Suomi kaipaa uusia viennin vetureita. Vakaasti viime vuodet kasvaneesta terveysteknologia-alasta on povattu sellaista. Terveysteknologia on noussut jo suurimmaksi huipputekniikan vientialaksi. Tuotteista yli 95 % menee vientiin. Terveysteknologia noin 2 miljardin euron viennillään vastaa noin 3,5 % Suomen kokonaisviennistä, kasvun varaa on vielä. Nokian huippuvuosina huipputekniikan vienti oli moninkertainen. Terveysteknologian viennin vetureina toimivat muutamat alan suuryritykset – toivon mukaan näiden yritysten rinnalle nousee kirittäjiä sadoista alan pienistä yrityksistä.

Terveysteknologia-ala kehittää ja valmistaa suuren osan tuotteistaan Suomessa, muun muassa potilasmonitoreita, hammasröntgenlaitteita, silmänpohjan kuvantamislaitteita ja silmänpainemittareita. Alan on laskettu työllistävän tällä hetkellä noin 10 000 henkilöä. Suomalainen terveysteknologian tuotekehitykseen liittyvä osaaminen ja sen jatkuva kehittäminen on avaintekijä yritysten menestyksessä nyt ja tulevaisuudessa.

Terveysteknologian ominaispiirteenä on voimakas regulaatio, joka ohjaa myös alalla tapahtuvaa tuotekehitystä. Regulaation tarkoituksena on muun muassa taata tuotteiden käytön turvallisuus niin potilaille kuin käyttäjillekin. Tämä asettaa erityisvaatimuksia osaamiselle. Osaamistarpeet vaihtelevat toki yrityksen ja työtehtävien mukaan, mutta joka tapauksessa säätely ohjaa voimakkaasti tuotekehitystä ja yritysten toimintaa.

Mitä terveysteknologia-alalla toimivan tuotekehittäjän sitten tulisi osata?  Kartoitimme viime vuonna alalta kumpuavia osaamistarpeita. Esille nousivat mm. viranomaisvaatimukset, standardien käyttö, riskien hallinta, formaali dokumentointi, tuotteiden käytettävyys ja käytön turvallisuus, kliinisen tiedon ja käyttäjän ymmärrys sekä johtamisen taidot.

Tämän pohjalta aloitamme Metropoliassa syksyllä 2017 terveysteknologian tuotekehitykseen keskittyvän englanninkielisen koulutuksen. 60 opintopisteen laajuinen YAMK-tutkintoon (Insinööri ylempi AMK, Master of Engineering) tähtäävä koulutus järjestetään Information Technology -ohjelmassa Health Technology -nimisenä pääaineena.

Koulutus on tarkoitettu terveysteknologia-alalla toimiville tai alalle pyrkiville terveysteknologiasta kiinnostuneille, ohjelmistojen tai laitteistojen tai niihin liittyvien palveluiden ja prosessien kanssa työskenteleville ammattilaisille. Pääsyvaatimuksena on soveltuva insinöörin tutkinto ja vähintään kolmen vuoden työkokemus.

Lisätietoja muun muassa koulutuksen tarkemmasta sisällöstä löytyy täältä >>
Hakuaika koulutukseen on 15.3–5.4.2017.

Mikael Soini, TkT, yliopettaja
Kirjoittaja on toiminut vuodesta 2012 Metropoliassa hyvinvointi- ja terveysteknologian yliopettajana.

Vuodenvaihteessa järkytyin havainnosta, että olen viimeksi varsinaisesti opiskellut ja valmistunut tutkintoon seitsemän vuotta sitten. Työelämän murroksissa työtehtävät ovat entistä vähemmän syviä asiantuntijatehtäviä. Enemmän on silpputyötä, pätkäsopimuksia ja moniosaamista vaativaa tekemistä.

Olen tehnyt nyt yksitoista vuotta töitä ammattikorkeakoulussa. Uralle on mahtunut kahdeksan tehtävänimikettä, niin määräaikaisuuksia kuin toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Olen vaihtanut useamman kerran työyksikköä ja vakituisena kertaalleen jo titteliäkin. Työtehtäviini ovat aina kuuluneet jollain tavalla kehittäminen, viestintä, suhdetoiminta ja verkostoituminen.

Työnantaja on pitänyt huolta siitä, että omiin työtehtäviin liittyvää täydentävää koulutusta on ollut saatavilla tarpeen mukaan. Omaehtoisesti olen kurssittanut itseäni avoimessa yliopistossa ja opettelemalla käytännössä kokeillen uusia työvälineitä. Tärkeintä on ollut kehittää itseään ja oppia ymmärtämään myös omaa rajallisuuttaan. Kaikkea en voi aina tehdä itse, vaikka olisin kuinka hyvä ja taitava. Kaikkea en ehdi oppia yhden elämän aikana, vaikka kuinka pakertaisin.

Työelämän menestyksen salaisuuksia pohtiessani törmään jatkuvasti YAMK-opintojeni tärkeimpään antiin, johtajuuteen. Miten kiteyttää tärkein asia, joka seitsemän vuoden takaa on jäänyt mieleen, mutta toimii tänäkin päivänä? Se on vierailevan luennoitsijamme, tuotantotalouden yliopettaja Thomas Rohwederin lause: ”Pomohomma on palveluammatti.” Tällä hän viittasi siihen, että esimiehen tehtävä on mahdollistaa alaisten onnistuminen, ja kantaa lopullinen vastuu kaikesta päätöksenteosta. Yksinkertaista.

Johtajuuden merkitys on työstä puhuttaessa aina läsnä, olipa itse esimies tai alainen. Miten voin työskennellä menestyksellisesti, ellen osaa johtaa itseään? Miten toimin yhteistyössä muiden kanssa, ellen kykene mielekkääseen vuorovaikutukseen? Onnekseni YAMK-opinnot antoivat valmiuksia ryhmätyötaitoihin, sekä itsereflektioon että itsentuntemuksen syventämiseen. Opiskeluvuosien jälkeen ihmisenä kypsyminen, itsetuntemuksen kasvaminen ja peloista irti päästäminen ovat olleet minulle tärkeimmät askeleet menestymiseen ja myönteisen vuorovaikutuksen edistämiseen työympäristössäni.

Milla Hakkarainen, kulttuurituottaja (YAMK)

Viestintäsuunnittelija, alumnikoordinaattori

Metropolia ammattikorkeakoulu