Sopiiko toimintatutkimus ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetöiden lähestymistavaksi? osa 2/2
Tämä on toinen osa postaussarjasta, jossa käsittelemme toimintatutkimusta. Ensimmäisessä osassa tarkastelimme toimintatutkimusta tutkimuksen muotona ylipäänsä. Tässä toisessa postauksessa syvennymme siihen, miten toimintatutkimusta on käytetty ylemmän ammattikorkeakoulututkintojen (YAMK) opinnäytetöissä.
Tarkastelemme aihetta satunnaisotannalla valitsemiemme opinnäytetöiden kautta. Työt on tehty liiketalouden ja terveysalan ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin (YAMK), useassa eri ammattikorkeakoulussa, eri vuosina ja niissä kaikissa menetelmänä on käytetty tai sovellettu toimintatutkimusta*.
Tavoitteenamme kuvata ja antaa esimerkkejä, miten toimintatutkimusta on opinnäytetöissä käytetty ja millaista kehittämistyötä menetelmällä on toteutettu. Näin tuotamme ideoita ja vinkkejä toimintatutkimuksen hyödyntämisestä opiskelijoille ja ohjaajille.
Opinnäytetöitä tarkastellessamme etsimme vastauksia alla olevaan kysymykseen
- Miten opinnäytetöissä määriteltiin toimintatutkimusta opinnäytetyön lähestymistapana?
- Miten opinnäytetöissä kuvattiin kehittämisen tarkoitus ja tavoite?
- Miten opinnäytetöissä tutkittiin todellisuutta?
- Miten opinnäytetöissä kuvataan opinnäytetyön tekijän positio?
Miten opinnäytetöissä määriteltiin toimintatutkimus?
Opinnäytetöitä kuvattiin tutkimuksellisiksi kehittämistöiksi, joissa käytettiin toimintatutkimuksellista lähestymistapaa (5 työtä). Kahdessa opinnäytetyössä nimettiin menetelmä osallistavaksi toimintatutkimukseksi. Lisäksi kahdessa opinnäytetyössä kuvattiin, että opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksena. Yksi opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena toimintatutkimuksen keinoin. Kuudessa opinnäytetyössä kuvattiin prosessin etenevän syklisesti suunnittelun ja toiminnan syklinä tai useampien vaiheiden kautta.
Kaikista toimintatutkimuksen määritelmistä nousee esille osallistujien voimaannuttaminen, yhteistoiminta osallistujien kanssa, tutkimuksellisuus ja muutokseen pyrkiminen.
Miten opinnäytetöissä kuvattiin kehittämisen tarkoitus ja tavoite?
Kaikissa opinnäytetöissä kuvattiin työn tarkoitus ja tavoitteet. Opinnäytetöiden tarkoituksena oli vahvistaa, kehittää, parantaa ja päivittää toimintaa, työtapaa, osaamista tai johtamista.
Kehittämistyön tarkoitusta kuvattiin tarkastelemissamme töissä seuraavasti:
vahvistaa
- työntekijöiden ymmärrystä asiakaslähtöisyydestä
- lähiesimiesten työn voimavaroja sekä kohtuullistaa työn vaatimuksia työelämän muutoksissa
kehittää
- hoitotyön opettajan opetustyön toimintatapoja,
- toimintayksikön hyviä käytäntöjä,
- hoivakodin lyhytaikaishoidon toimintaa,
- nuorten työpajojen ohjauskäytäntöjä,
- vuodeosaston hoitotyön rakenteista kirjaamista,
- kehittää organisaatiolle missio yhdessä henkilöstön kanssa
parantaa
- opetusjärjestelyjen suunnitteluprosessia ja lukujärjestyksen laadintaa sekä lukujärjestysten laatua
päivittää
- kuntoutuskeskuksen laatukäsikirja ja asiakasprosessit sekä ottaa käyttöön vuosikello laadun johtamisen tueksi ja arvioida laadunhallinnan tilaa.
