Hyppää pääsisaltöön
Masterminds – Maisteriainesta

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
Masterminds - Maisteriainesta
Ylemmän ammattikorkeakoulutuksen ytimessä
1

Toimintatutkimus menetelmänä

Pirjo Koski ja Marjatta Kelo · 30.9.2019
Kuva: you-x-ventures, Unsplash License.

Sopiiko toimintatutkimus ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetöiden lähestymistavaksi? osa 1/2

Toimintatutkimusta hyödynnetään opinnäytetöissä

Toimintatutkimusta hyödynnetään entistä enemmän myös ammattikorkeakoulun opinnäytetöissä. Havaintojemme mukaan opinnäytetyön ohjaajat ovat kuitenkin toimintatutkimuksen hyödyntämisestä opinnäytetyössä erimielisiä. Tämä on ensimmäinen osa kahden blogipostauksen sarjasta, jossa tarkastelemme toimintatutkimusta. Tässä ensimmäisessä postauksessa kuvaamme toimintatutkimusta menetelmänä ja toisessa – myöhemmin ilmestyvässä postauksessa – sitä, miten toimintatutkimus soveltuu ylemmän ammattikorkeakoulun (YAMK) opinnäytetöihin.

Toimintatutkimus osallistaa, kehittää ja tutkii

Kiteytettynä toimintatutkimuksen ytimessä on tiedon tuottaminen ja toimintojen kehittäminen aidoissa toimintaympäristöissä ongelmanratkaisun keinoin. Tyypillistä onkin toimiminen ryhmässä ja yhteisvastuullinen kehittäminen, jolloin kehittämisessä (ja siten myös tutkimuksessa) painottuu demokraattisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen (1).

Toimintatutkimuksen hyöty tutkimus- / kehittämistapana perustuu siihen, että muutoksia tapahtuu parhaiten silloin, kun työntekijät itse osallistuvat toimintansa kehittämiseen ja siihen liittyvien ongelmien ratkaisuun (1). Tiedetään, että pelkkä arkiajattelu ei takaa laaja-alaista ymmärtämistä ja uusien ratkaisujen löytämistä. Toimintatutkimus auttaa tutkimukseen osallistujia teoretisoimaan toimintatapojaan, tarkastelemaan toimintaa kriittisesti ja muuttamaan työskentelytapojaan (2).

Toimintatutkimuksen isänä pidetään Kurt Lewiniä (1890-1947) (3,4,5), joka ei kuitenkaan ollut ensimmäinen toimintatutkimusta käyttänyt tutkija, mutta ensimmäinen, joka kehitti toimintatutkimuksen teorian sosiaalitieteisiin (1,3). Lewiniläisessä toimintatutkimuksessa on viisi periaatetta (mukaillen 2):

1. Etsii ratkaisuja organisaatioiden / käytännön konkreettisiin ongelmiin.
2. Etenee syklisesti (ongelmien tunnistaminen, toiminnan suunnittelu, toiminnan ja tulosten arviointi), jotka etenevät spiraalisena kehänä.
3. Pyrkii muuttamaan osallistujien ajattelutapoja.
4. Kyseenalaistaa olemassa olevan käytännön ongelman / tilanteen.
5. Pyrkii edistämään tutkimiensa ilmiöiden teoreettista käsittämistä ja muuttamaan käytäntöä.

Alla joitakin toimintatutkimusta käsittelevistä verkkolähteistä poimimiamme määritelmiä toimintatutkimuksesta, jotka mielestämme avaavat hyvin lähestymistavan luonnetta:

