaishoitotilannetta, omaishoidon piirissä on kuitenkin vain noin 40 000 omaishoitosopimuksen tehnyttä hoitajaa. Omaishoidon tuki on yhteiskunnalle kannattavin vanhusteko. Ilman omaishoitoa kuntien terveyden-huolto romahtaisi, sillä hoidettavien määrä on suuri ja myönnetyistä määrärahoista tukea saavat henkilöt tarvitsevat eniten hoitoa ja huolenpitoa. Eniten hoitoa ja huolenpitoa  tarvitsevilla henkilöillä on fyysisen toimintakyvyn heikkenemistä, muistisairauksia sekä kroonisia sairauksia.

Omaishoidon tuella tehdyn hoitotyön laskennallinen arvo on nykyisin noin 1,7 miljardia euroa ja omaishoidon tuen kustannukset ovat noin 450 miljoonaa euroa. Helsingin Sanomien verkkojulkaisussa 3.3.2014 todettiin seuraavaa, että omaishoito tuo kunnille yli miljardin euron säästön vuodessa.

Omaishoidon tilannetta on pyritty hallituksen hankkeissa parantamaan

Juha Sipilän hallituksen strategiseen ohjelmaan on kirjattu 29.5.2015 yhtenä  kärkihankkeena, että kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa, varmistetaan vanhuspalvelulain toteutuminen kotihoitoa lisäten, omaishoitajan jaksamista tuetaan, omaishoitoon kohdennetaan resursseja, työikäisten mahdollisuuksia omaisen hoitamiseen lisätään. Hallituksen omaishoitajapolitiikan keskiössä on ollut lakisääteisten vapaapäivien turvaaminen. Myös Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa oli jo puhetta omaishoitajien jaksamisen tukemisesta tukipalveluja kehittämällä, vapaapäivien pitämisen mahdollistaminen sekä terveyspalveluiden kehittäminen.

Valtion sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksupolitiikan tavoitteena on selkeä, yksinkertainen ja kaikkia yhdenvertaisesti kohteleva järjestelmä, joka mahdollistaa tarvittavien palvelujen ja hoidon saannin siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon maksut eivät muodostuisi palvelujen käytön esteeksi.

Omaishoitajat sitoutuvat vaativaan työhön 24/7 läheistensä kotona asumisen tueksi

Omaishoidon tuki on lakisääteinen hoidettavan henkilön sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan on huolehdittava tätä tarkoitusta varten varaamiensa määrärahojen rajoissa. Omaishoidon tarkoituksena on edistää hoidettavan edun mukaisen omaishoidon tuen toteutumista turvaamalla riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä hoidon jatkuvuus ja tukea omaishoitajan työtä.

Silti moni kunta yrittää säästää pienentämällä omaishoitajien palkkioita. Ylöjärvi vähensi omaishoitajien määrää, Kuopio leikkasi omaishoidon kuluja pienentämällä palkkioita. Omaishoitajan tuki on kuntakohtainen eli sen määrä vaihtelee varsin paljon. Se että korvaus on  pieni ja se että moni hoitaa omaistaan ilman sopimusta, ei ole kustannustehokasta vaan lähimmäisten hyväksikäyttöä.

Omaishoidon tuki on  kuitenkin määrärahasidonnainen etuus ja palkkio taso määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan ja lakisääteisten vapaapäiviin on oikeutettuja hoitoryhmä kaksi kuuluvat asiakkaat. Omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata vähintään kolme vuorokautta sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana omaishoitaja on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympäri-vuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Omaishoito on vaativaa työtä ja perustuu kuitenkin aina vapaaehtoisuuteen. Heidän pyyteetöntä työtään pitäisi tukea yhteiskunnallisesti mahdollisimman laajasti.

Vantaalla

1.1.2016 alkaen Vantaalla maksetaan omaishoidon tukea kahdessa eri hoito-ryhmässä, aikaisemmin hoitoryhmiä oli kolme. Hoitoryhmä 1. vähimmäispalkkio on 387,49 euroa, ja hoitoryhmä 2. korotettu hoitopalkkio on 774,98 euroa, tuki on veronalaista tuloa. Aikuisten ja ikääntyneiden asiakkuuskriteerit Hoitoryhmä 2:ssa ovat että hoidettava tarvitsee sairauden tai vamman johdosta runsaasti hoitoa ja huolenpitoa henkilökohtaisissa toiminnoissa jatkuvasti kaikkina vuorokauden aikoina.  Omaishoitajalta se vaatii valvottuja öitä hoidettavan niin tarvittaessa, koska omaishoitaja on sidottu hoitoon yhtäjaksoisesti myös öisin.

