Onko mielikuvasi tutkijasta kirjapinojen taakse piiloutuneen yksinäisen puurtajan? Otin YAMK-opinnäytetyössäni tavoitteekseni selvittää, miten tutkijat käyttävät sosiaalista mediaa. Kiinnostus aiheeseen syntyi työssäni sosiaalisen median asiantuntijana Helsingin yliopistossa.
Opinnäytetyöni kohderyhmänä olivat kaikki suomalaiset tutkijat, väitöskirjan tekijät ja eri alojen tohtorit. Aineisto kerättiin verkkokyselyllä alkuvuodesta 2018.
Opinnäytetyössäni kartoitin tutkijoiden käyttämiä sosiaalisen median palveluja, mutta sen lisäksi halusin selvittää myös mitä mieltä tutkijat ovat viestinnästä osana työnkuvaansa.
Someaktiivit tutkijat eivät kammiossa piileksi
Kyselyyn vastanneista tutkijoista 73 prosenttia käyttää sosiaalista mediaa päivittäin tai viikoittain ja 88 prosenttia kokee sen hyödylliseksi työssään. Voidaan sanoa, että kyselyyn on vastannut sosiaalista mediaa aktiivisesti käyttävä tutkijoiden joukko. Tämä ei ole yllättävää sillä kysely levisi aktiivisesti sosiaalisessa mediassa.
Vaikka vastaajien joukko on aktiivisiin käyttäjiin painottunut, sain kyselyn vastauksista viitteitä siitä miten erityisesti tutkijat voivat hyötyä sosiaalisen median palvelujen käytöstä.
Tutkijat käyttävät sosiaalista mediaa oman alansa seuraamiseen ja alan sisällä verkostoitumiseen. Sosiaalisesta mediasta voi olla apua myös tutkimuksen tekemisessä esimerkiksi ideoinnissa, lähteiden etsimisessä ja aineiston hankkimisessa.
Sosiaalinen media voi vaikuttaa positiivisesti tutkijan tunnettuuteen ja siihen, miten hän saa tutkimustaan esille julkisuudessa. Tutkijoiden mielestä sosiaalisen median välityksellä vaikuttaminen on mahdollista, mutta päätöksentekijöihin vaikuttaminen koetaan vaikeaksi. Harvalla on määritelty omalle viestinnälleen tavoitteita tai mittareita. Tämä tekee vaikuttavuuden arvioinnista vaikeaa.
Hyöty ja helppous motivoivat tutkijoita twiittaamaan
Oletko tutkija jonka mielestä tieteestä puhutaan liian vähän julkisuudessa? Sosiaalinen media on hyvä työkalu viestintään ja verkostoitumiseen. Sosiaalisen median kanavista Twitter koettiin ylivoimaisesti hyödyllisimmäksi. Twitteristä tutkija löytää yleensä sekä oman alansa verkostoja että tieteestä kiinnostunutta yleisöä.
Tiedeviestinnän vaikuttavuuden lisäämiseksi tutkijoiden on tärkeää muistaa verkostoitua myös oman tutkijayhteisönsä ulkopuolisten kanssa. Esimerkiksi Twitterissä kannattaa ottaa seurattavaksi toimittajia ja päättäjiä, sekä pyrkiä rakentamaan vuorovaikutuksesta keskustelevaa.
Äskettäin Science Magazinessa julkaistun tutkimuksen mukaan tutkijoiden vaikuttavuus Twitterissä kasvaa seuraajien määrän ylitettyä 1000 seuraajan rajan. Vaikuttavuuden kasvun tekijänä on, että rajan ylityttyä suurin osa seuraajista on muita kuin toisia tutkijoita, esimerkiksi toimittajia ja yleisön edustajia.
Viestivä tutkija vie voiton
Viestintä on osa tutkijan työtä. Tästä olimme tutkimukseeni vastanneiden 357 tutkijan mielestä harvinaisen samaa mieltä, sillä peräti 92 prosenttia oli väitteen kannalla. Tutkijoista joka kymmenes ei käytä sosiaalista mediaa työssään lainkaan mikä ei sinänsä poikkea muusta väestöstä.
Tulevaisuuden näkymissä sosiaalisen median käyttö näyttää pysyvän samanlaisena tai kasvavana. Sosiaalista mediaa käyttämättömistä tutkijoista kolmannes arvioi aloittavansa sosiaalisen median käytön rahoittajien niin vaatiessa. Viestinnän sisällyttäminen selkeämmin työnkuvaan voisi motivoida myös joitakin tutkijoita. Myös rekrytoinnissa tulisi huomioida tutkijan olemassa olevat viestintäverkostot.
Haastan tutkijoita suunnittelemaan sosiaalisen median viestintäänsä. Yksinkertaisimmillaan tämä tarkoittaa seuraaviin kysymyksiin vastaamista: mitä, miksi, kenelle ja miten. Viestin tavoiteltu kohderyhmä vaikuttaa sekä viestin muotoiluun että valittuun kanavaan.
Onnistunutta tiedeviestintää pitäisi juhlia. Odotan milloin maassamme jaetaan ensimmäinen Vuoden tiedesomettajan -palkinto. Ehkä jo tänä vuonna?
Anu Valkeajärvi
Blogiteksti perustuu kirjoittajan opinnäytetyöhön Tutkija asiantuntijana sosiaalisessa mediassa. Sosiaalisen median merkitys tutkijoiden viestinnässä ja verkostoitumisessa. (Metropolia Ammattikorkeakoulu 2018)
Anu Valkeajärvi on sosiaalisen median asiantuntija, joka valmentaa asiantuntijoita viestintään ja vuorovaikutukseen sosiaalisessa mediassa. Hän on valmistunut Metropolian mediatuottamisen tutkinto-ohjelmasta (nyk. Digitaalisten mediapalvelujen tutkinto-ohjelma) medianomiksi, ylempi AMK.
Twitter: https://twitter.com/valkeajarvi
