Ryhmäturvallisuuden tukemista tulisi lisätä koululuokissa

Perusopetuksen koululuokissa on tarvetta ryhmäturvallisuutta tukevalle toiminnalle ja sitä tulisi lisätä. Sillä, minkälainen ryhmäturvallisuus luokassa vallitsee, on suuri merkitys niin yksittäisten oppilaiden kuin koko luokan hyvinvointiin. Tutkimusten mukaan oppilaiden sosiaalisten suhteiden koulussa on todettu vaikuttavan merkittävästi oppilaiden hyvinvointiin (Puolakka 2013: 45; Janhunen 2013: 95, Noble & McGrath 2016: 44; Feinauer Whiting, Everson & Feinauer 2017).

Tarkastelin opinnäytetyössäni helsinkiläisen Vuosaaren seurakunnan koordinoiman Salatut elämäntaidot -kouluprojektin vaikutuksia projektiin osallistuneiden luokkien ryhmäturvallisuuteen. Projekti toteutettiin yhteistyössä Vuosaaren alueen toimijoiden kanssa lukuvuonna 2018–2019. Projektin tarkoitus oli tukea Vuosaaren alueen viidensien luokkien oppilaiden ryhmäturvallisuutta, itsetuntoa sekä tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Opinnäytetyön aineisto koostui kuuden kouluprojektiin osallistuneen luokanopettajan teemahaastattelusta, joista kolme toteutettiin yksilöhaastatteluina ja yksi ryhmähaastatteluna. Haastattelut litteroitiin, minkä jälkeen aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmällä.

Mistä ryhmäturvallisuudessa on kyse?

Kaikissa ryhmissä vallitsee jonkinasteinen turvallisuuden taso, joka määrittää, miten turvalliseksi tai turvattomaksi jäsenet kokevat olonsa ryhmässä. Tällaista jaettua turvallisuudentunteen kokemusta kutsutaan ryhmäturvallisuudeksi. Ryhmäturvallisuus koostuu hyväksyvästä, henkisesti ja fyysisesti turvallisesta ilmapiiristä, yhteenkuuluvuuden tunteesta ja yhteishengestä sekä myönteisistä ihmissuhteista.

Tutkimusten mukaan ryhmäturvallisuudella on laajoja vaikutuksia yksilön hyvinvointiin, oppimiseen ja itsetuntoon (Cohen, McCabe, Michelli & Pickeral 2009: 185, Keltikangas-Järvinen 2017: 72). Turvallisessa ryhmässä ryhmän jäsenet voivat olla omia itsejään ja tuntevat olonsa turvalliseksi, mikä mahdollistaa oppimisen ja terveen itsetunnon kehityksen.

Kuviossa ryhmäturvallisuuden sisältö, siihen vaikuttavat tekijät sekä sen vaikutukset.                    

Mistä tarve ryhmäturvallisuuden tukemiselle koululuokissa johtuu?

Koulun kontekstissa ryhmäturvallisuuden merkitys nousee erittäin tärkeäksi. Koulun tarkoitus on opettaa oppilaille erilaisia elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja sekä kasvattaa heistä hyvinvoivia kansalaisia (Perusopetuslaki 1998/628). Turvattomassa ryhmässä oppiminen on vaikeaa, ellei jopa mahdotonta. Väitöstutkija Leskisenojan mukaan hyväksyvä ja yhteisöllinen ilmapiiri on positiivisten koulukokemusten perusta. Sen varaan rakentuvat esimerkiksi oppilaiden koulutyytyväisyys, sitoutuminen, opiskelun mielekkyys ja menestyksekkäät oppimistulokset. (Leskisenoja 2016: 218.)

Opinnäytetyön tuloksissa tuli esille, että koululuokat ovat hyvin eri tasoisia ryhmäturvallisuuden näkökulmasta. Luokkien, joissa ryhmäturvallisuus oli matalalla tasolla, koettiin hyötyneen kouluprojektista eniten. Näihin luokkiin kaivattiin kipeästi lisää ryhmäturvallisuutta tukevaa toimintaa.

Opinnäytetyössä havaittiin yksittäisten oppilaiden heikentävän koko luokan ryhmäturvallisuutta. Näiden oppilaiden haasteita olivat haasteet itsetunnossa, tunne- ja vuorovaikutustaidoissa sekä haastavat tilanteet kotona. Näiden oppilaiden tilanteen parantumisella olisi suuria vaikutuksia koko luokkaan. Oireilevat oppilaat tarvitsevat usein mm. oppilashuollollista tukea esimerkiksi kuraattorilta tai koulupsykologilta.

Miten ryhmäturvallisuutta voidaan tukea koululuokissa?

Luokkien ryhmäturvallisuutta voidaan tukea monella eri tavalla. Opettajat ovat avainasemassa luomassa ja ylläpitämässä luokkiensa ryhmäturvallisuutta (Lahtinen & Rantanen 2019: 113, Hurme & Kyllönen 2014: 32, 36, Haapaniemi & Raina 2014: 117). Koulun sisäinen ryhmäturvallisuuden tukeminen sisältää opettajan toiminnan lisäksi kuraattorin, koulusosionomin tai kouluvalmentajan yhteisöllisen työn luokkien kanssa.

