I’m studying Master’s degree in Design at Metropolia University of Applied Sciences. I am in the last stretch of my studies and in the spring I was missing just one last course when I saw an early introduction to the CERN Bootcamp  -study concept. I stopped looking for other courses, since I knew this was the one for me. I put the date in my calendar and waited for the application period to start.

CERN Bootcamp offered a perfect crash course for service design process, methods and tools. As a designer and design student concentrating in service design and design management, jumping in to the deep end felt easy. I would emphasize the easiness of the jumping with no fear. Swimming in the design current was as stormy and joyful ride as most design projects I have ever been involved in.

Solving Huge Challenges

The kick-off weekend in May showed us just how crazy this study period was to be. A crazy amount of work and a huge challenge. At the kick-off we the course students formed teams and chose the challenges to be solved during the Bootcamp.

My team’s challenge was to find a solution for how to make climate change effects visual to consumers in purchase decision situations. No more or less than to have positive influence on climate change. No more or less than to influence people’s behaviors. It seemed overwhelming at first, but fortunately my whole team had their brains set to design thinking mode and we were ready and happy to jump in with full of curiosity. We could not wait to start the work.

Different Expertise Was Our Strength

The big push for me to apply to the CERN Bootcamp was to test my understanding and implementing skills of service design and mostly to work with new people. How would I work with totally new people?

As I look back, throughout the whole experience, the greatest lessons I got out with was from the teamwork with my wonderful multidisciplinary team at CERN. My team worked really well together. We were students who all came from different fields and had different backgrounds and work experiences.

Everyone was one hundred percent committed to the task and everyone brought in all their different expertise to the table.  We worked really hard within an incredible workflow spiced with humor and good spirit.

In addition to becoming acquainted with all these wonderful people in my team, I also had an opportunity to meet with other great people that I would have never met otherwise. Such as a physicist at Cern, experts on climate issues, consumer behavior and activism, as well as all the customers at Cern-cafeteria. All random people who were interested in our project and would stay with us and stir our views.

And not the least the teachers and mentors without whom we would not have found the right tools and methods during the project and come up with a solution to the problem at the end. Having the chance to meet so many interesting people with fresh viewpoints and the opportunity to visit and stay at the incredible and almost surreal CERN made my CERN Bootcamp the most rewarding learning experience in my studies.

Heidi Mäkelä

 

Onko mielikuvasi tutkijasta kirjapinojen taakse piiloutuneen yksinäisen puurtajan? Otin YAMK-opinnäytetyössäni tavoitteekseni selvittää, miten tutkijat käyttävät sosiaalista mediaa. Kiinnostus aiheeseen syntyi työssäni sosiaalisen median asiantuntijana Helsingin yliopistossa.

Opinnäytetyöni kohderyhmänä olivat kaikki suomalaiset tutkijat, väitöskirjan tekijät ja eri alojen tohtorit. Aineisto kerättiin verkkokyselyllä alkuvuodesta 2018.

Opinnäytetyössäni kartoitin tutkijoiden käyttämiä sosiaalisen median palveluja, mutta sen lisäksi halusin selvittää myös mitä mieltä tutkijat ovat viestinnästä osana työnkuvaansa.

Someaktiivit tutkijat eivät kammiossa piileksi

Kyselyyn vastanneista tutkijoista 73 prosenttia käyttää sosiaalista mediaa päivittäin tai viikoittain ja 88 prosenttia kokee sen hyödylliseksi työssään. Voidaan sanoa, että kyselyyn on vastannut sosiaalista mediaa aktiivisesti käyttävä tutkijoiden joukko. Tämä ei ole yllättävää sillä kysely levisi aktiivisesti sosiaalisessa mediassa.

Vaikka vastaajien joukko on aktiivisiin käyttäjiin painottunut, sain kyselyn vastauksista viitteitä siitä miten erityisesti tutkijat voivat hyötyä sosiaalisen median palvelujen käytöstä.

Tutkijat käyttävät sosiaalista mediaa oman alansa seuraamiseen ja alan sisällä verkostoitumiseen. Sosiaalisesta mediasta voi olla apua myös tutkimuksen tekemisessä esimerkiksi ideoinnissa, lähteiden etsimisessä ja aineiston hankkimisessa.

Sosiaalinen media voi vaikuttaa positiivisesti tutkijan tunnettuuteen ja siihen, miten hän saa tutkimustaan esille julkisuudessa. Tutkijoiden mielestä sosiaalisen median välityksellä vaikuttaminen on mahdollista, mutta päätöksentekijöihin vaikuttaminen koetaan vaikeaksi. Harvalla on määritelty omalle viestinnälleen tavoitteita tai mittareita. Tämä tekee vaikuttavuuden arvioinnista vaikeaa.

Hyöty ja helppous motivoivat tutkijoita twiittaamaan

Oletko tutkija jonka mielestä tieteestä puhutaan liian vähän julkisuudessa? Sosiaalinen media on hyvä työkalu viestintään ja verkostoitumiseen. Sosiaalisen median kanavista Twitter koettiin ylivoimaisesti hyödyllisimmäksi. Twitteristä tutkija löytää yleensä sekä oman alansa verkostoja että tieteestä kiinnostunutta yleisöä.

Tiedeviestinnän vaikuttavuuden lisäämiseksi tutkijoiden on tärkeää muistaa verkostoitua myös oman tutkijayhteisönsä ulkopuolisten kanssa. Esimerkiksi Twitterissä kannattaa ottaa seurattavaksi toimittajia ja päättäjiä, sekä pyrkiä rakentamaan vuorovaikutuksesta keskustelevaa.