  • Toimintatutkimuksessa sekä tutkitaan että yritetään muuttaa vallitsevia käytäntöjä. Toimintatutkimus on käytäntöön suuntautunutta ja ongelmakeskeistä. Tutkittava ja tutkija ovat aktiivisia toimijoita muutosprosessissa. Tutkittavien ja tutkijan suhteen perustana oleva yhteistyö. (6)
  • Toimintatutkimus pyrkii tutkimusstrategiana käytännön toiminnan ja teoreettisen tutkimuksen vuorovaikutukseen. (2)
  • Toimintatutkimus on tutkimusstrategia, jonka tarkoituksena on vaikuttaa tutkimuskohteeseen, sen toimintaan tai ympäristöön niitä kehittävästi ja parantavasti. Vaikuttaminen tapahtuu tutkijan osallistumisella tutkimuskohteen toimintaan. Vaikuttamisen ja kehittämisen perustana on tutkimus, jota tutkija tekee tutkimuskohteen ympäristössä. Kuvaavaa on tieteellisyyden ja käytännöllisyyden yhdistäminen. Toimintatutkimus sisältää runsaasti erilaisia näkökulmia ja sitä voidaan toteuttaa erilaisten analyysimenetelmien avulla. (7)
  • Toimintatutkimus on filosofismetodologinen lähestymistapa – ei metodi – jota luonnehtivat toimintaorientaatio, käytäntöorientaatio, muutosorientaatio, prosessiorientaatio ja osallisuusorientaatio. (8)
  • Toimintatutkimus on prosessi, joka tähtää asioiden muuttamiseen ja kehittämiseen entistä paremmiksi. Toiminnan kehittäminen ymmärretään tällöin jatkuvaksi prosessiksi. ( 9)

Perinteinen tutkimus vai toimintatutkimus?

Toimintatutkimuksen periaatteiden hahmottamisessa auttaa sen vertailu perinteiseen tutkimukseen. Keskeisimmät erot ovat siinä, että toimintatutkimus perustuu käytännön ongelmiin, joita ratkotaan käytännössä, tutkittavien ollessa aktiivisia toimijoita kaikissa tutkimuksen vaiheissa. Perinteinen tutkimus taas perustuu kirjallisuudesta kumpuaviin ongelmiin ja niiden ratkomiseen tutkittavilta koottavan tiedon avulla, vahvemmin ”tutkijan kammiosta” käsin. Oheinen taulukko kuvaa toimintatutkimuksen ja perinteisen tutkimuksen eroja (10).

Arvioinnin kohde Toimintatutkimus Perinteinen tutkimus
Ongelma Käytännön ongelma (suoranaisesti tai epäsuorasti tutkimukseen osallistujien määrittelemä) Kirjallisuuteen perustuva ongelma (löydetty perehtymällä kirjallisuuteen)
Tavoite Kohdistuu käytännön ongelmaan ja tavoitteen parantaa ammattikäytäntöä Täyttää kirjallisuudesta esille noussutta aukkoa ja lisää tietämystä tutkimuskohteesta
Osallistuminen Tutkittava aktiivisia toimijoita tutkimuksen alusta loppuun saakka Tutkittavat osallistuvat tiedon tuottamiseen

Toimintatutkimuksessa on erilaisia lähestymistapoja

Toimintatutkimuksessa on karkeasti jaoteltuna kolmenlaista lähestymistapaa (3):

1. Teknisessä tai teknisessä ja osallistavassa, tieteellisteknisessä ja positivistisessa toimintatutkimuksessa kommunikointi tapahtuu tutkijan ja tutkimusryhmän välillä.

2. Yhteistoiminnallisessa ja käytännönläheisessä, vapauttavassa toimintatutkimuksessa kommunikointi tapahtuu tutkimusryhmän jäsenten välillä sekä tutkijan kanssa.

3. Emansipatorinen toimintatutkimus kehittää tasa-arvoisia käytänteitä, koska se osallistaa toimijat, tukee osallistujien kriittistä tietoisuutta ja kannustaa käytännön toimintaan muutoksen saavuttamiseksi.

Kolme erilaista toimintatutkimuksen lähestymistapaa eroavat toisistaan toimintatutkimuksen lähtökohtien ja osallistujien maailmankuvan perusteella. Näkökulmat vaikuttavat toimintatutkimuksen käytännön toteuttamiseen. Teknisessä toimintatutkimuksessa idean muutoksesta tuottaa tutkija, joka myös ohjaa tutkimusprosessia. Käytännönläheisessä toimintatutkimuksessa valta on jaettu ryhmän ja tutkijan kesken. Emansipatorisessa toimintatutkimuksessa valta on kokonaan ryhmällä, ei tutkijalla. (11,3)

