Kun ammattilaiset jatkavat opintojaan YAMK-tutkinnossa, opinnoissa tartutaan käytännön työelämän haasteisiin ja ratkotaan niitä yhteistyössä. Ryhmässä jokaisen vahvuuksille on käyttöä ja erilaisuus nähdään vahvuutena. Työelämän kehittäminen on opinnoissa keskeistä ja kaikkea aiemmin opittua hyödynnetään opinnoissa. Ryhmässä innostus ja innovatiivisuus lisääntyvät. Opinnot valmistavat meitä tarttumaan uusiin haasteisiin ja etenemään työurallamme.

“Pilvipalveluissa ryhmätöiden teko sujuu joustavasti ajasta ja paikasta riippumatta”.

Mitä seuraa kun viisi erilaista aikuisopiskelijaa tapaavat Metropoliassa? He lyöttäytyvät yhteen ja nimeävät WhatsApp -ryhmänsä Kriisiryhmäksi. Ryhmää yhdistää innostus, ilon kautta tekeminen sekä palava halu opiskelemiseen ja työelämässä etenemiseen. Kriisiryhmä on hyödyntänyt ryhmäläisten erilaisuutta ja vahvuuksia. Jokaisen osaamiselle on löytynyt käyttöä. Meitä ei edes koronakevät hidastanut – päinvastoin! Etäkokoontumisista tuli osa arkea. Niiden avulla saimme tehtävät valmiiksi ja viimeistellyksi ajallaan.

Nykyteknologia mahdollistaa erilaisissa elämäntilanteissa olevien ryhmäläisten sujuvan yhteistyön. Metropolian tarjoamissa pilvipalveluissa ryhmätöiden teko sujuu joustavasti ajasta ja paikasta riippumatta. Mielestämme erityisen hauskaa on ollut yhteiskirjoittaminen yhdistettynä ryhmäpuheluihin. Iloksemme olemme huomanneet e-kirjavalikoiman olevan aivan eri tasolla kuin perustutkintoa suoritettaessamme. Tästä oli merkittävää etua, kun koronan takia kirjastot suljettiin nopealla aikataululla. Opetuspäivät ovat tarjonneet keväällä vastapainoa työlle ja uutisvirralle.

“Odotustila ratkaisumme sai Testbed-tiimiltä huomionosoituksen”.

Asiakaslähtöisten palvelujen kehittäminen -kurssilla parviäly osoittautui erittäin tärkeäksi, kun innovoimme uutta. Hiihtolomalla jalkauduimme Metropolian Myllypuron kampukselle tutustuaksemme Testbed-tiloihin ja kehittelemään ideoita. Valitettavasti emme päässeet sillä reissulla Testbed-tiloihin, mutta kiinnitimme huomioita odotustilaan, joka oli tylsä ja ankea – ihan niin kuin kaikki muutkin odotustilat! On kiinnostavaa huomata, miten idea lähtee kehittymään ja lentoon kun viisi hyvin erilaista ihmistä antaa siihen panoksensa.

Ryhmä tuotti kehittämisideoita ylitsevuotavan paljon. Tehtävänannosta teki miellyttävän se, että se tarjosi meille mahdollisuuden toimia luovasti ja innovoida uusia palveluja. Tiimityötaidoista oli apua, kun monia ajatuksia ja ideoita piti muuttaa yhteistä tavoitetta edistäväksi kokonaisuudeksi yhteistyössä muiden tiimin jäsenten kanssa.

Odotustila -innovaatiot saivat Metropolian Testbed-tiimiltä huomionosoituksen ja meidät palkittiin HIMSS-kongressin pääsylipuilla. Tämä kruunasi kevään ja antoi uskoa omaan tekemiseen ja innovaatiokykyihin. Keväällä kurssien päätösseminaareissa on ollut inspiroivaa saada nähdä toisten ryhmien tuotokset ja päästä keskustelemaan töistä sekä saada toisten opiskelijoiden palautetta omastaan. Seminaarien järjestelyt etäyhteydellä ovat olleet toimivia ja niitä soisi hyödynnettävän myös jatkossa.

“Kehitimme konkreettista työelämän prosessia”.

Laatu- ja turvallisuusprosessien kehittäminen -opintojakso oli mahdollisuus perehtyä aivan uudenlaiseen maailmaan. Valitsimme teemaksi prosessin mallintamisen ja kehittämisen. Kehitimme konkreettista työelämän prosessia mallintamalla viestin kulkua henkilökunnan ja asiakkaan välillä vankiterveydenhuollossa. Työn lopputulos on esitelty työnantajalle, joka otti työn kiinnostuneena vastaan. Tulevaisuuden visiossamme nämäkin ideat vielä joskus toteutuvat!

“…kaikenlainen altistuminen uusille tuulille tuo iloa ja hyvinvointia…”.