Äskettäin Science Magazinessa julkaistun tutkimuksen mukaan tutkijoiden vaikuttavuus Twitterissä kasvaa seuraajien määrän ylitettyä 1000 seuraajan rajan. Vaikuttavuuden kasvun tekijänä on, että rajan ylityttyä suurin osa seuraajista on muita kuin toisia tutkijoita, esimerkiksi toimittajia ja yleisön edustajia.

Viestivä tutkija vie voiton

Viestintä on osa tutkijan työtä. Tästä olimme tutkimukseeni vastanneiden 357 tutkijan mielestä harvinaisen samaa mieltä, sillä peräti 92 prosenttia oli väitteen kannalla. Tutkijoista joka kymmenes ei käytä sosiaalista mediaa työssään lainkaan mikä ei sinänsä poikkea muusta väestöstä.

Tulevaisuuden näkymissä sosiaalisen median käyttö näyttää pysyvän samanlaisena tai kasvavana. Sosiaalista mediaa käyttämättömistä tutkijoista kolmannes arvioi aloittavansa sosiaalisen median käytön rahoittajien niin vaatiessa. Viestinnän sisällyttäminen selkeämmin työnkuvaan voisi motivoida myös joitakin tutkijoita. Myös rekrytoinnissa tulisi huomioida tutkijan olemassa olevat viestintäverkostot.

Haastan tutkijoita suunnittelemaan sosiaalisen median viestintäänsä. Yksinkertaisimmillaan tämä tarkoittaa seuraaviin kysymyksiin vastaamista: mitä, miksi, kenelle ja miten. Viestin tavoiteltu kohderyhmä vaikuttaa sekä viestin muotoiluun että valittuun kanavaan.

Onnistunutta tiedeviestintää pitäisi juhlia. Odotan milloin maassamme jaetaan ensimmäinen Vuoden tiedesomettajan -palkinto. Ehkä jo tänä vuonna?

 

Anu Valkeajärvi

 

Blogiteksti perustuu kirjoittajan opinnäytetyöhön Tutkija asiantuntijana sosiaalisessa mediassa. Sosiaalisen median merkitys tutkijoiden viestinnässä ja verkostoitumisessa. (Metropolia Ammattikorkeakoulu 2018)

Anu Valkeajärvi on sosiaalisen median asiantuntija, joka valmentaa asiantuntijoita viestintään ja vuorovaikutukseen sosiaalisessa mediassa. Hän on valmistunut Metropolian mediatuottamisen tutkinto-ohjelmasta (nyk. Digitaalisten mediapalvelujen tutkinto-ohjelma) medianomiksi, ylempi AMK.

Twitter: https://twitter.com/valkeajarvi

 

Many small and mediums-sized IT companies are packed with young and innovative millennials. These IT nerds, in addition to developing state-of-the-art solutions, want to have a wider influence in their companies. My study of IT companies discovered that millennials do not want to be managed by someone telling them what to do or to be measured how the instructions are followed. Instead, it is important to them to actively participate in the running of the daily operations. Therefore, it is important for a modern IT company to find out how to successfully run a company, in the demanding competitive environment, with modern management methods.

The millennials know that a modern SME (small and medium-sized enterprise) IT company cannot rely on the management methods developed almost a hundred years ago. In their view, it is time to challenge the traditional approach and methods of strategy, which are often developed for large enterprises, not to SMEs.

The millennial era gives power to employees and widens accountability not only to employees but also to leaders of the company. The stiff, conventional top-down management is turned upside-down into the bottom-up management, where decisions are made fast and by the real-life experts, and where cooperation is of utmost value. As the way people work is changing, the modern leadership turns managers into stewards whose main responsibility is to assist their employees to shine. This also leads to considerable changes in the companies’ culture.

The key assets of an SME IT company are the competent and empowered employees. Those who innovate on a daily bases. As the resources of skilled, creative and passionate employees are scarce, leaders are faced with a challenge to win their brains and souls. In this situation, companies have to turn themselves into attractive modern employers and differentiate them from masses by up-to-date ways of leading their business. In nerds’ eyes, it can be done – first and foremost – by empowering those who are the real experts, and by turning error-free operations into error-allowed operations. With the help of new era millennials, highly engaged and committed companies are able to move fast, be agile in operations, and ready to turn the ship whenever needed.

Even though there are thousands of strategy books available, still, studies reveal that nine out of ten employees do not understand their company’s strategy. Having worked for many years in IT industry, in leadership and management positions, I have always missed a handy and practical strategy implementation tool. My Master’s studies at Metropolia gave me this opportunity to explore and eventually develop such a tool and put it into a ‘Strategy implementation handbook’.

In my study, I was helped and inspired by innovative and enthusiastic C- and O-level employees (i.e. from C-‘executive’ and O-‘operational’ levels) who shared their insights and helped to develop this handbook, specifically fit for use by IT SMEs. The Handbook consists of six concrete and easy-to-follow chapters how to implement a strategy in an IT company. I especially relied on some brilliant ideas of modern leadership from Red Hat Inc., one of the leading IT developing companies, and from the Open Organization community. I am grateful for their input.

This Master’s Thesis is available in theseus.fi. Topic: A Generic Strategy Implementation Handbook for Small to Medium Sized IT companies.

Researcher Kirsi Hoikkala (LinkedIn), Master of Engineering in Industrial Management

Master’s project discovery: Conventional Management Methods are Challenged

Master’s thesis often brings unexpected insights to both the thesis worker and their community of co-workers, and to the interested public. This year, Master of Engineering Kirsi Hoikkala, who has completed her Master’s degree in Industrial Management, came up with a discovery challenging the renowned management gurus. In her Master’s project, Kirsi explored how strategy is implemented in small and medium-sized innovative IT companies. And her study revealed some unexpected results.

Master’s process instructor Zinaida Grabovskaia, PhL