Laatu ja sen arviointi ovat tärkeä osa ammattikorkeakoulun toimintaa. Metropolian sosiaalialan ylemmän ammattikorkeakoulututkinto-ohjelman opettajat toteuttivat viime vuonna tutkinnon itsearvioinnin, joka osoittautui mielekkääksi tavaksi tunnistaa kehittämistarpeita ja muistuttaa vahvuuksista. Työkaluksi arviointiin valittiin EU:n rahoittamassa hankkeessa kehitetty Self-Evaluation Handbook.

Itsearvioinnin työkalu sisälsi 10 arvioitavaa aluetta, joita olivat muun muassa tutkinto-ohjelman perusta ja filosofia, oppiminen ja opetus, arviointi ja palaute, taitojen kehittyminen ja työllistyminen, tutkimus ja arviointi, opiskelijakeskeisyys sekä opetushenkilöstön kehittäminen.

Kokeilu osoitti, että itsearvioinnissa on mahdollista saada kuuluviin niin opettajien, opiskelijoiden kuin sidosryhmienkin ääni. Sosiaalialan ylemmän tutkinnon opettajatiimi koki arvioinnin tekemisen hyvänä tapana tarkastella sekä tutkinnon että opiskelijoiden asiantuntijuuden kehittymisen kannalta tärkeitä ja keskeisiä asioita. Oli mielenkiintoista pysähtyä keskustelemaan kollegoiden kanssa tutkinnon perustasta, opiskelijakeskeisyydestä, arviointi- ja palautekäytännöistä sekä mahdollisuudesta oman työn ja osaamisen kehittämiseen.

Opettajien tekemän arvioinnin perusteella eri osa-alueet olivat tutkinnossa pääsääntöisesti hyvää – osittain myös kiitettävää – tasoa. Opiskelijoiden havainnot ja kirjallinen palaute olivat yhdensuuntaisia opettajien tekemän arvioinnin kanssa. Itsearvioinnin toteuttaminen mahdollisti vuosien kehittämistyön äärelle pysähtymisen ja tehtyjen valintojen arvioimisen. Itsearviointi ohjaa kiinnittämään huomiota oleellisiin kehittämistarpeisiin sekä tunnistamaan tutkinnon vahvuudet.

Lisää itsearvioinnin työkalun käyttämisestä täältä: Lisää laatua itsearvioinnilla

Kirjoittajat:

Marjatta Kelo & Katriina Rantala-Nenonen

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto eli YAMK-tutkinto on maisteritasoinen koulutus, joka on tarkoitettu jo työelämässä oleville. Tutkinto antaa uutta asiantuntijaosaamista erityisesti työelämän muutos- ja kehittämistilanteisiin. Opinnoissa korostuvat aidossa työelämän toimintaympäristössä – usein omalla työpaikalla – toteutettavat oppimistehtävät, joista keskeisin on tutkimuksellinen kehittämistyö eli opinnäytetyö.

Metropolia Ammattikorkeakoulu on juhlinut vuonna 2018 kymmenettä toimintavuottaan. Sen kunniaksi toteutettiin ylempien ammattikorkeakoulututkintojen maailmaa valottava julkaisu Metropolia Master´s – Keskusteluja työelämän kehittämisestä (toim. Marjatta Kelo & Elina Ala-Nikkola). Julkaisussa tuodaan esiin välähdyksiä siitä, millaisia YAMK-opinnäytetöitä vuosien saatossa on eri aloilla tehty ja millaista osaamista ne ovat tuottaneet tekijälleen, hänen työyhteisölleen ja koko toimialalle.

Julkaisu rakentuu ylempään AMK-tutkintoon valmistuneiden alumnien sekä Metropolia Ammattikorkeakoulussa työskentelevien asiantuntijoiden vuoropuhelusta. Ne avaavat ikkunoita siihen, miten työelämään linkitetyt maisteritasoiset opinnot vievät eteenpäin paitsi opiskelijoita yksilöinä myös työyhteisöjä ja koko toimialaa.

Lisäksi julkaisussa pohditaan monesta näkökulmasta ylempien ammattikorkeakoulututkintojen merkitystä yhteiskunnalle ja yksilöille ja mukaan on tuotu myös näkökulmia muutamista myös aivan tuoreista tutkinnoista, joista ei vielä ole valmistunut opiskelijoita.

Metropoliassa on tällä hetkellä 25 ylempään AMK-tutkintoon valmistavaa tutkinto-ohjelmaa, joista tässä julkaisussa ääneen pääse 14. Koska tarjoamme tutkintoja niin englanniksi kuin suomeksikin, on julkaisussa tekstejä molemmilla kielillä – opetuskielen mukaisesti.

Julkaisu on luettavissa  Metropolian verkkosivuilla verkkojulkaisuna osoitteessa
https://www.metropolia.fi/masters2018

sekä e-kirjana osoitteessa:
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121922374

Lisätietoja:

kehityspäällikkö Marjatta Kelo, if.ai1563638736lopor1563638736tem@o1563638736lek.a1563638736ttajr1563638736am1563638736 p.040-630 2191

if.ai1563638736lopor1563638736tem@t1563638736usiak1563638736luj1563638736

Sosiaalialan ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa koulutetaan sosiaalialan ja hyvinvoinnin laaja-alaisia asiantuntijoita, jotka osaavat uudistaa ja johtaa asiakastyötä sekä kehittää sosiaalialan toimintakäytäntöjä ja palveluja yhteistyössä asiakkaiden, monialaisten verkostojen ja yhteisöjen kanssa.

