Ensihoitajien työ on fyysisesti ja psyykkisesti kuluttavaa1. Työlle ominaista ovat pitkät työvuorot sekä ennakoimattomat ja yllättävät tilanteet. Työtehtävät voivat olla stressaavia, työskentelyolosuhteet vaihtelevia (sääolosuhteet, työskentelytilat ja -paikat) ja töitä tehdään usein paineen alaisena1,2,3. Myös työtehtävien määrät ovat viime vuosina kasvaneet. Aikaisemman kansainvälisen kirjallisuuden mukaan yli puolet ensihoitajista kärsii stressistä ja väsymyksestä3,4.
Stressi ja väsymys yhteydessä yhteydessä ensihoitajien tekemiin hoitovirheisiin
Ensihoidon kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelmasta (YAMK) valmistunut Jessica Pohjonen kuvasi scoping-katsauksena toteuttamassaan opinnäytetyössä stressin ja väsymyksen yhteyttä ensihoitajien tekemiin hoitovirheisiin. Pohjonen kiinnostui aiheesta oman ensihoitajan työkokemuksen kautta. Stressi ja väsymys ovat selvästi havaittavissa, mutta siitä puhutaan vähäisesti.
─ Minua kiinnostikin lähteä selvittämään, että onko stressin ja väsymyksen yhteyttä tutkittu ensihoidon näkökulmasta, toteaa opinnäytetyössä aihetta tutkinut ensihoitaja (YAMK) Jessica Pohjonen.
Katsauksen tiedonhakuvaiheessa ilmeni, että aiheesta ei löydy yhtään suomalaista tutkimusta ja sitä on muutoinkin tutkittu vähäisesti. Katsaukseen valikoitu lopulta mukaan kuusi tutkimusta. Katsauksen tuloksista ilmenee, että stressillä ja väsymyksellä on merkittävä yhteys ensihoitajien tekemiin hoitovirheisiin. Stressin yhteyttä oli tutkittu vähäisesti, mutta väsymystä oli tutkittu laajemmin. Selvisi, että väsyneillä hoitajilla on yli kaksinkertainen riski hoitovirheiden tapahtumiselle kuin ei-väsyneillä ensihoitajilla5. Väsymys oli eniten yhteydessä lääketieteellisiin virheisiin, vammoihin, haittavaikutuksiin ja turvallisuuden vaarantumiseen sekä vahvimmin yhteydessä potilaisiin ja ensihoitajiin kohdistuviin vammoihin sekä heidän turvallisuutensa vaarantumiseen5, 6, 7.
Keinoja stressin ja väsymyksen vähentämiseen löytyy, mutta myös lisätutkimuksia tarvitaan
Hyvä uutinen on se, että katsauksessa tunnistettiin myös keinoja stressistä ja väsymyksestä johtuvien hoitovirheiden ennaltaehkäisemiseksi. Väsymyksen vähentämisen keinoja tunnistettiin enemmän. Organisaatiokohtaiset keinot korostuivat tuloksissa, kuten unihäiriöistä kärsivien riskiryhmään kuuluvien seulonta ja tunnistaminen, väsymyksen mittaaminen ja seuranta sekä (mm. ristiriitojen selvittäminen työyhteisössä, aikataulusuunnittelu) ja ohjeet esihenkilöille esimerkiksi väsymyksen vähentämiseksi. Stressiin liittyviä keinoja tunnistettiin melko vähäisesti, mutta henkilökunnan koulutus korostui tuloksissa.
Stressin ja väsymyksen yhteyttä ensihoitajien tekemiin hoitovirheisiin on tutkittu vähän, joten lisätutkimuksille on tarvetta tulevaisuudessa. Etenkin suomalaista tutkimusta tarvitaan.
