Naiset nykymaailman murroksessa
Maailma elää jatkuvassa muutoksessa. Nämä yhteiskunnalliset ja globaalit muutokset heijastuvat myös naisyhdistysten toimintaympäristöön, asettaen yhdistyksille uusia haasteita. Väestö ikääntyy, teknologian nopea kehittyminen vaatii uudenlaista osaamista ja ihmisten arvomaailma on muuttumassa (Hämäläinen 2013). Muuttuva maailma korostaa itsensä johtamisen taitoja ja yksilöä korostavia arvoja. Samanaikaisesti tasa-arvoasiat ovat edelleen ajankohtaisia ja siksi naisten aktivoiminen yhdistystoimintaan on edelleen tarpeellista. Naisten tekemää työtä, tapahtui se sitten kotona, töissä, yhdistystoiminnassa tai vapaaehtoistyössä ja siitä käytävä yhteiskunnallinen keskustelu heijastaa samalla yhteiskunnan arvoja taloudesta, politiikasta ja sosiaalisesta kulttuurista (Messias 1997). Tässä blogissa keskitytään yhdistyksiin, joissa jäsenet ovat pelkästään naisia. Se on tarpeellista niin kauan kuin yhteiskunnassa toimii niin sanottuja “mieskerhoja”.
Naiset -aktivoitukaa!
Vaikka Suomea pidetään naisten työelämä ja tasa-arvoasioissa yhtenä edistyksellisimmistä maista, on työelämä edelleen segregoitunutta ja ohjaa yksilöitä niin sanotuille miesten ja naisten aloille. Taloudellisesti merkittävissä työtehtävissä naisia on niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa edelleen vähän. Naisilla on miehiä useammin perusteettomia pätkä- ja osa-aikatöitä ja he työskentelevät miehiä useammin epätyypillisissä työsuhteissa. Naiset ovat pois työmarkkinoilta usein perhevapaiden takia ja pienten lasten äitien työllisyysaste on alempi muihin äiteihin verrattuna (Naisjärjestöjen keskusliitto 2015, Tasa-arvovaltuutetun kertomus eduskunnalle 2018).
Uusimman tasa-arvovaltuutetun selvityksen mukaan naisten ja miesten palkkaero on edelleen noin 16 prosenttia ja eläkkeissä 21 prosenttia. Tähän vaikuttavat osaltaan myös perhevapaat, joiden käyttö heikentää naisten palkkakehitystä. Isät pitävät perhevapaista noin 10 prosenttia ja lyhyemmissä osissa, jolloin miesten palkkakehitykseen niillä ei ole vaikutusta. Vaikka tasa-arvoasioissa ollaan tultu paljon eteenpäin, kehitys on hidasta (Tasa-arvovaltuutetun kertomus eduskunnalle 2018).
Naisyhdistyksiä tarvitaan siis edelleen ottamaan osaa yhteiskunnallisiin keskusteluihin naisten ja tyttöjen asemasta. Vapaaehtoisuuteen liittyvä yhdistystoiminta toimii myös vastalauseena yksilöä korostavaa ajatusmaailmaa vastaan, sillä se edistää yhteisvastuullisuutta, yhteiskuntavastuuta ja yhteisöllisyyttä (Ramos ym. 2015, Martela & Ryan 2015).
Monialaisesti korkeasti koulutetut naiset ovat merkityksellisiä yhdistystoiminnassa, sillä naisten monipuolinen asiantuntemus mahdollistaa yhdistyksessä korkeiden tavoitteiden asettamisen ja keinot niiden saavuttamiseen. Toimintana tämä tarkoittaa positiivisen kehän rakentumista, jossa jokainen tekijä seuraa toisiaan ja näin osaaminen jalostuu koko yhteisön hyödyksi (kts. esim. Martela-Jarenko 2015). Lisäksi järjestöt voivat toiminnallaan edistää naisten asemaa ja uralla etenemisen mahdollisuuksia laatimalla toimintatapoja ja ohjelmia, jotka kehittävät, kouluttavat ja tukevat naisia johtajuuden monissa rooleissa (kts. esim. Chisholm-Burns ym. 2017).
Yhteisöllisyyttä ja vertaistukea kaivataan edelleen!
Helsingin Akateemiset Naiset ry:n* jäsenten kokemuksia ja odotuksia selvittäneen opinnäytetyön tulosten mukaan yhteisöllisyydellä ja vertaistuella on tärkeä merkitys akateemisille naisille. Yhdistystoiminnan pariin hakeudutaan sisäisen motivaation ohjaamina. Naiset kokevat yhdistystoiminnassa merkittävänä sen tarjoaman virkistystoiminnan, erilaiset tapahtumat ja samanhenkisen sosiaalisen yhteisön. Yhteiskunnan murrosaika näkyy myös naisyhdistysten jäsenten aktiivisuudessa. Ihmisten elämää hallitsee jatkuva kiire, joka saa pohtimaan ajankäytön jakamista työn ja vapaa-ajan välillä entistä tarkemmin. Yhdistysaktiivisuus on riippuvainen naisten elämäntilanteesta. Tämä on merkittävää juuri siitä näkökulmasta, että naisten elämäntilanteet muuttuvat miehiä enemmän muun muassa raskauden ja äitiyden kautta, jolloin aktiivinen osallistuminen yhdistystoimintaan saattaa vähentyä. Eläkkeelle jääminen mahdollisti jäsenyyden uudelleen aktivoitumisen (Jyrkiäinen 2018).