Kesäkuussa 2017 sosiaalialan opiskelijoita ja opettajia osallistui Artevelde University Collegen järjestämälle varhaiskasvatuksen kansainväliselle viikolle Gentissä Belgiassa. Viikon teemana tänä vuonna oli ”Education for Global Citizenship.” Vierailu sisälsi muun muassa workshop -työskentelyä (mukaan lukien opiskelijoiden oma workshop) ja tutustumiskäyntejä paikallisiin päiväkoteihin ja kouluihin. Kansainväliselle viikolle osallistuivat lastentarhanopettajat ja sosiaalialan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijat Tiina Lallukka, Saara Salo, Päivi Benjaminsson ja Outi Kakkonen, sekä lehtorit Saila Nevanen, Anna-Riitta Mäkitalo ja Sylvia Tast.

Viikon keskeinen yhteinen kysymys oli, miten varhaiskasvatuksessa voidaan sisäistää sellaisia maailmankansalaisuuteen liittyviä teemoja kuten ilmastonmuutos, muuttoliikkeet, kansalaisuus, kestävyys, solidaarisuus tai rauha. Tapahtumaan osallistui varhaiskasvatuksen asiantuntijoita ja korkeakouluopettajia Belgian lisäksi Tanskasta, Saksasta, Hollannista, Sveitsistä, Englannista, Kreikasta, Ecuadorista ja Yhdysvalloista. Luennoilla ja workshopeissa käsiteltiin muun muassa varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa, kulttuurien välisiä kompetensseja, lasten oikeuksia, lapsiperheiden köyhyyttä sekä kestävää kehitystä varhaiskasvatuksessa.

Katse kohti sosiaalisesti kestävää kehitystä varhaiskasvatuksessa

Metropolian sosiaalialan opiskelijoiden workshopissa ”Building Social Sustainability in Finnish ECEC” opiskelijat esittelivät suomalaista koulutusjärjestelmää sekä varhaiskasvatusta ja sen tavoitteita varhaiskasvatuslain ja uusien varhaiskasvatussuunnitelmien (otettiin käyttöön 1.8.2017) näkökulmista. Kestävän sosiaalisen kehityksen osalta on oleellista painottaa kasvatuksessa ja opetuksessa sitä, että yhä useammilla ihmisillä – taustastaan riippumatta – olisi mahdollisuus osallisuuteen ja omaan ainutlaatuiseen elämään. Ihmisoikeudet ovat siinä keskeisessä asemassa. Workshopissa opiskelijat keskusteluttivatkin osallistujia lasten oikeuksien toteutumisesta arjessa. Lisäksi pohdittiin, minkälaista tietoa, taitoa ja asenteita opettajalta edellytetään sosiaalisesti kestävän kehityksen opetuksessa, ja miten lapsia voi konkreettisesti ohjata ja opettaa osallisuuteen ja aktiiviseen kansalaisuuteen.

Esimerkkeinä kestävän kehityksen huomioimisesta suomalaisessa varhaiskasvatuksessa opiskelijat tarkastelivat Vihreä lippu -ohjelmaa sekä Aikamatkalla -projektia. Vihreä Lippu -ohjelma on päiväkotien, koulujen, oppilaitosten sekä lasten ja nuorten vapaa-ajan toimijoiden kestävän kehityksen ohjelma, ja se on osa kansainvälistä Eco-Schools -ohjelmaa. Aikamatkalla -projektin tavoitteena on lisätä lapsen ja perheen sosiaalista hyvinvointia omia juuria ja identiteettiä vahvistavan työskentelyn avulla. Projekti on osa Lastensuojelun Keskusliiton koordinoimaa Emma & Elias – ohjelmaa, ja sitä toteutetaan päiväkotien kanssa. Workshopin kansainvälistä yleisöä kiinnostikin sukupolvien välisen vuorovaikutuksen huomioiminen varhaiskasvatuksessa.

Yhteisiä kysymyksiä, erilaisia lähtökohtia

Kansainvälisellä viikolla vieraat pääsivät tutustumaan myös kolmeen belgialaiseen päiväkotiin/kouluun, joissa oli 1-7 -vuotiaita lapsia. Vierailujen aikana oli mahdollista perehtyä belgialaiseen päivähoitoon ja käydä keskustelua sen pedagogiikasta ja toiminnasta.

”Opintomatka oli erittäin antoisa, ja workshopin pitäminen vahvisti luottoa omaan osaamiseen. Ohjelma oli mielenkiintoinen ja kansainvälinen. Matkan parasta antia olivat myös keskustelut opiskelukavereiden/kollegoiden kanssa, kokemusten jakaminen ja reflektointi. Keskusteluista sai paljon ajattelemisen aihetta, esimerkiksi miten eri tavoin globaalissa maailmassa lapsuuden käsitys ja arvostus näyttäytyvät”, pohtivat opiskelijat opintomatkan antia.

Opiskelijoista oli mielenkiintoista havaita, että eri puolella maailmaa olemme samojen asioiden äärellä, mutta hyvin erilaisista lähtökohdista. Kasvatuksessa ja opetuksessa on tärkeää huomioida, että päätökset joita teemme, vaikuttavat globaalisti. Miten opetamme lapsiamme huomioimaan toiset ja elämään sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävästi, jotta maapallo säilyy myös tuleville sukupolville.

Katriina Rantala-Nenonen
Sosiaalialan lehtori, tutkintovastaava (sosiaalialan ylempi AMK-tutkinto)