─ Tulokset ovat sen verran merkittäviä, että aihetta tulisi tutkia kattavammin niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa, toteaa Pohjonen. Stressaantuneiden ja väsyneiden ensihoitajien sallitaan hoitavan kriittisesti sairastuneita ja vakavasti loukkaantuneita potilaita. Väsyneenä tapahtuvia hoitovirheitä voidaan verrata alkoholin vaikutuksen alaisina tehtyihin virheisiin. Yli 24 tunnin valvominen vastaa promillen humalatilaa8. Voidaankin pohtia, kuinka monessa työpaikassa sallittaisiin työntekijöiden tehdä työtehtäviä päihtymyksen alaisena. Ensihoitajien kuitenkin sallitaan hoitaa potilaita väsyneinä, lisäksi he ajavat muun liikenteen seassa vaarantaen pahimmillaan useamman henkilön turvallisuutta. Asiaa ei tule sivuuttaa tulevaisuudessa, vaan aihetta tulee tutkia ja pyrkiä ennaltaehkäisemään ja vähentämään näistä tekijöistä johtuvia hoitovirheitä.
Kirjoittajat
Jessica Pohjonen on valmistunut toukokuussa 2023 Ensihoidon kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelmasta (YAMK). Hän työskentelee hoitotason ensihoitajana Keski-Suomen pelastuslaitoksella. Jessican opinnäytetyö Stressin ja väsymyksen yhteys ensihoitajien tekemiin hoitovirheisiin on luettavissa
Theseus-tietokannassa osoitteessa https://www.theseus.fi/handle/10024/796635
Kirsi Talman toimii yliopettajana Terveyden osaamisalueella ja ohjaa YAMK-opinnäytetöitä eri tutkinto-ohjelmissa. Hän on toiminut myös Jessican opinnäytetyön ohjaajana.
Lähteet
1 Kuisma, M & Holmström, P. & Nurmi, J. & Porthan, K. & Taskinen, T. (toim.) 2017. Ensihoito. 6. uudistettu painos. Helsinki: Sanoma Pro Oy.
2 Kuisma, M. & Järvelin, J. & Kilpiäinen, E. & Tuukkanen, J. & Pöllänen, R. & Saarinen, M. & Vaula, E. & Wilen, S. & Etelälahti, T. 2019. Laatu- ja potilasturvallisuus ensihoidossa ja päivystyksessä – suunnittelusta toteutukseen ja arviointiin. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2019:23. Helsinki. Saatavana osoitteessa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161737/STM_2019_23_Laatu-_ja_potilasturvallisuus_ensihoidossa_ja_paivystyksessa.pdf. Luettu 22.9.2022.
3 Sofianopoulos, S. & Williams, B. & Archer, F. 2012. Paramedics and the ef-
fects of shift work on sleep: a literature review. Emerg Med J. 29. 152–155.
4 Teperi, A-M. & Ruotsala, R, & Ala-Laurinaho, A. 2021. Inhimilliset tekijät turvalli-
suudessa – onnistuneen kehittämisen elementtejä. Työterveyslaitos. Saatavana osoitteessa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/140997/TTL-978-952-261-967-9.pdf?sequence=5&isAllowed=y. Luettu 29.4.2022.
5 Patterson, PD. & Higgins, S. & Van Dongen, PHA. & Buysse, DJ. & Thackery, RW. & Kupas, DF. & Becker, SD. & Dean, EB. & Lindbeck, HG. & Guyette, FX. & Penner, HJ. & Violanti, MJ. & Lang, SE. & Martin-Gill, C. 2018. Evidence-Based Guidelines for Fatigue Risk Management in Emergency Medical Services. Prehospital Emergency Care 22 (S1). 89-101.
6 Baier, N. & Roth, K. & Felgner, S. & Henschke, C. 2018. Burn-out and safety outcomes – a cross-sectional nationwide survey of EMS-workers in Germany. BMC Emergency Medicine 18 (24). 1-9.
7 Donnelly, AE. & Bradford, P. & Davis, M. & Hedges, C. & Socha, D. & Morassutti, P. & Pichika, CS. 2020. What influences safety in paramedicine? Understanding the impact of stress and fatigue on safety outcomes. JA-CEP Open 2020 (1). 460–473.
8 Partonen, T. 2020. Vireys, väsymys ja suorituskyky. Lääkärikirja Duodecim. Duodecim Terveyskirjasto. Saatavana osoitteessa: <https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01007/vireys-vasymys-ja-suorituskyky>. Luettu 29.4.2022.
Ei kommentteja