Metropolia Ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan YAMK-tutkintojen vuosittainen Uudistuva sosiaali- ja terveysala -seminaari järjestettiin tänä vuonna kahdeksatta kertaa. Seminaarissa sosiaali- ja terveysalan YAMK-tutkinnoista valmistuvat opiskelijat esittelivät opinnäytetöitään. Aiheet olivat todella ajankohtaisia ja seminaarin yhdistäväksi teemaksi muodostui ”Osallisuus ja yhdenvertaisuus hyvinvointia vahvistamassa”.
Uudistuva sosiaali- ja terveysala-seminaari oli tarkoitettu sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille, opettajille, alan toimijoille sekä työntekijöille. Seminaarissa käsiteltiin sosiaali- ja terveysalojen ajankohtaisia hyvinvointia, osallisuutta, toimijuutta sekä yhdenvertaisuutta koskevia teemoja sekä palvelujen että työyhteisöjen näkökulmasta. Sosiaalialan YAMK-tutkintojen tutkintovastaava Niina Pietilä totesikin tervetulosanoissaan, että toivoo jokaisen osallistujan löytävän seminaarista mukaansa uusia ideoita, ajatuksia ja poimintoja, joita voi käyttää tulevaisuudessa apunaan alan jatkuvasti muuttuvassa ja epävakaassa ympäristössä.
Koulutuksella kohti antirasistisia toimintamalleja varhaiskasvatuksessa
Sosiaalialalla pyritään sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämiseen niin negatiivista syrjintää vastustamalla kuin erilaisuutta ja monimuotoisuutta tunnistamalla. Antirasistinen pedagogiikka on kirjattu sekä varhaiskasvatuksen että esi- ja perusopetuksen asiakirjoihin. Näin ollen sen tulisi olla toimintaa ja käytänteitä ohjaava asiakirja sekä kokonaisvaltainen ajattelutapa, joka vahvistaa yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa sekä osallisuutta.
Antirasistisen pedagogiikan toteutumista ja siihen liittyvän koulutuksen vaikutuksia varhaiskasvatuksessa kuultiin ensimmäisessä, sosionomi YAMK -opiskelija Veera Luukkosen opinnäytetyön esittelyssä. Osana Helsingin kaupunkistrategiaa Maahanmuuttajien kasvatuksen ja koulutuksen kehittämissuunnitelma (Make) pyrkii varmistamaan kasvatuksen ja koulutuksen toimialojen henkilöstön osaamista. Yhtenä toimintona henkilökunnalle on järjestetty työpajoja aiheen tiimoilta. Luukkosen mukaan työpajoihin osallistuneet yksiköt korostavat työssään laajemmin antirasistisia työtapoja ja niissä tahtotila on kehittää edelleen antirasistista toimintaa.
Kolikolla on kuitenkin kääntöpuolensa ja opinnäytetyöprosessissa heräsi myös kysymys siitä, onko antirasistinen toiminta niin sanotusi päälle liimattua ja voiko se näin ollen luoda itsessään toiseutta aidon moninaisuuden sijaan. Lehtori Katriina Rantala-Nenonen osallisti yleisöä kysymällä työpaikoilta kokemuksia erilaisista tavoista ja toimintamalleista huomioida kulttuurista moninaisuutta. Tähän ei kuitenkaan tullut vastauksia, vaikka ilmapiiri olikin selvästi pohdiskeleva. Voidaanko tästä päätellä, ettei asiaa kaikesta ajankohtaisesta yhteiskunnallisesta keskustelusta huolimatta huomioida riittävästi sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristöissä?
Syrjäytyminen on ongelma, johon ei ole suoraviivaisia ratkaisuja
Osallisuuden vastakohtana voidaan pitää osattomuutta ja syrjäytymistä, jonka ytimessä on usein turvattomuus, tyhjyys, tekemättömyys sekä sosiaalisten suhteiden kuten ystävien puute.