Jokaisen suoritetun kurssin myötä olemme huomanneet, että aiemmin opitusta on ollut hyötyä ja että olemme oppineet enemmän kuin olemme itse huomanneetkaan. Jokainen on voinut hyödyntää uutta osaamistaan myös työelämässä. Ylimääräisenä bonuksena on ollut mahdollisuus suorittaa koulun kautta kansainvälinen PMAF Project Management Foundation -sertifikaatti, kansainvälinen projektinhallinnan sertifikaatti.

Suosittelemme jokaiselle YAMK-opintoihin heittäytymistä. Sinnikkyydellä ja toisten tuella pääsee maaliin. Uuden oppiminen ja itsensä kehittäminen on tärkeää, etenkin tällaisena aikana, kun tulevaisuuden työmarkkinat ja työtavat muokkautuvat nopeasti koko maailman ollessa sekaisin. Uudet ystävät ja kaikenlainen altistuminen uusille tuulille tuo iloa ja hyvinvointia elämään. Opettajilta saa opetuksen lisäksi tukea ja palautetta henkilökohtaiseen kehittymiseen. Odotamme kouluttautumisen tuovan uusia haasteita ja mahdollisuuksia edetä urallamme. Kun YAMK-tutkinto on maisteritasoinen tutkinto, odotamme koulutuksen arvostuksen näkyvän tulevaisuudessa myös palkassa.

Kirjoittajat

Tarja Kuntsi (geronomi (AMK), auktorisoitu seksuaalineuvoja), Amy Leppänen (bioanalyytikko (AMK)), Munir Musse (bioanalyytikko (AMK)), Susanna Pietiläinen (geronomi (AMK)) ja Leena Rautakorpi (terveydenhoitaja (AMK)) opiskelevat Metropoliassa Sosiaali- ja terveysalan palvelujen ja liiketoiminnan johtamisen ylempää ammattikorkeakoulututkintoa.

Image by Hannah Busing, Unsplash License.

I’m studying Master’s degree in Design at Metropolia University of Applied Sciences. I am in the last stretch of my studies and in the spring I was missing just one last course when I saw an early introduction to the CERN Bootcamp  -study concept. I stopped looking for other courses, since I knew this was the one for me. I put the date in my calendar and waited for the application period to start.

CERN Bootcamp offered a perfect crash course for service design process, methods and tools. As a designer and design student concentrating in service design and design management, jumping in to the deep end felt easy. I would emphasize the easiness of the jumping with no fear. Swimming in the design current was as stormy and joyful ride as most design projects I have ever been involved in.

Solving Huge Challenges

The kick-off weekend in May showed us just how crazy this study period was to be. A crazy amount of work and a huge challenge. At the kick-off we the course students formed teams and chose the challenges to be solved during the Bootcamp.

My team’s challenge was to find a solution for how to make climate change effects visual to consumers in purchase decision situations. No more or less than to have positive influence on climate change. No more or less than to influence people’s behaviors. It seemed overwhelming at first, but fortunately my whole team had their brains set to design thinking mode and we were ready and happy to jump in with full of curiosity. We could not wait to start the work.

Different Expertise Was Our Strength

The big push for me to apply to the CERN Bootcamp was to test my understanding and implementing skills of service design and mostly to work with new people. How would I work with totally new people?

As I look back, throughout the whole experience, the greatest lessons I got out with was from the teamwork with my wonderful multidisciplinary team at CERN. My team worked really well together. We were students who all came from different fields and had different backgrounds and work experiences.

Everyone was one hundred percent committed to the task and everyone brought in all their different expertise to the table.  We worked really hard within an incredible workflow spiced with humor and good spirit.

In addition to becoming acquainted with all these wonderful people in my team, I also had an opportunity to meet with other great people that I would have never met otherwise. Such as a physicist at Cern, experts on climate issues, consumer behavior and activism, as well as all the customers at Cern-cafeteria. All random people who were interested in our project and would stay with us and stir our views.

And not the least the teachers and mentors without whom we would not have found the right tools and methods during the project and come up with a solution to the problem at the end. Having the chance to meet so many interesting people with fresh viewpoints and the opportunity to visit and stay at the incredible and almost surreal CERN made my CERN Bootcamp the most rewarding learning experience in my studies.

Heidi Mäkelä

 

Onko mielikuvasi tutkijasta kirjapinojen taakse piiloutuneen yksinäisen puurtajan? Otin YAMK-opinnäytetyössäni tavoitteekseni selvittää, miten tutkijat käyttävät sosiaalista mediaa. Kiinnostus aiheeseen syntyi työssäni sosiaalisen median asiantuntijana Helsingin yliopistossa.

Opinnäytetyöni kohderyhmänä olivat kaikki suomalaiset tutkijat, väitöskirjan tekijät ja eri alojen tohtorit. Aineisto kerättiin verkkokyselyllä alkuvuodesta 2018.

Opinnäytetyössäni kartoitin tutkijoiden käyttämiä sosiaalisen median palveluja, mutta sen lisäksi halusin selvittää myös mitä mieltä tutkijat ovat viestinnästä osana työnkuvaansa.

