Kevät 2020 haastoi korkeakoulukenttää. Se toi muutoksia esimerkiksi korkeakoulujen opiskelijavalintakokeisiin. YAMK-tutkintojen opiskelijavalinnat muutettiin nopeasti lähikokeista etäkokeiksi. Muutos pakotti uudistamiseen, yhteistyöhön sekä prosessien ja viestinnän selkeyttämiseen. Hakijat osallistuivat kokeeseen hyvin ja kokeeseen kutsutuista juuri kukaan ei jäänyt pois. Positiiviset kokemukset etäkokeesta lisäsivät valmiutta ja innostusta toteuttaa opiskelijavalintaa etäkokeina jatkossakin.

Kaikki uusiksi pikavauhdilla

Alkuperäisen suunnitelman mukaan valintakokeet piti järjestää Metropolian kampuksilla. COVID-19-pandemiasta johtuen lähivalintakokeet jouduttiin nopealla aikataululla muuttamaan etäkokeiksi. Etävalintakokeen toteutti 13 YAMK-tutkinto-ohjelmaa. Kokeiden uudelleen organisointi edellytti laajaa yhteistyötä tutkinto-ohjelmien, hakijapalveluiden, Metropolian digimentoreiden, tietohallinnon asiantuntijoiden, tietosuojavastaavan, lakimiehen sekä muiden toimijoiden kanssa.

Ennakkovalmisteluissa selvitettiin:

• miten lähikokeet muutetaan etäkokeiksi ja millaisia ratkaisuja tutkinto-ohjelmat tekevät
• mitä tietoa välitetään hakijoille (hakijapalvelut)
• mitä etäkoe edellyttää hakijalta (välineet, yhteydet)
• miten taataan tietoturva etäkokeissa
• miten huomioidaan hakijan ja korkeakoulun oikeudet
• mitä tukea tarvitaan hakijoille kokeen onnistumiseksi
• mitä tukea tarvitaan kokeen aikana (HelpDesk)
• miten varmistetaan yhteyksien toimiminen ja mitä asiantuntija-apua (digimentori) tarvitaan tutkintojen edustajille
• miten tiedotetaan hakijoille ja ohjeistetaan kokeeseen kutsuttuja
• miten varaudutaan yllättäviin tilanteisiin

Lähikokeista etäkokeisiin

Etävalintakokeet toteutettiin touko-kesäkuussa. Niiden jälkeen haastattelin tutkintovastaavat, jotka olivat keskeisessä roolissa valintakokeiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Näin sain tietoa etäkokeiden onnistumisesta ja toiminnan kehittämiskohteista.

Etävalintakokeita toteutettiin eri tavoin:

• Moodlessa järjestetty viiden tutkinnon yhteinen aineistokoe
• E-lomakkeella palautettava valintakoetehtävä
• Funet Miitti (Zoom) -palvelussa järjestettävä ryhmä- tai yksilöhaastattelu

Microsoft Teamsia käytettiin opettajien väliseen viestintään kokeen aikana. Teamsia tai puhelinta haastattelun toteuttamiseen käytettiin, jos hakijalla oli haasteita Zoomin kanssa.

Tutkinto-ohjelmien näkökulmasta valintakokeen muutos tuli nopealla aikataululla ja asioita tehtiin kiireellä. Lähikokeen muuttaminen etäkokeeksi edellytti paljon suunnittelua ja etukäteisjärjestelyjä. Teknisesti kokeen muutostyö vaati paljon aikaa. Viestintä eri tahojen välillä korostui, kun kaikkien tutkintojen hakijoille räätälöitiin kokeeseen liittyviä ohjeita, linkkejä ja tunnuksia kokeeseen osallistumiseen. Erilaisten koejärjestelmien (Moodle, Zoom) käyttöön pyrittiin hakijalle tarjoamaan tukea ja apua sekä mahdollisuus perehtyä etukäteen järjestelmän käyttöön.

Yhteistyö prosessin aikana eri tahojen välillä

Eri tahojen yhteistyössä korostui selkeän viestinnän tarve. Kun pyrittiin varmistamaan korkeakoulun ja hakijan välistä sekä koulun henkilöstön sisäistä viestintää, ohjeita saattoi tulla eri tahoilta ja eri tavoin. Sujuva toiminta edellytti selkeää prosessia ja vastuunjakoa. Oli selkeästi sovittava, kuka hoiti esim. tiedottamisen hakijoille ja miten se hoidetaan. Samalla turvattiin tiedon siirtyminen eri tahojen välillä ja tiedettiin, mikä oli kunkin vastuualue prosessin aikana. Oleelliseksi asiaksi nousi, että kaikki prosessin toimijat (esim. tietohallinto, HelpDesk, digiasiantuntijat) ovat mukana jo toiminnan suunnitteluvaiheessa.

“On tärkeää varmistaa, että tieto tavoittaa oikeat henkilöt. Tietohallinto on saatava mukaan suunnitteluun alusta alkaen. Osa tulleista viesteistä oli haastavia tulkittavaksi.”