Näyttää siltä, että korkeasti koulutetut naiset sitoutuvat parhaiten sellaiseen yhdistystoimintaan, jolla on selkeä visio ja joka arvostaa jäseniään tarjoamalla erilaisia osallistumisen muotoja. Toiminnan pariin hakeudutaan sisäisen motivaation ohjaamina. Pysyäkseen elinvoimaisena yhdistystoiminnan tulee mahdollistaa jäsenten erilainen osallistuminen, tarjota jäsenilleen niin pitkäaikaisia kuin projektiluonteisia tehtäviä ja vastata toimintaympäristön haasteisiin toimintaa kehittäen. Yhteistyö ja arvostava ilmapiiri lisää toimintaan sitoutumista ja moninainen jäsenkunta pitää sisällään huikean potentiaalin, jota tulee osata hyödyntää tiedon ja osaamisen jakamisessa jäsenten kesken. (Jyrkiäinen 2018.)
Muuttuva maailma on mahdollisuus uudistua
Muuttuva maailma asettaa yhdistystoiminnalle haasteita. Pysyäkseen elinvoimaisena on naisyhdistysten kehitettävä toimintaansa jatkuvasti ja jäseniään kuunnellen. Muutoksilla ei kuitenkaan ole yhdistystoiminnalle vain negatiivinen vaikutus, vaan ne saattavat antaa uuden merkityksen ja suunnan yhdistyksen toiminnalle. Yhdistykset toimivat jäsenilleen vastapainona jatkuvasti pirstaloituvassa työelämässä ja kiireisessä arjessa. Hyvinvointia tuottavat naisyhdistykset ovat siis merkittävässä asemassa tiedon jakamisen sekä yhteisöllisyyden ja vertaistuen rakentamisessa jäsenilleen (Jyrkiäinen 2018).
Kirjoittajat:
Minna Jyrkiäinen, Sairaanhoitaja (ylempi AMK), valmistunut Metropolia Ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan palvelujen johtaminen tutkinto-ohjelmasta, toimii HR-konsulttina, Greenstep Oy:lla . moc.k1550947098ooltu1550947098o@nen1550947098iaikr1550947098yj.an1550947098nim1550947098
Minna Elomaa-Krapu, TtT, innovaatio johtaja, asiakaslähtöiset hyvinvointi- ja terveyspalvelut. if.ai1550947098lopor1550947098tem@u1550947098park-1550947098aamol1550947098e.ann1550947098im1550947098
Lähteet:
Chisholm-Burns Marie, Spivey C, Hagemann T & Josephson M. 2017. Women in leadership and the bewildering glass ceiling. Am J Health-Syst Pharm. 4:312-24.
Helsingin Akateemiset Naiset 2018.
Hämäläinen T. 2013. Kohti kestävää hyvinvointia. Uuden sosioekonomisen yhteiskuntamallin rakennuspuita. Sitra.
Jyrkiäinen M, 2018. Helsingin Akateemiset Naiset ry:n jäsenten kokemuksia yhdistystoiminnasta. YAMK Opinnäytetyö. Metropolia ammattikorkeakoulu. Sosiaali- ja terveysalan palvelujen johtaminen. Syksy 2018.
Martela F & Jarenko K. 2015. Draivi – Voiko sisäistä motivaatiota johtaa. Helsinki: Talentum.
Messias D, Im E, Page A, Regev H, Spiers J, Yoder L & Meleis A. (1997). Defining and redefining work: Implications for women’s health. Gender and Society, 11(3), 296-323.
Naisjärjestöjen keskusliitto 2015. Sanoista tekoihin. Naisten aseman ja sukupuolten tasa-arvon haasteet Suomessa 2015. Kansalaisjärjestöjen Peking +20 rinnakkaisraportti.
Ramos R, Rauchli R, Bauer G, Wehner T & H¨ammig O. 2015. Busy Yet Socially Engaged: Volunteering, Work–Life Balance, and Health in the Working Population. The Journal of Occupational and Environmental Medicin, 57(2), 164-72
Tasa-arvovaltuutetun kertomus eduskunnalle 2018. Tasa-arvojulkaisuja 2018:4
*Helsingin Akateemiset Naiset ry
Helsingin Akateemiset Naiset ry on vuonna 1927 perustettu yhdistys, joka edistää koulutettujen naisten työurien tasa-arvoa ja rakentaa kansainvälistä verkostoa, tukee oppimista ja monikulttuurisen yhteiskunnan syntyä. Helsingin Akateemisten naiset ry toimivat yhteyksien rakentajana ja ylläpitäjänä, alustana, jossa eri-ikäiset ja eri taustoista tulevat jäsenet tapaavat, tukevat toisiaan, keskustelevat ja vaikuttavat naisten tasa-arvoon ja koulutukseen.
Kuvalähde: Pixabay