Toimintatutkimus pähkinänkuoressa

1. Toimintatutkimuksen kohde ja osallistujat. Toimintatutkimuksen kohteena on jokin sosiaalinen käytäntö, joka on altis muutoksille (3,12). Tutkimuskohdetta tarkastellaan ikään kuin sisältäpäin. Tämä näkyy siinä, että toimintatutkimusta voi toteuttaa organisaatioon tai laajempaan yhteisöön kuuluva henkilö yhteistyössä organisaatioiden edustajien tai laajemmankin yhteisön kanssa. (5) Toimintatutkimukseen osallistuvat ovat jokaisessa vaiheessa vastuullisia toiminnastaan ja sen intensiteetistä sekä itselleen että muille osallistujille (1,12).

2. Tutkijan rooli. Toimintatutkimukset eroavat toisistaan myös sen mukaan, mihin tutkimuksella pyritään, mikä on tutkijan rooli ja minkälainen on osallistujien ja tutkijan välinen suhde toimintatutkimuksen eri vaiheissa. Tutkijan positio voi vaihdella. Hän voi olla sisäpiiriläinen, toimia yhteistyössä sisäpiiriläisten tai ulkopuolisten kanssa tai toimia vastavuoroisesti sisäpiiriläisten ja ulkopuolisten kanssa. Tutkija voi olla myö ulkopuolinen, joka toimii yhteistyössä sisäpiiriläisten kanssa tai ulkopuolinen, joka tutkii sisäpiiriläisiä. (5) Toisaalta toimintatutkimuksessa “tutkija” ei välttämättä edes oleta olevansa ulkopuolinen ja neutraali vaan pyrkii ratkaisemaan ongelmia yhdessä tutkittavien kanssa. Osallistuvuus vaikuttaa sekä aineistoon suhtautumiseen että sen analysointiin. (5,13)

3. Toimintatutkimuksen eteneminen. Toimintatutkimusprosessi etenee syklisesti: suunnittelun, toiminnan havainnoinnin ja reflektion spiraalisena kehänä (1,3,5). Lewiniltä (14) on peräisin toimintatutkimuksessa käytetty malli tutkimus- ja kehittämisprosessista toisiaan seuraavina suunnittelun, toiminnan, arvioinnin ja uudelleensuunnittelun sykleinä. Toimintatutkimus on aina päätettävä johonkin, vaikka muutos ei päätykään koskaan. Raportointivaiheessa pyritään luomaan akateemisen ammattikielen ja arkisen ammattikielen välille rakentavaa vuoropuhelua. (13) Toimintatutkimus kuvataan myös itsereflektiiviseksi kehäksi, jossa toiminta, sen havainnointi, reflektointi ja uudelleensuunnittelu seuraavat syklisesti toisiaan (5,13).

YAMK tarjoaa oivallisen mahdollisuuden kehittää työelämää toimintatutkimuksella

Toimintatutkimus voidaan nähdä tutkimuksen ja kehittämistoiminnan risteyspaikkana. Toimintatutkimuksessa on keskeistä todellisuuden muuttaminen ja muutosprosessiin liittyvä tutkimus. Se etenee spiraalimaisesti toiminta- ja tutkimusvaiheiden vuorotteluna. Tarkoituksena on pyrkiä kehittää jatkuvasti toimintoja ja niiden ymmärtämistä. Siksi toimintatutkimus voidaan nähdä haastavana tutkimusmenetelmänä ja kehittämisen eteneminen syklisesti tekee toimintatutkimuksesta aikaa vievää.

Toimintatutkimuksen tulee täyttää tieteen kriteerit (objektiivisuus, kriittisyys, autonomisuus ja edistyvyys). Tutkimukseen liittyy toiminnan taustateorioihin perehtyminen. Tutkimukselle asetetaan tutkimusongelmat tai -tehtävät ja valitaan tutkimusmenetelmät. Tutkimusprosessiin kuuluu kokemusten systemaattinen kerääminen, analysoiminen ja raportointi. Tutkija joutuu määrittämään suhteensa tutkimuskohteeseen ja tarkastelemaan tutkimuksen luotettavuutta. Toimintatutkimusta tehtäessä tutkija voi pohtia, ohjaako tutkimus kehittämistä vai kehittäminen tutkimusta.