Hakuprosessissa myös hakijan rooli oli tärkeä. Hakijan vastuulla oli huolehtia, että hänellä oli valintakokeen aikana käytettävissä esimerkiksi:

• internet-yhteys
• mikrofoni ja kamera tietokoneessa, puhelimessa tai tabletissa
• Funet Miitti (Zoom) -sovellus tai Chrome-selain asennettuna
• mahdollisuus tehdä kirjoitustehtävä tietokoneella

Kokeen jälkeen useista tutkinto-ohjelmista saatiin palautetta, että kiireellä tehty muutosprosessi oli kuitenkin toimiva ja yhteistyö sujui. Hakuun liittyvät tiedot kokeeseen osallistujista saatiin ajoissa ja hakijat eivät ottaneet tutkintovastaaviin yhteyttä normaalia enempää.

Testauspalvelu ja HelpDeskin tekninen tuki

Jotta hakijoiden ei tarvinnut jännittää koejärjestelmään kirjautumista ja sen toimintaa, päätettiin Metropoliassa tarjota hakijoille ennen koetta mahdollisuus testata Zoomin ja Moodlen käyttöä. Moodleen tehtiin harjoituskoe, jota jokainen hakija pääsi kokeilemaan oman aikataulunsa mukaan ennen varsinaista koetta.

Jos valintakokeissa käytettiin Zoomia, kunkin tutkinto-ohjelman hakijoille tarjottiin aika, jolloin he pääsivät kokeilemaan ja harjoittelemaan Zoomin käyttöä. Paikalla oli myös asiantuntijoita, jotka opastivat hakijoita. Joissakin tutkinto-ohjelmissa digimentori tarjosi hakijoille myös erillisen Zoomin testausmahdollisuuden.

Valintakokeissa yksittäisiltä hakijoilta tuli palautetta, että testauspalvelu oli ollut hyvä. Toisaalta moni oli jo kevään aikana tottunut käyttämään Zoomia työssään, joten nämä hakijat eivät testauspalvelua tarvinneet.

Myös tietohallinnon HelpDesk-palvelu tarjosi opettajille apua etävalintakokeiden toteuttamisessa. HelpDesk päivysti Moodle-tentin aikana ja auttoi tarvittaessa koetta valvovia opettajia. Myös Zoomia käyttäneiden tutkintojen etäkokeissa HelpDesk tarjosi apua, mutta sitä ei tarvittu tai apua saatiin tutkinto-ohjelman omilta digimentoreilta. Jossakin haasteissa tieto ei välittynyt heti HelpDeskiin ja apu tuli viiveellä.

Tunnistettuja haasteita koetilanteissa

Etäkoe edellyttää, että kokeen toteutuksessa huomioidaan tietosuojaan liittyvät haasteet. Kokeen tekijän tulee olla perillä käytetyn järjestelmän (esim. Moodlen) ominaisuuksista, jotta hakijan yksityisyys ei vaarannu. Etäkokeissa on huomioitava vilpin mahdollisuus ja erilaisten apuvälineiden käyttö kokeen aikana.

Etäkokeissa hakijoilla voi olla teknisiä haasteita. Esimerkiksi työpaikan koneelta ei ehkä pääse kirjautumaan Metropolian Moodleen, verkkoyhteydet eivät toimi tai e-lomakkeelle kokeessa tehdyt tehtävät eivät tallennu. Haasteita voi ilmetä myös ääniyhteyksissä tai mikrofonin toimivuudessa tai käytössä. Jos hakijalla ei ole kokemusta käytössä olevista koesovelluksten käytöstä, hän tarvitsee ohjausta kokeen yhteydessä. Etäkokeet vaativat toteuttajilta joustavuutta ja toimimista tilanteen mukaan: Jos hakija ei pääse Zoomiin, haastattelu toteutetaan Teamsilla. Jos hakijalla on haasteita ääniyhteyden kanssa, toteutetaan haastattelu puhelimella.

Etäkokeessa teknisiä haasteita voi olla myös opettajalla. Opettajalla voi olla haasteita päästä Zoomiin tai ongelmia ääniyhteyksissä. Tällöin käyttöön voidaan ottaa puhelin Zoomin rinnalle.

Juuri ennen valintakoepäivää tuli tieto Zoomin päivityksestä uuteen versioon, joka toi stressiä ja huolta erityisesti linkkien toimivuudesta. Kokeen aikana paljastui joitakin haasteita linkkien toiminnassa ja hakijoiden haastatteluja jouduttiin siirtämään seuraavaan päivään. Kokeen aikana myös osa hakijoiden viesteistä ei tavoittanut tutkinto-ohjelmaa.

Etäkokeiden edut ja onnistumiset

Vaikka etäkokeissa oli haasteita, koettiin myös paljon onnistumisia. Hakijoita osallistui kokeeseen enemmän kuin aiempina vuosina. Juuri kukaan kokeeseen kutsutuista ei jäänyt pois. Etäkoe oli myös hakijaystävällinen. Se mahdollisti kokeeseen osallistumisen esim. työpäivän lomassa tai kotisohvalta eikä hakijan tarvinnut matkustaa koulun tiloihin.