Kuinka moni 8- 16 työtä tekevä suostuisi tekemään työtä, josta maksetaan 25,83 euroa päivältä ja töitä tulisi tehdä kuukauden jokaisena päivänä, lisäksi olemaan valppaana 24 tuntia vuorokaudessa jos työtilanne niin vaatisi! Nyt olemme jokainen kuulleet median kautta, miten ay- yhdistykset ovat työajan lisäyksestä riidelleet työn kuormittavuuden lisääntymisestä, jos työaikaa pidennetään  24 tuntia ilman palkankorotusta. Ja mitä tekevät parhaillaan omaishoitajat, heidän on sitouduttava ”työsopimuksessa”  jatkuvaan työskentelyyn kaikkina vuorokauden aikoina.

Tähän ei  voi muuta sanoa kuin, että he tekevät pyyteetöntä työtä läheistensä eteen ja suurin selitys heillä jaksamisen ja työn tekemisen voimavarana on RAKKAUS läheistään kohtaan. Mistä me löytäisimme ”rakkauden” omaan työhömme, jotta kykenisimme ainakin nyt taloudellisesti vaikeina aikoina olemaan pyyteettömästi säästötalkoissa mukana.

Omaishoitajan lakisääteisiin vapaapäiviin asiakasmaksu Vantaalla

Sitovaa ja vaativaa omaishoitoa antava omaishoitaja tarvitsee jaksamisensa tueksi vapaa-ajan mahdollistavia palveluja sekä muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita, jotka tukevat omaishoitoperheen hyvinvointia ja kotona selviytymistä.

Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta päätti15.2.2016 omaishoidon tuen myöntämisperusteiden tarkentamisesta sekä omaishoidon tuen lakisääteisiin vapaapäiviin asiakasmaksun. Vuorokausikohtainen asiakasmaksu on 1.3.2016 lähtien 11,50 euroa. Hoitajan jaksamisen tukemiseksi vapaapäivät suositellaan pidettäväksi kuukausittain, joten kustannukset  tulevat olemaan 34,50 euroa kuukautta kohden.

Vapaapäiviltä perittävä maksu voi olla monelle omaishoitajalle este pitää vapaapäiviä sekä vahva negatiivinen signaali Vantaan kaupungin puolelta omaishoitajia kohtaan, jotka tekevät lähes ”ilmaista” työtä kaupungille. Vantaan kaupungin päätöksen teon tausoissa ilmoitettiin omaishoidon tukien kokonaismääräksi vuonna 2015  4,6 miljoonaan euroa. Mutta mikä olisi ollut kustannus kaupungille, jos työt olisi tehnyt julkinen sektori. Nämä  taitavat olla asioita, jotka unohtuvat usein päätöksenteoissa.

Toivottavasti sosiaali- ja terveysuudistuksen myötä hallitus toteuttaa  suunnittelemansa kärkihankkeet, jotta omaishoitajien tilanteeseen saadaan oikeasti parannusta. Omaishoidon tuen määrä on tällä hetkellä pieni ottaen huomioon työn sitovuus ja vaativuus. Toivottavasti hankkeet eivät jäisi virkamiesten, rahan ja resurssien puutteiden jalkoihin. Ikäihmisen ja huoltosuhteen määrä tulee kasvamaan, kuten olemme kuulleet jo usean vuoden ajan, joten nyt on tärkeää saada omaishoitajat yhdenvertaiseen asemaan.

Herääkin ajatus miksi Vantaan kaupungin linja hallituksen strategisen ohjelman kanssa on ristiriidassa? Miksi omaishoitajien vähäisistä palkkioista kaupungin pitää  vielä rahastaa ?

Maarit Helenius, avoimen AMK:n opiskelija                      

Lisätietoja:

Ratkaisujen Suom, Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015. Hallituksen julkaisusarja 10/2015.

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän loppuraportti 2014; Sosiaali- ja terveysministeriö.

Lausunto kunnan järjestämisvastuulla olevan kotipalvelun, kotisairaanhoidon ja palveluasumisen asiakasmaksuja koskevasta luonnoksesta hallituksen esittykseski, STM053:00/2013, 10.7.2014.

Omaishoito törmäsi kuntien säästökuuriin, verkkouutinen. 

Vantaan kaupunki, Päätöksenteko, Esityslistat ja pöytäkirjat. Sosiaali- ja terveyslautakunta 15.2.2016, pöytäkirja. Päätökset verkossa.