On myös hyvä huomioida, että työelämässä on paljon arvokasta kehittämistoimintaa, johon ei liity toiminnan systemaattista havainnointia, teoreettista pohdintaa, kokemusten kriittistä arviointia ja raportointia. Tällöin ei voida puhua toimintatutkimuksesta.

YAMK-tutkinto on työelämälähtöinen tutkinto, jossa opinnäytetyö toteutuu työelämän kehittämistehtävänä ja tuottaa uutta tietoa ja osaamista. Opinnäytetyössä opiskelija soveltaa alansa asiantuntijatietoa sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan menetelmiä työelämän kehittämistarpeisiin ja ongelmien ratkaisemiseen. Tällaisessa tutkimuksellisessa kehittämistyössä tavoitellaan konkreettista muutosta, mutta samalla siinä pyritään tuottamaan luotettavaa tietoa. YAMK onkin oivallinen paikka tehdä kehittämistyötä, joka tulee kriittisesti myös arvioitua, raportoitua ja siten se tukee syvemmällä tasolla yritysten tai työyhteisöjen kehittämistyötä.

Metropolia Ammattikorkeakoulussa toimintatutkimuksellinen lähestymistapa on keskeinen opinnäytetyön toteutusmuoto erityisesti kulttuurialan, liiketalouden ja tekniikan YAMK-tutkinto-ohjelmissa. Toimintatutkimus soveltuu myös sosiaali- ja terveysalan YAMK-tutkintojen opinnäytetöiden lähestymistavaksi. Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite ohjaavat myös opinnäytetyön menetelmävalintoja, mutta toimintatutkimus on varteenotettava menetelmä, kun pyritään muuttamaan todellisuutta.

Kirjoittajat

Pirjo Koski toimii Metropolia Ammattikorkeakoulussa hoitotyön lehtorina sekä TKI-toiminnan yhteyshenkilönä kätilötyön tutkinnossa, jossa muun muassa ohjaa opinnäytetöitä sekä opettaa terveyden edistämistä ja tutkimus- ja kehitystyön menetelmiä. Kosken väitöskirja aiheesta “Somaliperheiden perhevalmennuksen kehittäminen toimintatutkimuksen keinoin Suomessa” valmistui vuonna 2014.

Marjatta Kelo toimii Metropolia Ammattikorkeakoulussa YAMK-tutkintojen kehityspäällikkönä. Hänen työnkuvaansa kuuluu kehittää YAMK-tutkintoja opiskelijalähtöisesti, edistää YAMK-tutkintojen tunnettuutta sekä YAMK-tutkintojen ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan välistä yhteistyötä. Hän luo myös edellytykset Metropolia Master’s verkoston monimuotoiselle yhteistyölle.

Lähteet

1. Carr, W. & Kemmins, S. 1986. Becoming critical: Education, knowledge and action research. London: Routledge.
2. Suojanen, U. n.d. Toimintatutkimus ammatillisen kehittymisen välineenä. Metodix – Metoditietämystä kaikille. Verkkosivusto. (Luettu 22.8.2019.)
3. Masters, J. 1995. ’The History of Action Research’ in I. Hughes (ed) Action Research Electronic Reader, The University of Sydney, on-line. (Luettu 22.8.2019)
4. Morton-Cooper, A. 2000. Action Research in Health Care. Oxford: Blackwell Science.
5. Herr, K. & Anderson, G. L. 2005. The Action Research Dissertation. A Guide for Students and Faculty. London: Sage.
6. Kuula A. 2006. Toimintatutkimus. Luku 5.4. kokonaisuudesta Saaranen-Kauppinen A. & Puusniekka A. 2006. KvaliMOTV – Menetelmäopetuksen tietovaranto [verkkojulkaisu]. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [ylläpitäjä ja tuottaja]. (Luettu 22.08.2019.)
7. Jyväskylän yliopisto. Avoimen yliopiston koppa. n.d. Toimintatutkimus. Verkkosivusto. (Luettu 22.8.2019 )
8. Jyrkämä, J. Metodifestivaali 20.8.2015. Tampereen yliopisto.
9. Kajaanin AMK. Toimintatutkimus. Verkkosivusto.
10. Craig, D. V. 2009. Action research essentials (1st Ed.). San Francisco, CA: Jossey-Bass.
11. Grundy, S. 1988. Three Modes Of Action Research. as cited. Teoksessa S. Kemmis & R. McTaggert, (toim.) 1988. The Action Research Reader. 3. painos. Geelong: Deakin University Press.
12. Metsämuuronen, J. 2008. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. 3. laitos, 2. korj. painos. Helsinki: International Methelp.
13. Heikkinen, H., Rovio, E. & Syrjälä, L. (toim.) 2007. Toiminnasta tietoon: Toimintatutkimuksen menetelmät ja lähestymistavat. 2. tarkistettu painos. Helsinki: Kansanvalistusseura.
14. Lewin, K. 1948. Resolving Social Conflicts. New York: Herper & Brothers.