Useat tutkintovastaavat totesivat, että itse kokeessa kaikki meni hyvin. Kokeen aikana ei ollut teknisiä ongelmia. Zoom toimi yllättävän hyvin. Aikataulu pelitti ja kaikki hakijat olivat ajoissa paikalla. Zoomia käytettäessä hakijat pääsivät yksi kerrallaan Zoom-haastatteluun, jossa tarkistettiin hakijoiden henkilöllisyys. Myös hakijat antoivat palautetta, että keskustelu verkossa toimi hyvin.

Vaikka etävalintakokeet vaativat etukäteen paljon työtä, Moodle-koe paljasti, että kokonaisuutena valintakokeeseen tarvittava työaika oli pienempi kuin perinteisessä lähikokeessa. Kokeen tarkastusta ja pisteiden laskemista ei tarvittu, kun kokeen valvoja sai tiedon hakijan koepisteistä automaattisesti heti kokeen jälkeen. Etäkokeiden ensimmäisestä toteutuksesta on saatu hyviä eväitä seuraavaan kertaan.

Etäkokeen haasteet	Etäkokeen hyvät puolet
Tietosuojan varmistaminen Vilpin ehkäisy Mahdolliset tekniset haasteet Mahdollinen ohjaustarve Zoomin tai Moodlen käyttöön Koesovelluksen linkkien toimivuus	Hakijoiden runsas osallistuminen Hakijan helppo osallistua etäkokeeseen (ei matkustamista) Zoom ja Moodle toimivat hyvin kokeessa Vuorovaikutus verkossa luontevaa Moodle-tentissä tulokset näkyvillä heti

Valintakokeiden muuttaminen etäkokeiksi tiivisti yhteistyötä Metropolian sisällä. Samalla kehitettiin valintakoeprosessia ja viestintää. Hakijoiden oli helppo osallistua etäkokeeseen. Positiivisten kokemusten myötä useat tutkinto-ohjelmat olisivat valmiita toteuttamaan valintakokeen etänä jatkossakin. Tutkintovastaavat näkivät etäkokeessa monia etuja, mutta haittoja ei juurikaan ollut, kun tukea oli paikalla.

Kirjoittaja

Marjatta Kelo toimii Metropolia Ammattikorkeakoulussa YAMK-tutkintojen kehityspäällikkönä. Hänen tehtävänään on kehittää YAMK-tutkintoja opiskelijalähtöisesti, edistää YAMK-tutkintojen tunnettuutta sekä YAMK-tutkintojen ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan välistä yhteistyötä. Hän luo myös edellytykset Metropolia Master’s kehittämisverkoston monimuotoiselle yhteistyölle.

Ammatillisia taitoja arvostetaan työelämässä. Akateemisten osaamisten rinnalla työhön liittyvien ammatillisten taitojen tarve on kasvamassa. (1) Tulevaisuuden osaamistarpeita voidaan tarkastella osittain alakohtaisesti. Toisaalta osaamiset ovat luonteeltaan yleisiä osaamisia, työelämäosaamisia ja digiosaamisia. (2) Ylempi ammattikorkeakoulututkinto vahvistaa käytännön työelämävalmiuksia, avaa erilaisia urapolkuja ja lisää palkkatuloja.

Mikä on YAMK-tutkinto?

Suomessa ylemmän korkeakoulututkinnon voi opiskella sekä yliopistossa että ammattikorkeakoulussa. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto (YAMK-tutkinto) on ammatillisesti profiloitunut maisteritasoinen tutkinto. Se antaa saman kelpoisuuden julkiseen virkaan kuin yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto. (3) YAMK-tutkinto tuli osaksi Suomen koulutusjärjestelmää vuonna 2005 (4).

YAMK-koulutuksen suosio on kasvanut nopeasti. Viimeisen kymmenen vuoden aikana tutkinnon suorittaneiden määrä on noin 2,5-kertaistunut. Viime vuonna tutkinnon sai 3324 opiskelijaa (Kuvio 1).

YAMK-tutkinto hyvä investointi?

Tärkein motiivi YAMK-opiskeluun on oman osaamisen ja itsensä kehittäminen. Tutkinnosta valmistuneet kokevat, että heidän valmiutensa asiantuntijatyöhön ja elinikäiseen oppimiseen, ovat kasvaneet. (5, 6) Koulutus antaa valmiuksia tarkastella asioita laaja-alaisesti, kriittisesti ja ratkaisukeskeisesti (7).