Aina opinnäytetyön tarkoituksen ja tavoitteiden ero ei ole kovin selkeä, vaan ne kietoutuvat toisiinsa. Toimintatutkimuksellisten opinnäytetöiden tavoitteena oli tarkastelemissamme töissä:
- vahvistaa työntekijöiden asiakaslähtöisyyttä 1
- yhdenmukaistaa ja selkeyttää opiskelijan työssäoppimisprosessiin liittyviä opettajien työkäytäntöjä 2
- vahvistaa lähiesimiesten työn voimavaroja sekä kohtuullistaa työn vaatimuksia 3
- lisätä työntekijöiden työhyvinvointia 4
- lisätä ikäihmisen kuntoutukseen osallistumista 5
- tuottaa kuvaus nuorten sosiaalista vahvistumista edistävistä ohjauskäytännöistä 6
- parantaa asiakaslähtöisen kirjaamisen laatua, vahvistaa henkilöstön osaamista sekä lisätä kirjaamisen yhdenmukaisuutta ja hoidon jatkuvuutta 7
- luoda organisaatiolle missio, joka olisi osa jokaisen työntekijän arkea ja valintojen ohjaaja 8
- kehittää koulutuksen toteutuksen suunnitteluprosessia, yhtenäistää lukujärjestyksen laadinnan periaatteita, parantaa lukujärjestysten laatua ja varmistaa resurssien tehokas käyttö 9
- yhtenäistää laatuajattelua osaksi arjen työtä 10
Miten opinnäytetöissä tutkittiin todellisuutta, jotta sitä voitaisiin muuttaa?
Opinnäytetöissä käytettiin useimmiten kahta erilaista aineistonkeruu- tai kehittämismenetelmää. Menetelmistä ainakin toinen oli työyhteisön toimijoita ja/tai asiakkaita osallistava. Osallistavina menetelminä näissä tarkastelluissa töissä toimivat yhteissuunnittelu tai -kehittely ryhmätyönä (6 työssä), Learning cafe (4 työssä), työ-, inno- tai kehittämistyöpaja (3 työssä) sekä aivoriihityöskentely 6-3-5-menetelmällä tai tulevaisuusverstaana (2 työssä). Opinnäytetöissä aineistoa kerättiin myös kyselyillä (3 työssä) ja työntekijät pääsivät myös äänestämällä vaikuttamaan organisaation missioon (1 työssä).
Monessa opinnäytetyössä aineisto oli laadullista ja se analysoitiin aineistolähtöisellä (6 työssä) tai teorialähtöisellä (1 työssä) sisällön analyysilla sekä teemoittelemalla (2 työssä). Kvantitatiivisten kyselyjen aineistojen analyysissa käytettiin frekvenssejä (2 työssä), ristiintaulukointia (1 työssä) ja kysymyskohtaisia tai kokonaiskeskiarvoja (1 työssä).
Miten opinnäytetöissä kuvataan opinnäytetyön tekijän positio?
Toimintatutkimuksessa opinnäyte työntekijä voi olla kehittämisessä aktiivinen toimija ja mukana tavoittelemassa muutosta. Tästä syystä hänen tulee pohtia omaa positiotaan, muun muassa tiedonintressiään ja tiedostamattomia motiiveita tai tutkimusmenetelmiä. Kaikissa tarkastelun kohteena olleissa töissä tätä ei selkeästi kuvattu.
Opinnäytetyön raportteja lukiessamme saimme kuitenkin sen kuvan, että kahdeksassa työssä opiskelija työskenteli itse siinä organisaatiossa, jonka toimintaa opinnäytetyössä kehitettiin. Näin tekijä oli kehittämisen aikana sisäpiiriläinen eli oli kehittämässä omaa työyhteisöään. Kahdessa tapauksessa hän saattoi olla työyhteisön ulkopuolinen henkilö.
Kaikissa kehittämistöissä opinnäytetyöntekijä toimi yhteistyössä työyhteisön edustajien kanssa. Ensimmäisessä tilanteessa tiedon intressi oli noussut kokemuksen kautta omasta työyhteisöstä. Jälkimmäisessä tapauksessa tiedonintressiä perusteltiin esimerkiksi kirjallisuuskatsauksen avulla.