Hyvinvointia ja osallisuutta vahvistavasta vertaismentoroinnista kertoi sosionomi YAMK -opiskelija Joni Liikala, joka toimii kehityspäällikkönä Helsingin NMKY:ssä. Hänelle nuorten syrjäytyminen on valitettavan tuttu ilmiö – hän kuvaa kyseessä olevan sekä laaja yhteiskunnallinen että taloudellinen ongelma, johon liittyy usein ylisukupolvista huono-osaisuutta, yksinäisyyttä sekä ongelmien kasautumista. Liikalan mukaan jopa 10–20 % nuorista on syrjässä. Ongelman ratkaisua hankaloittaa se, etteivät nuorten tarpeet ja nuorille suunnatut palvelut kohtaa.
Helsingin NMKY on toteuttanut vuosina 2018–2021 Kiintopiste-kehittämishanketta, joka on STEA:n rahoittaman Arvokas-avustusohjelman osahanke. Kiintopisteen ajatuksena on kehittää ja tarjota uudenlainen kokonaisvaltainen, asiakaslähtöinen ja ketterä palvelu, joka tuottaa pitkä- ja oikea-aikaista tukea. Yksi hankkeen myötä kehitetty palvelu on vertaismentoroinnin toimintamalli, joka tarjoaa tukea moniulotteisesti vaikeassa elämäntilanteessa oleville nuorille.
Mentorointi oli NEET-nuorten keskuudessa koettu toimivaksi ja voimavaroja lisääväksi menetelmäksi, mikä selittyy erityisesti sillä, että nuorten kokema hyvinvointi kulminoituu sosiaalisiin suhteisiin. Vertaismentorit tukevat nuoria mm. vuorovaikutustaidoissa, sosiaalisten kontaktien luomisessa sekä palveluiden hakemisessa ja saamisessa. Nuoret kokivat merkityksellisinä suhteen luotettavuuden, kiireettömyyden, rehellisyyden ja auktoriteetittomuuden.
Hankkeelle on haettu jatkorahoitusta, mutta toimintamallin vakiinnuttaminen vaatisi laajempaa tutkimusta sekä tuloksia, jotka osoittaisivat toiminnan kannattavuuden. Vaikka nuorten syrjäytymistä onkin yritetty ehkäistä monin tavoin, liian harvoin nuorilta itseltään kysytään, millaista tukea he toivoisivat. Mikäli toimivia tapoja löydetään, on kohtuutonta, että niiden tarjoaminen tyssää rahoituksen puuttumiseen.
Kehittäjäkumppanuutta rakentamassa
Työntekijöiden näkökulmaa ja kokemuksia työhön ja työkäytänteisiin selvitettiin useassa opinnäytetyössä. Työhön liittyvät käytänteet ja niiden toteuttamiseen vaikuttavat tekijät olivat selvästi yhteydessä muun muassa työn kuormittavuuteen, kiireeseen ja tiedonkulun haasteisiin.
Tiina Luukkainen (sairaanhoitaja YAMK -opiskelija) toi opinnäytetyönsä esittelyssä esiin kokemuksia moniammatillisesta tiimioppimisesta kotihoidossa. Opinnäytetyön yhteistyökumppanina toimii ESR:n (Euroopan sosiaalirahasto) osarahoittama, Metropolian toteuttama Hyvissä handuissa himassa -hanke, jonka tavoitteena on rakentaa työelämän ja oppilaitosten välille kehittäjäkumppanuutta sekä lisätä kotihoidossa työskentelyn kiinnostavuutta. Luukkanen selvitti opinnäytetyössään opiskelijoiden kokemuksia hankkeen mukaisista moniammatillisista tiimiharjoitteluista sekä harjoitteluihin sisältyvistä konsultatiivisista työpajoista.
Tulokset osoittivat, että moniammatillisten tiimien vahvuutena koettiin toisten ammattilaisten sekä oman työn merkityksen ja roolin tunnistaminen palvelukokonaisuudessa. Haasteina pidettiin kiirettä ja käytännön järjestelyiden epäselvyyttä, joita pääasiassa aiheuttivat ongelmat tiedonkulussa. Yksi työhyvinvointia edistävistä tekijöistä on sujuva tiedonkulku organisaatiossa, joten siihen tulisi panostaa siinä missä oikeudenmukaiseen johtamiseen ja mahdollisuuksiin vaikuttaa omaan työhön, mikäli halutaan kirkastaa organisaation työnantajakuvaa työntekijöiden ja erityisesti työnhakijoiden silmissä.