YAMK-tutkinnolla edistetään omaa kilpailukykyä ja kykyä vastata muuttuviin työelämän haasteisiin. Opintojen myötä varmistetaan omaa asemaa organisaatiossa ja työmarkkinoilla. (5, 6, 7)

YAMK-tutkinto on hyvä investointi. Suomessa tehty tutkimus osoittaa, että viisi vuotta YAMK-opintojen aloittamisen jälkeen koulutukseen osallistuneiden palkkatulot ovat noin 2900 euroa korkeammat kuin vertailuryhmän tulot. Näin YAMK-koulutukseen osallistuminen on keskimäärin johtanut korkeampaan ansiotasoon. Koulutuksen vaikutus palkkaan on korkeampi sosiaali- ja terveysalalla kuin kaupan ja tekniikan alalla. (8) Esimerkiksi suurin osa sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneista ilmoitti palkkansa nousseen tutkinnon suorittamisen jälkeen. (9)

YAMK-tutkinnolla uudelle uralle?

YAMK-tutkinnoissa opiskelu on käytännönläheistä. Se tapahtuu tiiviissä vuorovaikutuksessa työelämän kanssa organisaatioiden haasteisiin ratkaisuja etsien. Näin koulutuksessa opittua voi soveltaa omassa työssään.

Työllisyyden osalta YAMK-tutkinnon suorittamisella ei ole merkitseviä vaikutuksia, koska tutkinto opiskellaan yleensä työssäkäynnin ohella. YAMK-tutkinnon suorittaneista oli vuoden kuluttua töissä 95 % ja työttömänä vain 3 % (10).

YAMK-tutkinto vauhdittaa uralla etenemistä: osa siirtyy vaativampiin tehtäviin samassa organisaatiossa ja osa etenee vaativampiin tehtäviin työpaikkaa vaihtamalla. Enemmistö YAMK-tutkinnon suorittaneista on tyytyväisiä urakehitykseen koulutuksen jälkeen. (7)

YAMK-tutkinnon opiskelu?

Opintojen laajuus on 60 tai 90 opintopistettä eli ne vastaavat 1–1,5 vuoden päätoimisia opintoja. Koska tutkinto usein suoritetaan työn ohessa, opiskeluaika voi olla pidempikin.

Opiskelijaryhmät ovat usein monialaisia, kun opiskelijat tulevat eri aloilta (liiketalous, tekniikka, sosiaali- ja terveysala). Toisaalta samankin alan tutkintoa opiskelevien koulutustaustat voivat olla hyvin erilaiset, jolloin opiskelijat oppivat toinen toisiltaan. Koulutus toteutetaan monimuoto-opiskeluna, joka rakentuu mm. lähiopetuspäivistä, verkko-opinnoista ja itsenäisestä työskentelystä.

YAMK-opiskelijat haastetaan oppimaan uudella tavalla, kun he tuottavat ratkaisuja ja tekevät monialaista yhteistyötä erilaisten ilmiöiden tai haasteiden parissa. Näitä mahdollisuuksia tarjoaa Metropolian tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta erilaisina hankkeina, asiakastöinä ja palveluina innovaatiokeskittymissä. (11)

Opinnäytetyö on työelämän kehittämistehtävä ja sen laajuus on kolmasosa tai puolet koko tutkinnosta. Opinnäytetyössä opiskelija rakentaa uutta osaamista, kun yhteistyössä oman työyhteisön tai tilaajaorganisaation toimijoiden kanssa löydetään ratkaisuja organisaatiokohtaisiin haasteisiin. Samalla kehitetään yhteistyöorganisaation toimintaa sen tarpeiden mukaan.

Kokemukset YAMK-opiskelusta?

Metropolian YAMK-tutkinnoista 2019 valmistuneet ovat olleet tyytyväisiä opintoihinsa (ka 5,6; kun maksimi on 7). He kokivat, että opetuksen toteutustavat mahdollistivat hyvin opiskelun, työn ja henkilökohtaisen elämäntilanteen yhteensovittamisen (ka 5,7). Opiskelijoiden yhteistyö opettajien kanssa oli luontevaa (ka 5,9). Opiskelijat kokivat, että opettajat huomioivat opiskelijat tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti (ka 6,0). (12)

Viisi vuotta valmistumisen jälkeen Metropolian YAMK-tutkinnoista 2014 valmistuneet arvioivat, että tärkeimpiä osaamisia heidän nykyisessä työssään olivat seuraavat:

1. Oma-aloitteisuus ja itseohjautuvuus (5,6; maksimi 6 = erittäin tärkeä)
2. Organisointi- ja koordinointitaidot (5,4)
3. Ongelmanratkaisutaidot (5,4)
4. Vuorovaikutus- ja neuvottelutaidot (5,3)
5. Stressinsietokyky ja sopeutuminen uusiin tilanteisiin (5,3 )
6. Kyky oppia uutta (5,2 )
7. Tiedonhankintataidot (5,1 )
8. Alan keskeiset termit, menetelmät ja periaatteet (5,0)
9. Verkostoitumistaidot (5,0)
10. Kehittämisosaaminen (4,9)

Näistä osaamisista YAMK-opiskelu kehitti parhaiten kykyä oppia uutta, oma-aloitteisuutta ja itseohjautuvuutta, tiedonhankintataitoja ja kehittämisosaamista. Lisäksi opiskelu edisti paljon alan keskeisten termien, menetelmien ja periaatteiden oppimista. (13)

Kuka voi hakea YAMK-tutkintoon?

