Sosiaalialan ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa koulutetaan sosiaalialan ja hyvinvoinnin laaja-alaisia asiantuntijoita, jotka osaavat uudistaa ja johtaa asiakastyötä sekä kehittää sosiaalialan toimintakäytäntöjä ja palveluja yhteistyössä asiakkaiden, monialaisten verkostojen ja yhteisöjen kanssa.

Kesäkuussa 2017 sosiaalialan opiskelijoita ja opettajia osallistui Artevelde University Collegen järjestämälle varhaiskasvatuksen kansainväliselle viikolle Gentissä Belgiassa. Viikon teemana tänä vuonna oli ”Education for Global Citizenship.” Vierailu sisälsi muun muassa workshop -työskentelyä (mukaan lukien opiskelijoiden oma workshop) ja tutustumiskäyntejä paikallisiin päiväkoteihin ja kouluihin. Kansainväliselle viikolle osallistuivat lastentarhanopettajat ja sosiaalialan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijat Tiina Lallukka, Saara Salo, Päivi Benjaminsson ja Outi Kakkonen, sekä lehtorit Saila Nevanen, Anna-Riitta Mäkitalo ja Sylvia Tast.

Viikon keskeinen yhteinen kysymys oli, miten varhaiskasvatuksessa voidaan sisäistää sellaisia maailmankansalaisuuteen liittyviä teemoja kuten ilmastonmuutos, muuttoliikkeet, kansalaisuus, kestävyys, solidaarisuus tai rauha. Tapahtumaan osallistui varhaiskasvatuksen asiantuntijoita ja korkeakouluopettajia Belgian lisäksi Tanskasta, Saksasta, Hollannista, Sveitsistä, Englannista, Kreikasta, Ecuadorista ja Yhdysvalloista. Luennoilla ja workshopeissa käsiteltiin muun muassa varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa, kulttuurien välisiä kompetensseja, lasten oikeuksia, lapsiperheiden köyhyyttä sekä kestävää kehitystä varhaiskasvatuksessa.

Katse kohti sosiaalisesti kestävää kehitystä varhaiskasvatuksessa

Metropolian sosiaalialan opiskelijoiden workshopissa ”Building Social Sustainability in Finnish ECEC” opiskelijat esittelivät suomalaista koulutusjärjestelmää sekä varhaiskasvatusta ja sen tavoitteita varhaiskasvatuslain ja uusien varhaiskasvatussuunnitelmien (otettiin käyttöön 1.8.2017) näkökulmista. Kestävän sosiaalisen kehityksen osalta on oleellista painottaa kasvatuksessa ja opetuksessa sitä, että yhä useammilla ihmisillä – taustastaan riippumatta – olisi mahdollisuus osallisuuteen ja omaan ainutlaatuiseen elämään. Ihmisoikeudet ovat siinä keskeisessä asemassa. Workshopissa opiskelijat keskusteluttivatkin osallistujia lasten oikeuksien toteutumisesta arjessa. Lisäksi pohdittiin, minkälaista tietoa, taitoa ja asenteita opettajalta edellytetään sosiaalisesti kestävän kehityksen opetuksessa, ja miten lapsia voi konkreettisesti ohjata ja opettaa osallisuuteen ja aktiiviseen kansalaisuuteen.

Esimerkkeinä kestävän kehityksen huomioimisesta suomalaisessa varhaiskasvatuksessa opiskelijat tarkastelivat Vihreä lippu -ohjelmaa sekä Aikamatkalla -projektia. Vihreä Lippu -ohjelma on päiväkotien, koulujen, oppilaitosten sekä lasten ja nuorten vapaa-ajan toimijoiden kestävän kehityksen ohjelma, ja se on osa kansainvälistä Eco-Schools -ohjelmaa. Aikamatkalla -projektin tavoitteena on lisätä lapsen ja perheen sosiaalista hyvinvointia omia juuria ja identiteettiä vahvistavan työskentelyn avulla. Projekti on osa Lastensuojelun Keskusliiton koordinoimaa Emma & Elias – ohjelmaa, ja sitä toteutetaan päiväkotien kanssa. Workshopin kansainvälistä yleisöä kiinnostikin sukupolvien välisen vuorovaikutuksen huomioiminen varhaiskasvatuksessa.

Yhteisiä kysymyksiä, erilaisia lähtökohtia

Kansainvälisellä viikolla vieraat pääsivät tutustumaan myös kolmeen belgialaiseen päiväkotiin/kouluun, joissa oli 1-7 -vuotiaita lapsia. Vierailujen aikana oli mahdollista perehtyä belgialaiseen päivähoitoon ja käydä keskustelua sen pedagogiikasta ja toiminnasta.