Ryhmäturvallisuuden tukemiseksi on kehitetty erilaisia ohjelmia, jotka ovat hyödynnettävissä myös koululuokissa. Tällaisia ohjelmia ovat esimerkiksi Friends, Askeleittain, Elämisentaitoja Lions Quest ja KiVa Koulu.

Opinnäytetyöni työelämän yhteiskumppanin Vuosaaren seurakunnan koordinoima Salatut elämäntaidot -kouluprojekti on esimerkki siitä, miten moniammatillista yhteistyötä voidaan hyödyntää koululuokkien ryhmäturvallisuuden tukemisessa. Opinnäytetyön tulokset osoittivat ryhmäturvallisuuden parantuneen luokissa kouluprojektin myötä, mikä näkyi kasvaneena yhteenkuuluvuuden tunteena ja parantuneena yhteishenkenä. Oppilaiden kyky tunnistaa tunteita ja ymmärtää tunteiden kirjoa parani. Oppilaat rohkaistuivat vuorovaikutuksessa ja heidän itsetuntonsa parani. Luokan ryhmäturvallisuuteen vaikuttavissa tekijöissä korostuivat opettajan toiminnan merkitys ja yksittäisten oppilaiden vaikutus.

Tutkimusten mukaan yksi tapa tukea ryhmäturvallisuuteen heikentävästi vaikuttavaa oppilasta on tukea luokan ryhmäturvallisuutta (Kampman, Lindblom, Ojala & Solantaus 2015: 9, 33; Leskisenoja 2016: 218).

Kuviossa esitetään, miten luokan ryhmäturvallisuuden tukeminen vaikuttaa oireilevaan oppilaaseen sekä koko luokan ryhmäturvallisuuteen.

Tietoisuutta ryhmäturvallisuuden merkityksestä tulisi lisätä

Ryhmäturvallisuuden merkitys hyvinvoinnin perustana, oppimisen edellytyksenä ja itsetunnon edistäjänä on ilmeinen. Opinnäytetyön tulosten perusteella havaittiin, että ryhmäturvallisuuden tukemiselle on tarvetta kouluympäristössä. Tähän tarpeeseen tulisi vastata lisäämällä tietoisuutta ja osaamista ryhmäturvallisuuden merkityksestä ja vaikutuksista opetus-, kasvatus- ja sosiaalialan ammattilaisten keskuudessa. Jotta yhteiskunnassamme annettaisiin painoarvoa ryhmäturvallisuuden tukemiselle, edellyttää se ymmärrystä ryhmäturvallisuuden merkityksestä niin koulumaailmassa kuin muissakin ryhmissä.

Kirjoittaja:

Hanna Laine, sosionomi (ylempi AMK)

Kirjoitus perustuu Hanna Laineen sosiaalialan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ”Että jokainen voi olla oma itsensä” – Opettajien kokemuksia Salatut elämäntaidot -kouluprojektin vaikutuksista luokkien ryhmäturvallisuuteen -opinnäytetyöhön (marraskuu 2019) Metropolia Ammattikorkeakoulussa.

Lähteet:

Cohen, Jonathan, McCabe, Elizabeth M., Michelli, Nicholas M. & Pickeral, Terry 2009. School climate: Research, policy, practice and teacher education. Teachers College Record 111 (1). 180–213. Saatavana sähköisesti: <https://www.researchgate.net/publication/235420504_School_Climate_Research_Policy_Teacher_Education_and_Practice>

Haapaniemi, Rauno & Raina, Liisa 2014. Rakenna oppiva ryhmä. Pedagogisen viihtymisen käsikirja. Jyväskylä: PS-kustannus.

Hurme, Kira & Kyllönen, Tarmo 2014. Turvassa! Vahvista lapsen turvallisuuden tunnetta ja varaudu vaaratilanteisiin. Jyväskylä: PS-kustannus.

Janhunen, Kirsi-Marja 2013. Kouluhyvinvointi nuorten tulkitsemana. Väitöstutkimus. Itä-Suomen Yliopisto: Publications of the University of Eastern Finland.

Kampman, Mikko, Lindblom, Jallu, Ojala, Tiina & Solantaus, Tytti 2015. Yhteispelin toimintatapojen kehittäminen ja teoriatausta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen työpaperi 34/2015. Saatavana sähköisesti: <https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/129629/URN_ISBN_978-952-302-583-7.pdf?sequence=1&isAllowed=y>

Keltikangas-Järvinen, Liisa 2017. Hyvä itsetunto. 2. painos. Helsinki: WSOY.

Lahtinen, Anuliisa & Rantanen, Jarkko 2019. Tunnetaidot opetustyössä. Opas haastaviin tilanteisiin. Keuruu: PS-kustannus.

Leskisenoja, Eliisa 2016. Vuosi koulua, vuosi iloa. PERMA-teoriaan pohjautuvat luokkakäytänteet kouluilon edistäjinä. Väitöstutkimus. Rovaniemi: Lapin yliopistopaino.

Noble, Toni & McGrath, Helen 2016. The PROSPER school pathways for student well-being. Policy and Practices. Cham: Springer.

Perusopetuslaki 1998/628. Annettu Helsingissä 21.8.1998. Saatavana sähköisesti: <https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628#L7P29>

Puolakka, Kristiina 2013. Hyvän mielen koulu – Substantiivinen teoria mielenterveyden edistämisestä yläkoulussa. Väitöstutkimus. Tampereen yliopisto: Acta Universitatis Tamperensis.