YAMK-opiskelijoilta edellytetään ammattikorkeakoulututkintoa, muuta korkeakoulututkintoa tai muutoin riittäviä tietoja ja taitoja opintoja varten. Lisäksi edellytetään vähintään kahden vuoden työkokemusta alalta aiemman korkeakoulututkinnon jälkeen. (14)

Koulutukseen voi hakea kevään yhteishaussa 18.3. – 1.4.2020.

Lähteet

1. ILO 2011. A skilled workforce for strong. Sustainable and Balanced Growth: A G20 Train- ing Strategy. International Labour Office, Geneve. (PDF)
2. Opetushallitus 2019. Tulevaisuuden osaamistarpeita arvioitu aloittain. (Luettu 18.2.2020)
3. Opetushallitus n.d.
4. Laki ammattikorkeakoululain muuttamisesta 411/2005.
5. Ojala, K. 2017. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot työmarkkinoilla ja korkeakoulujärjestelmässä. Väitöskirja. Turun yliopisto. Kasvatustieteiden laitos. (PDF)
6. Kettunen, M. & Mäkinen, P. 2015. Sosiaali- ja terveysalan ylemmän amk-tutkinnon suorittaneiden näkemyksiä jatkokoulutuksesta ja työelämästä. Kasvatustieteiden pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto. (PDF)
7. Hattuniemi, P. 2019. Koulutuksen vaikuttavuuden arviointi. Case Metropolian Sosiaali- ja terveysalan johtaminen (ylempi AMK). Metropolia Ammattikorkeakoulu. (PDF)
8. Böckerman, P. & Haapanen, M. & Jepsen, C. 2019. Back to school: Labor-market returns to higher vocational schooling. Labour Economics 61 (2019) 101758.
9. Siekkinen, S. & Takkunen, J. & Ylevä, L. 2018. ”PITÄÄ OLLA ROHKEA JA HAKEA JA MENNÄ ETEENPÄIN” Kokemuksia sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon tuomasta osaamisesta ja sen käytettävyydestä työmarkkinoilla. Lapin AMK. (PDF)
10. Arene. Ajankohtaista. 28.8.2019. Tutkimus: Ylempi AMK-koulutus voi nostaa ansioita tuhansilla euroilla.
11. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta. Metropolia Ammattikorkeakoulu. (Luettu 18.2.2020)
12. AVOP, Ammattikorkeakoulujen valmistumisvaiheen opiskelijapalautekysely 2019.
13. Uraseurantakysely vuonna 2014 valmistuneille lokakuussa 2019.
14. Ammattikorkeakoululaki 14.11.2014/932

Marjatta Kelo toimii Metropolia Ammattikorkeakoulussa YAMK-tutkintojen kehityspäällikkönä. Hänen tehtävänään on kehittää YAMK-tutkintoja opiskelijalähtöisesti, edistää YAMK-tutkintojen tunnettuutta sekä YAMK-tutkintojen ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan välistä yhteistyötä. Hän luo myös edellytykset Metropolia Master’s kehittämisverkoston monimuotoiselle yhteistyölle.

Photo by Jeremy Bishop on Unsplash

Sopiiko toimintatutkimus ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetöiden lähestymistavaksi? osa 2/2

Tämä on toinen osa postaussarjasta, jossa käsittelemme toimintatutkimusta. Ensimmäisessä osassa tarkastelimme toimintatutkimusta tutkimuksen muotona ylipäänsä. Tässä toisessa postauksessa syvennymme siihen, miten toimintatutkimusta on käytetty ylemmän ammattikorkeakoulututkintojen (YAMK) opinnäytetöissä.

Tarkastelemme aihetta satunnaisotannalla valitsemiemme opinnäytetöiden kautta. Työt on tehty liiketalouden ja terveysalan ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin (YAMK), useassa eri ammattikorkeakoulussa, eri vuosina ja niissä kaikissa menetelmänä on käytetty tai sovellettu toimintatutkimusta*.

Tavoitteenamme kuvata ja antaa esimerkkejä, miten toimintatutkimusta on opinnäytetöissä käytetty ja millaista kehittämistyötä menetelmällä on toteutettu. Näin tuotamme ideoita ja vinkkejä toimintatutkimuksen hyödyntämisestä opiskelijoille ja ohjaajille.

Opinnäytetöitä tarkastellessamme etsimme vastauksia alla olevaan kysymykseen

1. Miten opinnäytetöissä määriteltiin toimintatutkimusta opinnäytetyön lähestymistapana?
2. Miten opinnäytetöissä kuvattiin kehittämisen tarkoitus ja tavoite?
3. Miten opinnäytetöissä tutkittiin todellisuutta?
4. Miten opinnäytetöissä kuvataan opinnäytetyön tekijän positio?

Miten opinnäytetöissä määriteltiin toimintatutkimus?