Lisäksi lähteenä on käytetty taustatutkimusta, jota tehtiin toisen kirjoittajan väitöskirjaan:
Koski, P. 2013. Somaliperheiden perhevalmennuksen kehittäminen toimintatutkimuksen keinoin. Terveyden edistämisen ja terveyskasvatuksen väitöskirja. Studies in Sport, Physical Education and Health numero 202, Jyväskylän yliopisto. Verkkosivusto. (Luettu 22.8.2019).

Marjatta KelomastermindsopinnäytetyöPerinteinen tutkimusPirjo KoskiToimintatutkimustutkimusstrategiaYAMK-tutkintoylempi amk-tutkinto

1 Kommentti

  • Nimetön says: 1.10.2019 at 13:29

    Hyvä, käyttökelpoinen, napakka kuvaus, jatko-osaa odotellen!

    Reply

Kommentoi Peru vastaus

Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä:

  • Julkisen hankinnan peruskivet: hankinnan suunnittelu ja valmistelu
    Julkisen hankinnan peruskivet: hankinnan suunnittelu ja…
    28.5.2021
  • YAMK – Lisää osaamista, palkkaa ja uramahdollisuuksia
    YAMK – Lisää osaamista, palkkaa ja uramahdollisuuksia
    9.3.2020
  • Työelämälähtöisyyttä, palvelumuotoilua ja itsensä ylittämistä koronakeväänä
    Työelämälähtöisyyttä, palvelumuotoilua ja itsensä…
    4.9.2020

Metropolia Master's bloggaajat

Bloggaajat ovat Metropolian YAMK-tutkintojen opiskelijoita, opettajia ja yhteistyökumppaneita. Aihepiirit käsittelevät laajasti ylemmän AMK-koulutuksen ajankohtaisia teemoja, työelämäyhteistyötä ja opiskelijoiden kokemuksia. We also blog in English! Check metropolia.fi/yamk

Masterminds – Maisteriainesta -blogin toimituskunta

Toimituskunta toimittaa Masterminds - Maisteriainesta -blogin sisällöt ennen julkaisua.

Toimituskunta on aloittanut työnsä 1.1.2022.

  • Raisa Varsta (päätoimittaja), tutkintovastaava, lehtori, p. 0400 171 517
  • Jukka Kesänen, yliopettaja, Jatkuvan oppimisen palvelut
  • Minna Kaihovirta, dialogipäällikkö
  • Iira Lankinen, yliopettaja
  • Riikka Wallin, julkaisuasiantuntija, TKI-palvelut
  • Zinaida Grabovskaia, tutkintovastaava, lehtori

Sähköpostiosoitteet:

Bloggaajan ohje (PDF)

Instructions for bloggers (PDF)

Master’s -tutkinnoista nettisivuillamme

Lue lisää Metropolian ylemmistä AMK-tutkinnoista

Uusimmat jutut

  • Sosiaaliala ja kestävä kehitys – Kestävää sosiaalialan työtä?