”Opintomatka oli erittäin antoisa, ja workshopin pitäminen vahvisti luottoa omaan osaamiseen. Ohjelma oli mielenkiintoinen ja kansainvälinen. Matkan parasta antia olivat myös keskustelut opiskelukavereiden/kollegoiden kanssa, kokemusten jakaminen ja reflektointi. Keskusteluista sai paljon ajattelemisen aihetta, esimerkiksi miten eri tavoin globaalissa maailmassa lapsuuden käsitys ja arvostus näyttäytyvät”, pohtivat opiskelijat opintomatkan antia.

Opiskelijoista oli mielenkiintoista havaita, että eri puolella maailmaa olemme samojen asioiden äärellä, mutta hyvin erilaisista lähtökohdista. Kasvatuksessa ja opetuksessa on tärkeää huomioida, että päätökset joita teemme, vaikuttavat globaalisti. Miten opetamme lapsiamme huomioimaan toiset ja elämään sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävästi, jotta maapallo säilyy myös tuleville sukupolville.

Katriina Rantala-Nenonen
Sosiaalialan lehtori, tutkintovastaava (sosiaalialan ylempi AMK-tutkinto)

Metropolian ylempien ammattikorkeakoulututkintojen tarjonta ja koulutusvienti laajenee. Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulututkinto on saanut tunnustusta erinomaisesta laatutyöstä. Näin se voi toimia hyvien käytäntöjen jakajana kansallisesti ja kansainvälisesti. Alunmi-tapahtuma kokoaa yhteen Metropoliassa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnan suorittaneita. 

Metropolia Master’s-tutkinnoista

Kesän kynnyksellä pysähdyn tarkastelemaan Metropolian ylempien ammattikorkeakoulututkintojen ja Master’s -kehittämisverkoston kevättä. Monialaiseen ylempien ammattikorkeakoulututkintojen joukkoon on tullut kolme uutta tutkinto-ohjelmaa Ajoneuvotekniikka, Muotoilu ja Vanhustyö. Lisäksi Informaatioteknologia – Information Technology -tutkinto-ohjelmaan on tullut uutena syventymiskohteena terveysteknologia.

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opintojen tavoitteena on tuottaa työelämän kehittäjiä vaativiin asiantuntija- ja johtamistehtäviin. Kevään 2017 aikana Metropoliasta on valmistunut yli 200 maisteritason tutkinnon osaajaa. Onnea tutkinnon suorittaneille!

Uutena avauksena on Master’s-tason Health Business Management -tutkinnon vieminen Sri Lankaan. Alussa Metropolian osuus koulutuksen toteuttamisesta on laajempi, mutta vähitellen vetovastuu siirtyy Sri Lankan kouluttajalle. Opetus toteutetaan sekä lähiopetuksena että verkko-opetuksena.

Tunnustusta Kuntoutuksen YAMK:lle

Alkuvuodesta 2017 Metropolia sai Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen toteuttamassa auditoinnissa laatuleiman, joka osoittaa Metropolian laatujärjestelmän sisältävän eurooppalaisten korkeakoulujen laadunhallinnan periaatteet ja suositukset. Auditointikohteista Kuntoutuksen YAMK-tutkinto-ohjelma sai kansainväliseltä auditointiryhmältä parhaan mahdollisen arvosanan. Tutkinnossa on erinomaisesti kehitetty opetussuunnitelmaa yhteistyössä työelämän toimijoiden, tutkinto-ohjelman opiskelijoiden ja heidän työyhteisöidensä sekä TKI-toiminnan kanssa. Opetuksessa hyödynnetään moninaisia menetelmiä ja oppimisympäristöjä. Yhteiskehittely on pedagoginen ratkaisu, jossa opiskelijoiden osallisuus on vahvasti mukana. Laajemmin auditoinnin tuloksia on kuvattu raportissa KARVI_0517.

Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulututkinto nostettiin esiin myös Kevan Podcast-keskustelussa, joka käsitteli kompleksisuutta oppimisessa ja työn muutoksessa. Kuntoutuksen YAMK:ssa oppimisen ja koulutuksen keskiössä on yhteiskunnallinen haaste: kuntoutuja toimijana. Oppiminen rakentuu tämän haasteen ympärillä olevista erilaisista tekijöistä, joilla opiskelija ja saa välineitä työelämän uudistamiseen ja kehittämiseen.

Katse tulevaan syksyyn

Vuonna 2015 järjestettiin ensimmäinen Metropolia Master’s -alumnitapahtuma. Nyt Suomi 100 -juhlavuonna juhlistamme työelämäläheistä maisteritasoista korkeakoulutusta ja sen alumneja järjestämällä 2.10.2017 seuraavan Masterminds – Metropolia Master’s Alumni -tapahtuman. Lue tapahtumasta lisää Tapahtumat-sivuiltamme tai Facebookista.

Marjatta Kelo
kehityspäällikkö, Metropolia Master’s

Kirjoittaja on toiminut tammikuusta 2017 alkaen Metropolian ylempien AMK-tutkintojen kehityspäällikkönä ja Metropolia Master’s-kehittämisverkoston vetäjänä.