Opinnäytetöitä kuvattiin tutkimuksellisiksi kehittämistöiksi, joissa käytettiin toimintatutkimuksellista lähestymistapaa (5 työtä). Kahdessa opinnäytetyössä nimettiin menetelmä osallistavaksi toimintatutkimukseksi. Lisäksi kahdessa opinnäytetyössä kuvattiin, että opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksena. Yksi opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena toimintatutkimuksen keinoin. Kuudessa opinnäytetyössä kuvattiin prosessin etenevän syklisesti suunnittelun ja toiminnan syklinä tai useampien vaiheiden kautta.

Kaikista toimintatutkimuksen määritelmistä nousee esille osallistujien voimaannuttaminen, yhteistoiminta osallistujien kanssa, tutkimuksellisuus ja muutokseen pyrkiminen.

Miten opinnäytetöissä kuvattiin kehittämisen tarkoitus ja tavoite?

Kaikissa opinnäytetöissä kuvattiin työn tarkoitus ja tavoitteet. Opinnäytetöiden tarkoituksena oli vahvistaa, kehittää, parantaa ja päivittää toimintaa, työtapaa, osaamista tai johtamista.

Kehittämistyön tarkoitusta kuvattiin tarkastelemissamme töissä seuraavasti:

vahvistaa

• työntekijöiden ymmärrystä asiakaslähtöisyydestä
• lähiesimiesten työn voimavaroja sekä kohtuullistaa työn vaatimuksia työelämän muutoksissa

kehittää

• hoitotyön opettajan opetustyön toimintatapoja,
• toimintayksikön hyviä käytäntöjä,
• hoivakodin lyhytaikaishoidon toimintaa,
• nuorten työpajojen ohjauskäytäntöjä,
• vuodeosaston hoitotyön rakenteista kirjaamista,
• kehittää organisaatiolle missio yhdessä henkilöstön kanssa

parantaa

• opetusjärjestelyjen suunnitteluprosessia ja lukujärjestyksen laadintaa sekä lukujärjestysten laatua

päivittää

• kuntoutuskeskuksen laatukäsikirja ja asiakasprosessit sekä ottaa käyttöön vuosikello laadun johtamisen tueksi ja arvioida laadunhallinnan tilaa.

Aina opinnäytetyön tarkoituksen ja tavoitteiden ero ei ole kovin selkeä, vaan ne kietoutuvat toisiinsa. Toimintatutkimuksellisten opinnäytetöiden tavoitteena oli tarkastelemissamme töissä:

• vahvistaa työntekijöiden asiakaslähtöisyyttä 1
• yhdenmukaistaa ja selkeyttää opiskelijan työssäoppimisprosessiin liittyviä opettajien työkäytäntöjä 2
• vahvistaa lähiesimiesten työn voimavaroja sekä kohtuullistaa työn vaatimuksia 3
• lisätä työntekijöiden työhyvinvointia 4
• lisätä ikäihmisen kuntoutukseen osallistumista 5
• tuottaa kuvaus nuorten sosiaalista vahvistumista edistävistä ohjauskäytännöistä 6
• parantaa asiakaslähtöisen kirjaamisen laatua, vahvistaa henkilöstön osaamista sekä lisätä kirjaamisen yhdenmukaisuutta ja hoidon jatkuvuutta 7
• luoda organisaatiolle missio, joka olisi osa jokaisen työntekijän arkea ja valintojen ohjaaja 8
• kehittää koulutuksen toteutuksen suunnitteluprosessia, yhtenäistää lukujärjestyksen laadinnan periaatteita, parantaa lukujärjestysten laatua ja varmistaa resurssien tehokas käyttö 9
• yhtenäistää laatuajattelua osaksi arjen työtä 10

Miten opinnäytetöissä tutkittiin todellisuutta, jotta sitä voitaisiin muuttaa?

Opinnäytetöissä käytettiin useimmiten kahta erilaista aineistonkeruu- tai kehittämismenetelmää. Menetelmistä ainakin toinen oli työyhteisön toimijoita ja/tai asiakkaita osallistava. Osallistavina menetelminä näissä tarkastelluissa töissä toimivat yhteissuunnittelu tai -kehittely ryhmätyönä (6 työssä), Learning cafe (4 työssä), työ-, inno- tai kehittämistyöpaja (3 työssä) sekä aivoriihityöskentely 6-3-5-menetelmällä tai tulevaisuusverstaana (2 työssä). Opinnäytetöissä aineistoa kerättiin myös kyselyillä (3 työssä) ja työntekijät pääsivät myös äänestämällä vaikuttamaan organisaation missioon (1 työssä).

Monessa opinnäytetyössä aineisto oli laadullista ja se analysoitiin aineistolähtöisellä (6 työssä) tai teorialähtöisellä (1 työssä) sisällön analyysilla sekä teemoittelemalla (2 työssä). Kvantitatiivisten kyselyjen aineistojen analyysissa käytettiin frekvenssejä (2 työssä), ristiintaulukointia (1 työssä) ja kysymyskohtaisia tai kokonaiskeskiarvoja (1 työssä).