Someaktiivit tutkijat eivät kammiossa piileksi

Kyselyyn vastanneista tutkijoista 73 prosenttia käyttää sosiaalista mediaa päivittäin tai viikoittain ja 88 prosenttia kokee sen hyödylliseksi työssään. Voidaan sanoa, että kyselyyn on vastannut sosiaalista mediaa aktiivisesti käyttävä tutkijoiden joukko. Tämä ei ole yllättävää sillä kysely levisi aktiivisesti sosiaalisessa mediassa.

Vaikka vastaajien joukko on aktiivisiin käyttäjiin painottunut, sain kyselyn vastauksista viitteitä siitä miten erityisesti tutkijat voivat hyötyä sosiaalisen median palvelujen käytöstä.

Tutkijat käyttävät sosiaalista mediaa oman alansa seuraamiseen ja alan sisällä verkostoitumiseen. Sosiaalisesta mediasta voi olla apua myös tutkimuksen tekemisessä esimerkiksi ideoinnissa, lähteiden etsimisessä ja aineiston hankkimisessa.

Sosiaalinen media voi vaikuttaa positiivisesti tutkijan tunnettuuteen ja siihen, miten hän saa tutkimustaan esille julkisuudessa. Tutkijoiden mielestä sosiaalisen median välityksellä vaikuttaminen on mahdollista, mutta päätöksentekijöihin vaikuttaminen koetaan vaikeaksi. Harvalla on määritelty omalle viestinnälleen tavoitteita tai mittareita. Tämä tekee vaikuttavuuden arvioinnista vaikeaa.

Hyöty ja helppous motivoivat tutkijoita twiittaamaan

Oletko tutkija jonka mielestä tieteestä puhutaan liian vähän julkisuudessa? Sosiaalinen media on hyvä työkalu viestintään ja verkostoitumiseen. Sosiaalisen median kanavista Twitter koettiin ylivoimaisesti hyödyllisimmäksi. Twitteristä tutkija löytää yleensä sekä oman alansa verkostoja että tieteestä kiinnostunutta yleisöä.

Tiedeviestinnän vaikuttavuuden lisäämiseksi tutkijoiden on tärkeää muistaa verkostoitua myös oman tutkijayhteisönsä ulkopuolisten kanssa. Esimerkiksi Twitterissä kannattaa ottaa seurattavaksi toimittajia ja päättäjiä, sekä pyrkiä rakentamaan vuorovaikutuksesta keskustelevaa.

Äskettäin Science Magazinessa julkaistun tutkimuksen mukaan tutkijoiden vaikuttavuus Twitterissä kasvaa seuraajien määrän ylitettyä 1000 seuraajan rajan. Vaikuttavuuden kasvun tekijänä on, että rajan ylityttyä suurin osa seuraajista on muita kuin toisia tutkijoita, esimerkiksi toimittajia ja yleisön edustajia.

Viestivä tutkija vie voiton

Viestintä on osa tutkijan työtä. Tästä olimme tutkimukseeni vastanneiden 357 tutkijan mielestä harvinaisen samaa mieltä, sillä peräti 92 prosenttia oli väitteen kannalla. Tutkijoista joka kymmenes ei käytä sosiaalista mediaa työssään lainkaan mikä ei sinänsä poikkea muusta väestöstä.

Tulevaisuuden näkymissä sosiaalisen median käyttö näyttää pysyvän samanlaisena tai kasvavana. Sosiaalista mediaa käyttämättömistä tutkijoista kolmannes arvioi aloittavansa sosiaalisen median käytön rahoittajien niin vaatiessa. Viestinnän sisällyttäminen selkeämmin työnkuvaan voisi motivoida myös joitakin tutkijoita. Myös rekrytoinnissa tulisi huomioida tutkijan olemassa olevat viestintäverkostot.

Haastan tutkijoita suunnittelemaan sosiaalisen median viestintäänsä. Yksinkertaisimmillaan tämä tarkoittaa seuraaviin kysymyksiin vastaamista: mitä, miksi, kenelle ja miten. Viestin tavoiteltu kohderyhmä vaikuttaa sekä viestin muotoiluun että valittuun kanavaan.

Onnistunutta tiedeviestintää pitäisi juhlia. Odotan milloin maassamme jaetaan ensimmäinen Vuoden tiedesomettajan -palkinto. Ehkä jo tänä vuonna?

 

Anu Valkeajärvi

 

Blogiteksti perustuu kirjoittajan opinnäytetyöhön Tutkija asiantuntijana sosiaalisessa mediassa. Sosiaalisen median merkitys tutkijoiden viestinnässä ja verkostoitumisessa. (Metropolia Ammattikorkeakoulu 2018)

Anu Valkeajärvi on sosiaalisen median asiantuntija, joka valmentaa asiantuntijoita viestintään ja vuorovaikutukseen sosiaalisessa mediassa. Hän on valmistunut Metropolian mediatuottamisen tutkinto-ohjelmasta (nyk. Digitaalisten mediapalvelujen tutkinto-ohjelma) medianomiksi, ylempi AMK.

Twitter: https://twitter.com/valkeajarvi