Pitovoima hävinnyt varhaiskasvatuksesta
Sosionomi YAMK-opiskelija Mona Laineen opinnäytetyö käsitteli valmentavaa johtamista kunnallisessa varhaiskasvatuksessa. Laine toi esiin alalla vallitsevan työntekijävajeen ja pitovoiman lisäämisen merkityksellisyyden. Tässä myös johtamisen merkitys on suuri. Valmentavan johtamisen hyviksi käytännöiksi nousevat mm. johtajan kuuntelutaito, reiluus ja arvostus työntekijöitä kohtaan sekä ajan mahdollistaminen vuorovaikutukselle ja keskustelulle. Merkityksellisinä ja tärkeinä asioina tuodaan esiin myös strategiakeskeisyys sekä työntekijöiden mahdollisuus osallistua päätöksentekoon.
Myös uuden tietojärjestelmän käyttöönotto voi tuoda työyhteisöön monitasoisia haasteita. Sairaanhoitaja YAMK -opiskelija Mari Alénin opinnäytetyön tulosten mukaan niin työyhteisön kuin myös yksittäisen työntekijän näkökulmasta työhyvinvointia edistää laadukas koulutus uuden tietojärjestelmän käyttöönotossa. Alén esitti ratkaisuehdotuksena esitutkimusta, jossa kartoitetaan järjestelmämuutoksen tausta ja luodaan tavoitteet sekä visio. Tämä edellyttää projektisuunnitelmaa ja käyttöönottoprosessin hyvää johtamista. Henkilöstö koulutetaan ja otetaan mukaan, kun järjestelmää ja toimintatapoja edelleen kehitetään. Myös käyttöönottovaiheessa henkilöstö saa tukea. Tietojärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen liittyy prosessin arvioiminen ja jatkuva kehittäminen, jossa henkilöstö on mukana. Osallisuuden kokemuksen myötä henkilöstö mahdollisesti myös sitoutuu prosessiin syvemmin.
Yhdenvertaisuutta sosiaali- ja terveysalalla edistävät tasavertainen perehdyttäminen uusiin käytänteisiin sekä toimintatapoihin. Oleellista on työntekijöiden mukaan ottaminen työn kehittämiseen ja erilaisiin päätöksentekoprosesseihin. Työntekijöiden käytännön kokemus ja ammattitaito tuo kehittämiseen näkökulmaa, jossa myös asiakkaiden ääni nostetaan usein parhaiten esiin. Korostunut tehokkuus- ja tuloksellisuusajattelu myös sosiaali- ja terveysalalla aiheuttaa jatkuvaa kiirettä ja heikentää työn laatua. Resurssien puute voi vähentää mahdollisuutta perehtyä kunnolla asiakkaan tilanteeseen, millä on vaikutuksia myös asiakkaan osallisuuden kokemiseen, horjuttaen samalla työntekijöiden hyvinvointia. Viime kädessä työyhteisön hyvinvointi näkyykin aina myös asiakkaan hyvinvointina.
Seminaari toteutettiin 11.11.2021 Metropolian Myllypuron kampuksella. Osallistuminen oli mahdollista myös etäyhteydellä – ilmoittautuneita kertyi reilu toistasataa. Suullisten opinnäytetyöesittelyiden lisäksi seminaarin osallistujat pääsivät paikan päällä tutustumaan opiskelijoiden tekemiin posteriesityksiin omista opinnäytetöistään.
Kirjoittajat
Sosionomi (YAMK) -opiskelijat:
Joanna Hyle, Vanessa Kivistö, Miia Mehto ja Heli Niemi
Lähteet
Ylemmät AMK-tutkinnot Metropoliassa
Katriina Rantala-Nenonen,
Eveliina Korpela
Ei kommentteja