Miten opinnäytetöissä kuvataan opinnäytetyön tekijän positio?

Toimintatutkimuksessa opinnäyte työntekijä voi olla kehittämisessä aktiivinen toimija ja mukana tavoittelemassa muutosta. Tästä syystä hänen tulee pohtia omaa positiotaan, muun muassa tiedonintressiään ja tiedostamattomia motiiveita tai tutkimusmenetelmiä. Kaikissa tarkastelun kohteena olleissa töissä tätä ei selkeästi kuvattu.

Opinnäytetyön raportteja lukiessamme saimme kuitenkin sen kuvan, että kahdeksassa työssä opiskelija työskenteli itse siinä organisaatiossa, jonka toimintaa opinnäytetyössä kehitettiin. Näin tekijä oli kehittämisen aikana sisäpiiriläinen eli oli kehittämässä omaa työyhteisöään. Kahdessa tapauksessa hän saattoi olla työyhteisön ulkopuolinen henkilö.

Kaikissa kehittämistöissä opinnäytetyöntekijä toimi yhteistyössä työyhteisön edustajien kanssa. Ensimmäisessä tilanteessa tiedon intressi oli noussut kokemuksen kautta omasta työyhteisöstä. Jälkimmäisessä tapauksessa tiedonintressiä perusteltiin esimerkiksi kirjallisuuskatsauksen avulla.

Muita huomioita opinnäytetöistä

Kaikissa tarkastelluissa opinnäytetöissä kuvattiin toimintatutkimuksen teoriaa melko suppean kirjallisuuden avulla. Tämä saattoi osaltaan vaikuttaa myös toimintatutkimuksen etenemisen kuvauksiin. Ajoittain opinnäytetöissä oli vaikea hahmottaa, miten kehittämistyötä ja siihen liittyvää tutkimuksellisuutta yhdistettiin ja miten kehittämisprosessi eteni.

Kaikissa lukemissamme opinnäytetöissä ei kuvattu selkeästi toimintatutkimuksen lähestymistapaa, mutta mielestämme niissä oli kyseessä emansipatorinen toimintatutkimus, jolla tarkoitetaan tasa-arvoisia käytänteitä kehittävää ja toiminnan muutokseen pyrkivää lähestymistapaa. Niissä kehitettiin käytänteitä osallistamalla ja tukemalla osallistujien kriittistä tietoisuutta sekä kannustamalla käytännön toimintaan muutoksen saavuttamiseksi.

Vinkkejä opinnäytetyön tekijälle

Toimintatutkimuksen lähestymistapa sopii hyvin opinnäytetyön viitekehykseksi YAMK:n opinnäytetöissä. Kannustamme opiskelijoita perehtymään riittävästi toimintatutkimuksen menetelmäkirjallisuuteen, artikkeleihin ja väitöskirjoihin. YAMK:n tasoisissa opinnäytetöissä opiskelijan kannattaa panostaa etenkin tutkimusmenetelmien, kehittämistyön etenemisen sekä osallistamisen ja ”tutkijan” position kuvaamiseen.

Toimintatutkimuksellisen opinnäytetyön kautta opiskelija saa valmiuksia toimia työelämän kehittäjänä vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä. Hän oppii valmiudet seurata ja hyödyntää tutkimustietoa ja ammattikäytäntöjen kehitystä sekä kehittämään omaa ammattitaitoaan. Samalla opiskelijan viestintä- ja yhteistyötaidot kehittyvät. (vrt. Asetus 1129/2014.)

Muistilista toimintatutkimuksellisen opinnäytetyön tekijälle

YAMK-opinnot kulkevat vahvasti käsi kädessä aidon työelämän kehittämisen kanssa. Siksi toimintatutkimuksellinen lähestymistapa sopii hyvin opinnäytetyön viitekehykseksi YAMK:n opinnäytetöissä, kuten tämäkin tekemämme selvitys osoittaa.

Kun lähdet tekemään opinnäytetyötä toimintatutkimuksellisella otteella, muista ainakin nämä asiat:

• Muista, että toimintatutkimuksessa sekä tutkitaan että yritetään muuttaa työelämän käytäntöjä.
• Mieti yhdessä työelämän edustajien kanssa kehittämisen aihe, tavoite ja tarkoitus.
• Valitse kehittämistyön eri vaiheisiin sopivat menetelmät ja muista osallistaa työyhteisön edustajia kehittämiseen.
• Etene kehittämisessä syklisesti ja dokumentoi työtäsi järjestelmällisesti. Huomioi, että jokaisessa syklissä vuorottelee suunnittelu, toiminta, havainnointi ja arviointi.
• Mieti oma positiosi osana kehittämistyötä, sanoita se ja keskustele siitä tarvittaessa tilaajan ja ohjaavan opettajan kanssa.
• Muista, että toimintatutkimuksessa korostuu käytännön ja teorian ja samalla toiminnan ja ajattelun välinen vuorovaikutussuhde.
• Hyödynnä substanssikirjallisuuden ja tutkimusten lisäksi riittävästi myös toimintatutkimusta kuvaavaa menetelmäkirjallisuutta.
• Panosta sekä prosessin että tulosten kuvaamiseen ja työn onnistumisen arviointiin – miten kehittäminen onnistui, mitä työn aikana opittiin, mitä voidaan tulevaisuudessa kehittää?