    9.1.2023
  • Designing for Sustainability in Berlin. A master´s study trip to “International Week on Sustainability 2022”

    16.12.2022
  • Creating a Roadmap to Digital Transformation: A strategic plan to overcome the barriers to digital acceleration

    12.12.2022

Arkisto

  • ▼ 2023 (1)
    • ▼ tammikuu (1)
      • Sosiaaliala ja kestävä kehitys - Kestävää sosiaalialan työtä?
  • ► 2022 (13)
    • ► joulukuu (4)
      • Designing for Sustainability in Berlin. A master´s study trip to “International Week on Sustainability 2022”
      • Creating a Roadmap to Digital Transformation: A strategic plan to overcome the barriers to digital acceleration
      • My Remote Studies in Procurement MBA
      • Corporate Ride-Sharing: Yet another promising option in sharing economy
    • ► marraskuu (5)
      • Mistä pitovoimaa kulttuurialan pätkittäin rakentuviin töihin?
      • Electric car batteries are considered “dead” when they still have 70% capacity. How to make electric car batteries live a second life.
      • Miten johtaa luovasti? Oivalluksia Mahdollisuuksien maisemia -tapahtumasta, osa 2.
      • Mitä on luova johtaminen? Oivalluksia Mahdollisuuksien maisemia -tapahtumasta, osa 1.
      • “Looking people in the eye & recognizing myself in them”
    • ► syyskuu (2)
      • Going for a semester abroad to Finland
      • Sähköprojektin elinkaarimalli
    • ► toukokuu (2)
      • Julkisten hankintojen tutkinto-ohjelmasta potkua organisaation hankintatoiminnan kehittämiseen
      • Huurteen ja jään muodostuminen ilmanvaihtolaitteissa - piileekö vaara korkeuksissa?
  • ► 2021 (5)
    • ► syyskuu (1)
      • Seitsemän ydinosaamista - Musiikin YAMK-opiskelijat osaamista tunnistamassa
    • ► toukokuu (2)
      • Julkisen hankinnan peruskivet: hankinnan suunnittelu ja valmistelu
      • Todella upeeta – Absolutely FABULOS
    • ► huhtikuu (1)
      • Onko YAMK -tutkinto kuromassa kiinni maisterin tutkinnon etumatkaa?
    • ► tammikuu (1)
      • Will commercial drones occupy our urban sky?
  • ► 2020 (11)
    • ► joulukuu (1)
      • Älykäs liikkuminen – katsaus markkinatilanteeseen FABULOS-projektin näkökulmasta
    • ► marraskuu (1)
      • Pros and Cons of Self-direction
    • ► lokakuu (1)
      • Etävalintakokeet haastoivat henkilökunnan joukkuepeliin
    • ► syyskuu (1)
      • Työelämälähtöisyyttä, palvelumuotoilua ja itsensä ylittämistä koronakeväänä
    • ► elokuu (1)
      • Turning Public Services to Digital
    • ► kesäkuu (2)
      • Roadmap to the Market for a New Medical Device
      • Terveyserot uhka kuntien hyvinvoinnille
    • ► huhtikuu (1)
      • Kestävä kehitys - haaste terveydenhuollon organisaatioille
    • ► maaliskuu (1)
      • YAMK – Lisää osaamista, palkkaa ja uramahdollisuuksia
    • ► tammikuu (2)
      • Itseohjautuvuuskin tarvitsee johtajuutta!
      • Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisessä tarvitaan tietoa palveluiden vaikuttavuudesta
  • ▼ 2019 (21)
    • ▼ joulukuu (2)
      • UPWORTHY STUDY TRIP to Stuttgart, the Manufacturing Hub
      • Older employees open up a new horizon in service work
    • ▼ marraskuu (1)
      • Toimintatutkimus opinnäytetöissä
    • ▼ lokakuu (1)
      • Mobile telecom internal processes can be improved by combining Lean and Agile
    • ▼ syyskuu (2)
      • Toimintatutkimus menetelmänä
      • Investoi organisaation osaamispääomaan – Kehitä sisäistä liikkuvuutta
    • ▼ kesäkuu (3)
      • Live like a local – autenttisten kokemusten ja onnellisuuden jäljillä
      • Innovation is my focus