Huhtikuussa 2017 Helsingissä pidettiin seminaari, jossa Metropolian ja Humanistisen ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat esittelivät valmistuneita opinnäytetöitään. Seminaarin nimenä oli ”Kulttuurikohtaamisia”. Nimeen sisältyvä ajatus kulttuurin tekijöiden ja kokijoiden, yleisön vuorovaikutuksesta kuvastaa hyvin esitelmiin ja kyseisiin töihin sisältyvää tavoitetta ja arvolatausta. Onhan kulttuurituottajan tehtävänä huolehtia kulttuurin ja taiteen asemasta yhteiskunnassa ja vahvistaa sekä kehittää niitä toimenpiteitä, joiden avulla kulttuurisia kohtaamisia rikastutetaan, syvennetään ja laajennetaan.

Kulttuurituotannon ylemmän tutkinnon opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa uutta osaamista sekä kehittää työelämää ja alaa innovatiivisella tavalla. Tavoitteet ovat haastavia, mutta onnistuessaan työ palkitsee niin tekijänsä kuin tilaajansa. Tutkimuksellisen kehittämisen työotetta soveltaessaan opiskelija hyödyntää ammatillista osaamistaan vaativassa asiantuntijatyössä. Kulttuurituotannon opinnäytetöissä näkyy se, mitä kulttuuri ja taide merkitsevät tänään ja miltä pohjalta se muotoutuu tulevaisuudessa.

Huhtikuun kaksipäiväisessä seminaarissa kuultiin asiantuntijaesityksiä monista keskeisistä nykytilaa määrittävistä haasteista. Yritys- ja verkostoyhteistyötä, uusien yleisöjen osallistamista ja kokeilukulttuuria lähestyttiin niin teattereiden, museoiden, festivaalien kuin varhaiskasvatuksenkin tarpeista. Kehittämistöiden aiheet käsittelivät erityisryhmille, maahanmuuttajille, lapsille ja aikuisillekin suunnattuja kulttuuripalveluita. Kehittämiskohteina olivat myös yksityisellä, kolmannella tai julkisella sektorilla toimivat erikokoiset organisaatiot ja säätiöt. Työn kärki ulottui rahoituslähteiden, markkinoinnin, yhteistyömallien ja -verkostojen kehittämisestä tulevaisuusorientoituneeseen organisaation strategiseen työhön.

”Kehittämistyö oli YAMK-opintojen isoin ponnistus, jonka toteuttaminen antoi mahdollisuuden (ja toisaalta velvollisuuden) tarkastella syvästi, laajasti ja analyyttisesti oman työni aiheita. Kulttuurikohtaamisia-tilaisuudessa oli hienoa kuulla YAMK-opiskelijoiden tekemiä loistavia kehittämistöitä ja nähdä kaikkien opiskelijoiden puolentoista vuoden aikana tekemä työ. Alun hämäristä aihioista oli tässä ajassa syntynyt kirkkaita ja teräviä kokonaisuuksia. Jokainen sai osaltaan kehitettyä opinnäytetyöprosessissaan jotain uutta ja kiinnostavaa oman työkenttänsä puitteissa”, kuvailee Metropoliasta keväällä 2017 valmistunut kulttuurituottaja (YAMK) Ia Pellinen.

Seminaarissa kuullut puheenvuorot ja niiden taustalta löytyvät tutkimukselliset kehittämistyöt osoittavat sen, miten keskeisesti ja laaja-alaisesti kulttuurituotannon ammattilaiset ovat osaltaan vaikuttamassa yhteiskuntaan sen taloudellisia, sosiaalisia ja poliittisia rakenteita myöten. Kulttuurituottaja on yhä useammin se taho, jonka välittämänä moni ilmiö konkretisoituu ja ihmiset löytävät toisensa. Seminaarin nimen sisältämä näkemys vuorovaikutuksen tärkeydestä peilautuu kulttuurituottajan ammattikuvaan ja sen myötä meitä ympäröivään ja muotoutumassa olevaan todellisuuteen.

Kohtaamisen tematiikkaa jatkaa myös Metropolian ja Humakin tuore yhteisjulkaisu Kulttuurituotannosta kirjoitettua 2017, jossa on sekä laajempia tutkimuksellisia näkökulmia valottavia, opinnäytetöihin pohjautuvia artikkeleita että lyhempiä ja tiiviitä katsauksia kirjoittajien omiin aiheisiin.

Pia Strandman, kulttuurituotannon lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu
Pekka Vartiainen, kulttuurituotannon yliopettaja, Humanistinen ammattikorkeakoulu

Kulttuurituottaja (YAMK) opinnot ovat haussa syksyn 2017 yhteishaussa 5.9.-20.9.2017