* Tarkastelun kohteeksi valitut opinnäytetyöt oli tehty Metropolia Ammattikorkeakoulussa (4 kpl), Mikkelin ammattikorkeakoulussa (2 kpl), Kajaanin ammattikorkeakoulussa (1 kpl), Lahden ammattikorkeakoulussa (1 kpl), Laurea-ammattikorkeakoulussa (1 kpl) ja Satakunnan ammattikorkeakoulussa (1 kpl). Opinnäytetyöt oli tehty viidessä YAMK-tutkinto-/koulutusohjelmassa: kuntoutuksen, sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen, vanhustyön, liiketalouden ja yrittäjyyden sekä yrityksen kasvun ja johtamisen ohjelmissa.

Tarkastelun kohteena olleet opinnäytetyöt

1. Pitkänen, E. 2018. Treffipisteen (Treffi.) asiakas- ja palveluohjauksen kehittäminen osana ikääntyneiden palveluita Sipoossa : Asiakaslähtöisyyttä vahvistamassa. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Vanhustyö ylempi AMK. (Luettu 5.7.2019.)
2. Kiljo-Leinonen, H. 2017. Opiskelijan työssäoppimisprosessin kehittäminen Kainuun ammattiopiston sosiaali- ja terveysalalla. Kajaanin ammattikorkeakoulu. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala. Kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma. (Luettu 5.7.2019.)
3. Aalto, M. & Lintukangas, H. 2013. Lähiesimiesten työn voimavarojen vahvistaminen ja vaatimusten kohtuullistaminen työelämän muutoksissa. Lahden ammattikorkeakoulu. Sosiaali-ja terveysala, YAMK. Kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma. (Luettu 5.7.2019.)
4. Engstrand, A. 2017. Työn hallinnan hyvät käytännöt. Metropolia ammattikorkeakoulu. Kuntoutuksen tutkinto-ohjelma. (Luettu 5.7.2019.)
5. Myllymaa, A. 2018. Ikäihmisen kuntoutukseen osallistumista vahvistavien toimintatapojen kehittäminen lyhytaikaishoitoon. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Kuntoutuksen tutkinto-ohjelma. (Luettu 5.7.2019.)
6. Seppälä, M. 2018. Nuorten sosiaalista vahvistumista edistävät ohjauskäytännöt työpajatoiminnassa. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Kuntoutuksen tutkinto-ohjelma. (Luettu 5.7.2019.)
7. Korpela, J. 2019. Rakenteisen hoitotyön yhteenvedon kirjaamisen kehittäminen osaksi potilaan hoidon jatkuvuuden turvaamista. Satakunnan ammattikorkeakoulu. Vanhustyön koulutusohjelma. (Luettu 5.7.2019.)
8. Hytönen, M. 2019. Monikulttuurisen asiantuntijaorganisaation mission luominen vuorovaikutuksessa henkilöstön kanssa. Laurean ammattikorkeakoulu. Yrityksen kasvuun johtaminen Liiketalouden YAMK. (Luettu 6.7.2019.)
9. Vihanta, U. 2014. Opintojen suunnittelusta opetusjärjestelyjen toteutukseen. Mikkelin ammattikorkeakoulu. Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma. (Luettu 6.7.2019.)
10. Hirvonen, M. 2014. Kohti yhtenevää laatuajattelua: Laadun kehittämishanke Herttuan Kuntoutuskeskuksessa. Mikkelin ammattikorkeakoulu. Sosiaali-ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen, YAMK. (Luettu 6.7.2019.)

Kirjoittajat

Pirjo Koski toimii Metropolia Ammattikorkeakoulussa hoitotyön lehtorina sekä TKI-toiminnan yhteyshenkilönä kätilötyön tutkinnossa, jossa muun muassa ohjaa opinnäytetöitä sekä opettaa terveyden edistämistä ja tutkimus- ja kehitystyön menetelmiä. Kosken väitöskirja aiheesta “Somaliperheiden perhevalmennuksen kehittäminen toimintatutkimuksen keinoin Suomessa” valmistui vuonna 2014.

Marjatta Kelo toimii Metropolia Ammattikorkeakoulussa YAMK-tutkintojen kehityspäällikkönä. Hänen työnkuvaansa kuuluu kehittää YAMK-tutkintoja opiskelijalähtöisesti, edistää YAMK-tutkintojen tunnettuutta sekä YAMK-tutkintojen ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan välistä yhteistyötä. Hän luo myös edellytykset Metropolia Master’s verkoston monimuotoiselle yhteistyölle.