      • Hyvää palvelua ei nyhjästä tyhjästä
    • ▼ toukokuu (1)
      • The Dark Side of Statistics
    • ▼ huhtikuu (2)
      • Customer Experience is a Critical Topic for Business
      • Lisää laatua itsearvioinnilla
    • ▼ maaliskuu (2)
      • Yhteiskehittelyllä tuloksellisuutta kuntoutukseen
      • How to start building data-driven business culture?
    • ▼ helmikuu (2)
      • Naisyhdistyksiä tarvitaan yhtä paljon kuin ennenkin!
      • Kiertotalous + palvelukehitys = ?
    • ▼ tammikuu (5)
      • Tieto on kriittinen voimavara myös julkisissa ohjelmistorobotiikkahankinnoissa
      • 3UAS + 25 students + big challenges = CERN BootCamp 2018
      • How Can Your Company Achieve Invincible Competitive Advantage Through Customer-centricity
      • Establishing Global Transportation and Logistics for a Leading Finnish Company
      • How Robotic Process Automation (RPA) Can Enhance Modern Services
  • ► 2018 (18)
    • ► joulukuu (3)
      • New publication: Metropolia Master´s - Discussions on the development of work life
      • Uusi julkaisu: Metropolia Master´s - Keskusteluja työelämän kehittämisestä
      • Helping Sustainability: Consumer’s Influence Can Reach till the End of Supply Chain
    • ► marraskuu (3)
      • Aurinkosähkö kiinnostaa kiinteistön omistajia
      • CERN Bootcamp - A Different Learning Experience
      • We are in sharing business for 35 years already
    • ► lokakuu (2)
      • Master’s tason palliatiivisen hoidon asiantuntijoita tarvitaan
      • Terveyden edistämisen osaamista tulee vahvistaa
    • ► syyskuu (1)
      • Tulevaisuudessa tutkija on somesta tuttu
    • ► elokuu (1)
      • Roadmap to Your Education – Where Are You Now? Where You Want to be Next?
    • ► kesäkuu (2)
      • From Top-Down to Bottom-Up Management for IT Industry – What does it Mean?
      • A Master´s Thesis Study Found How Construction Business Sales Will Improve Significantly
    • ► toukokuu (1)
      • Ryhmäohjauksella vertaistukea terveydenhuoltoon?
    • ► huhtikuu (2)
      • Master’s projects are implemented and contribute to open innovation
      • A Master’s degree by any other name is still a Master’s degree
    • ► maaliskuu (2)
      • Vuorovaikutteinen johtaminen onnistuneen ikäjohtamisen edellytyksenä
      • Osaamaton hankintatoimi on julkisen sektorin vitsaus
    • ► helmikuu (1)
      • Strateginen hankintatoimi vaatii kehittämistä, ymmärrystä ja muutosrohkeutta
  • ► 2017 (14)
    • ► joulukuu (4)
      • Hyvät mittarit luovat pohjaa hankintatoimen suorituskyvylle
      • Jokainen yrityksen esimies on asiakaskokemuksen johtaja
      • Henkilöstön osaaminen luo menestystä
      • Why Master’s studies at Metropolia are OK for adult students
    • ► elokuu (1)
      • Kansainvälistä keskustelua maailmankansalaisuudesta ja kasvatuksesta
    • ► heinäkuu (1)
      • New perspectives from a study trip
    • ► kesäkuu (2)
      • Poimintoja Metropolia Master’sin keväästä
      • Kohtaamisia kulttuurituotannon kehittämistöiden äärellä
    • ► toukokuu (3)
      • Esimiesosaaminen karttuu monialaisessa ryhmässä
      • Kestävän rakentamisen koulutusta konttorilla, kotona ja kampuksella
      • Mentoroinnista kilpailukykyä ja arvoa itsensä johtamiseen
    • ► huhtikuu (1)
      • Digimarkkinointia vai insinööritiedettä?
    • ► helmikuu (2)
      • Terveysteknologia tarvitsee tuotekehitysosaajia
      • YAMK-opit kantavat pitkälle
  • ► 2016 (1)
    • ► joulukuu (1)
      • Moniäänisesti juhlavuoteen - Metropoliassa on tuotettu yli 2000 maisteritason tutkintoa