Muita huomioita opinnäytetöistä
Kaikissa tarkastelluissa opinnäytetöissä kuvattiin toimintatutkimuksen teoriaa melko suppean kirjallisuuden avulla. Tämä saattoi osaltaan vaikuttaa myös toimintatutkimuksen etenemisen kuvauksiin. Ajoittain opinnäytetöissä oli vaikea hahmottaa, miten kehittämistyötä ja siihen liittyvää tutkimuksellisuutta yhdistettiin ja miten kehittämisprosessi eteni.
Kaikissa lukemissamme opinnäytetöissä ei kuvattu selkeästi toimintatutkimuksen lähestymistapaa, mutta mielestämme niissä oli kyseessä emansipatorinen toimintatutkimus, jolla tarkoitetaan tasa-arvoisia käytänteitä kehittävää ja toiminnan muutokseen pyrkivää lähestymistapaa. Niissä kehitettiin käytänteitä osallistamalla ja tukemalla osallistujien kriittistä tietoisuutta sekä kannustamalla käytännön toimintaan muutoksen saavuttamiseksi.
Vinkkejä opinnäytetyön tekijälle
Toimintatutkimuksen lähestymistapa sopii hyvin opinnäytetyön viitekehykseksi YAMK:n opinnäytetöissä. Kannustamme opiskelijoita perehtymään riittävästi toimintatutkimuksen menetelmäkirjallisuuteen, artikkeleihin ja väitöskirjoihin. YAMK:n tasoisissa opinnäytetöissä opiskelijan kannattaa panostaa etenkin tutkimusmenetelmien, kehittämistyön etenemisen sekä osallistamisen ja ”tutkijan” position kuvaamiseen.
Toimintatutkimuksellisen opinnäytetyön kautta opiskelija saa valmiuksia toimia työelämän kehittäjänä vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä. Hän oppii valmiudet seurata ja hyödyntää tutkimustietoa ja ammattikäytäntöjen kehitystä sekä kehittämään omaa ammattitaitoaan. Samalla opiskelijan viestintä- ja yhteistyötaidot kehittyvät. (vrt. Asetus 1129/2014.)
Muistilista toimintatutkimuksellisen opinnäytetyön tekijälle
YAMK-opinnot kulkevat vahvasti käsi kädessä aidon työelämän kehittämisen kanssa. Siksi toimintatutkimuksellinen lähestymistapa sopii hyvin opinnäytetyön viitekehykseksi YAMK:n opinnäytetöissä, kuten tämäkin tekemämme selvitys osoittaa.
Kun lähdet tekemään opinnäytetyötä toimintatutkimuksellisella otteella, muista ainakin nämä asiat:
- Muista, että toimintatutkimuksessa sekä tutkitaan että yritetään muuttaa työelämän käytäntöjä.
- Mieti yhdessä työelämän edustajien kanssa kehittämisen aihe, tavoite ja tarkoitus.
- Valitse kehittämistyön eri vaiheisiin sopivat menetelmät ja muista osallistaa työyhteisön edustajia kehittämiseen.
- Etene kehittämisessä syklisesti ja dokumentoi työtäsi järjestelmällisesti. Huomioi, että jokaisessa syklissä vuorottelee suunnittelu, toiminta, havainnointi ja arviointi.
- Mieti oma positiosi osana kehittämistyötä, sanoita se ja keskustele siitä tarvittaessa tilaajan ja ohjaavan opettajan kanssa.
- Muista, että toimintatutkimuksessa korostuu käytännön ja teorian ja samalla toiminnan ja ajattelun välinen vuorovaikutussuhde.
- Hyödynnä substanssikirjallisuuden ja tutkimusten lisäksi riittävästi myös toimintatutkimusta kuvaavaa menetelmäkirjallisuutta.
- Panosta sekä prosessin että tulosten kuvaamiseen ja työn onnistumisen arviointiin – miten kehittäminen onnistui, mitä työn aikana opittiin, mitä voidaan tulevaisuudessa kehittää?
* Tarkastelun kohteeksi valitut opinnäytetyöt oli tehty Metropolia Ammattikorkeakoulussa (4 kpl), Mikkelin ammattikorkeakoulussa (2 kpl), Kajaanin ammattikorkeakoulussa (1 kpl), Lahden ammattikorkeakoulussa (1 kpl), Laurea-ammattikorkeakoulussa (1 kpl) ja Satakunnan ammattikorkeakoulussa (1 kpl). Opinnäytetyöt oli tehty viidessä YAMK-tutkinto-/koulutusohjelmassa: kuntoutuksen, sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen, vanhustyön, liiketalouden ja yrittäjyyden sekä yrityksen kasvun ja johtamisen ohjelmissa.
Tarkastelun kohteena olleet opinnäytetyöt
- Pitkänen, E. 2018. Treffipisteen (Treffi.) asiakas- ja palveluohjauksen kehittäminen osana ikääntyneiden palveluita Sipoossa : Asiakaslähtöisyyttä vahvistamassa. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Vanhustyö ylempi AMK. (Luettu 5.7.2019.)
- Kiljo-Leinonen, H. 2017. Opiskelijan työssäoppimisprosessin kehittäminen Kainuun ammattiopiston sosiaali- ja terveysalalla. Kajaanin ammattikorkeakoulu. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala. Kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma. (Luettu 5.7.2019.)
- Aalto, M. & Lintukangas, H. 2013. Lähiesimiesten työn voimavarojen vahvistaminen ja vaatimusten kohtuullistaminen työelämän muutoksissa. Lahden ammattikorkeakoulu. Sosiaali-ja terveysala, YAMK. Kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma. (Luettu 5.7.2019.)
- Engstrand, A. 2017. Työn hallinnan hyvät käytännöt. Metropolia ammattikorkeakoulu. Kuntoutuksen tutkinto-ohjelma. (Luettu 5.7.2019.)
- Myllymaa, A. 2018. Ikäihmisen kuntoutukseen osallistumista vahvistavien toimintatapojen kehittäminen lyhytaikaishoitoon. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Kuntoutuksen tutkinto-ohjelma. (Luettu 5.7.2019.)
- Seppälä, M. 2018. Nuorten sosiaalista vahvistumista edistävät ohjauskäytännöt työpajatoiminnassa. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Kuntoutuksen tutkinto-ohjelma. (Luettu 5.7.2019.)
- Korpela, J. 2019. Rakenteisen hoitotyön yhteenvedon kirjaamisen kehittäminen osaksi potilaan hoidon jatkuvuuden turvaamista. Satakunnan ammattikorkeakoulu. Vanhustyön koulutusohjelma. (Luettu 5.7.2019.)
- Hytönen, M. 2019. Monikulttuurisen asiantuntijaorganisaation mission luominen vuorovaikutuksessa henkilöstön kanssa. Laurean ammattikorkeakoulu. Yrityksen kasvuun johtaminen Liiketalouden YAMK. (Luettu 6.7.2019.)
- Vihanta, U. 2014. Opintojen suunnittelusta opetusjärjestelyjen toteutukseen. Mikkelin ammattikorkeakoulu. Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma. (Luettu 6.7.2019.)
- Hirvonen, M. 2014. Kohti yhtenevää laatuajattelua: Laadun kehittämishanke Herttuan Kuntoutuskeskuksessa. Mikkelin ammattikorkeakoulu. Sosiaali-ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen, YAMK. (Luettu 6.7.2019.)
Kirjoittajat
Pirjo Koski toimii Metropolia Ammattikorkeakoulussa hoitotyön lehtorina sekä TKI-toiminnan yhteyshenkilönä kätilötyön tutkinnossa, jossa muun muassa ohjaa opinnäytetöitä sekä opettaa terveyden edistämistä ja tutkimus- ja kehitystyön menetelmiä. Kosken väitöskirja aiheesta “Somaliperheiden perhevalmennuksen kehittäminen toimintatutkimuksen keinoin Suomessa” valmistui vuonna 2014.
Marjatta Kelo toimii Metropolia Ammattikorkeakoulussa YAMK-tutkintojen kehityspäällikkönä. Hänen työnkuvaansa kuuluu kehittää YAMK-tutkintoja opiskelijalähtöisesti, edistää YAMK-tutkintojen tunnettuutta sekä YAMK-tutkintojen ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan välistä yhteistyötä. Hän luo myös edellytykset Metropolia Master’s verkoston monimuotoiselle yhteistyölle.
Ei kommentteja