Avainsanat

Arja Liinamo asiantuntija yamk business informatics Business Informatics Master’s Program customer-centricity hankinnat ICT development ilmastonmuutos Industrial Management Industrial Management Master’s program johtaminen Katriina Rantala-Nenonen koulutus kulttuurituotanto luovuus Marjatta Kelo master Master of Engineering Master's Thesis masterminds Masterminds blog Master’s degree Metropolia Metropolia AMK Metropolia Master's Metropolia UAS metropolia YAMK opinnäytetyö osaaminen palvelumuotoilu Pirjo Koski service design Sharing economy sosiaaliala study trip Sustainability talotekniikka terveyden edistäminen terveydenhuolto Toimintatutkimus yamk YAMK opinnäytetyö YAMK-tutkinto ylempi AMK Zinaida Grabovskaia

© 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulu


Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste

Jotta sivuston käyttö olisi sujuvaa, käytämme evästeitä ja suosittelemme niiden käyttöä myös Sinulle.  Voit tutustua tarkemmin evästeisiin tai poistaa ne kokonaan käytöstä asetukset-sivulla.

Metropolian blogit
Powered by  GDPR Cookie Compliance
Tietosuojaseloste / Privacy Overview

Kävijän tietokoneelle voidaan ajoittain siirtää ns. evästeitä (“cookies”).
Evästeillä voidaan kerätä tietoja esimerkiksi miltä sivulta olet siirtynyt osoitteeseen, mitä www-sivujamme olet selannut ja milloin, mitä selainta käytät, mikä on näyttösi resoluutio ja käyttöjärjestelmä, sekä mikä on tietokoneesi IP -osoite eli mistä Internet -osoitteesta lähettämäsi tiedot tulevat ja minne ne vastaanotetaan.

Evästetietojen avulla Palvelun kävijämääriä voidaan seurata Metropolian ja sen yhteistyökumppaneiden toimesta sekä analysoida ja kehittää kävijöitä paremmin palvelevaksi. Lisäksi Metropolian yhteistyökumppanit saattavat käyttää mainonnan kohdentamiseksi evästeitä, joilla kerätään tietoa kävijän vierailuista tällä ja muilla sivustoilla. Evästeiden avulla kerättyä tietoa käytetään kävijän kiinnostusten kohteiden perusteella kohdennetun mainonnan tuottamiseen. Evästeiden avulla tehdyssä mainonnan kohdentamisessa kävijää ei yksilöidä eikä tietoja yhdistetä kävijältä mahdollisesti muussa yhteydessä saatuihin henkilötietoihin

Kävijällä on mahdollisuus estää evästeiden käyttö muuttamalla selaimensa asetuksia siten, että selain ei salli evästeiden tallentamista.  Kävijä hyväksyy, että joidenkin palveluiden osalta evästeiden käytön estäminen saattaa kuitenkin vaikuttaa palvelun toiminnallisuuteen.

This website uses cookies so that we can provide you with the best user experience possible. Cookie information is stored in your browser and performs functions such as recognising you when you return to our website and helping our team to understand which sections of the website you find most interesting and useful.

You can adjust all of your cookie settings by navigating the tabs on the left hand side.

Tarpeelliset evästeet / Strictly Necessary Cookies

Tarpeelliset evästeet pitäisi olla aina käytössä jotta voimme tallentaa evästeet myöhempiä vierailujasi varten.

Strictly Necessary Cookie should be enabled at all times so that we can save your preferences for cookie settings.

Mikäli otat nämä evästeet pois käytöstä emme pysty tallentamaan niitä, ja joudut seuraavilla vierailuilla hyväksymään/kieltämään ne uudestaan.

If you disable this cookie, we will not be able to save your preferences. This means that every time you visit this website you will need to enable or disable cookies again.

Kolmannen osapuolen evästeet / 3rd Party Cookies

Käytämme sivustolla Google Analytics ja Addtoany -lisäosia kerätäksemme tietoa mm. vierailijoiden kävijämääristä, suosituimmista sivuista jne.

Pitämällä evästeet päällä autat parantamaan/kehittämään palveluamme.

—--

This website uses Google Analytics to collect anonymous information such as the number of visitors to the site, and the most popular pages.

Keeping this cookie enabled helps us to improve our website.

Please enable Strictly Necessary Cookies first so that we can save your preferences!