Julkisen sektorin hankinnoilla on merkittävä vaikutus niin yhteiskunnan, markkinaosapuolten kuin veronmaksajien kannalta. Valtion ja kuntien suorittamien julkisten hankintojen vuosittainen arvo Suomessa on noin 33 mrd. euroa. Esimerkiksi erilaisten tuottavuutta lisäävien uusien ratkaisujen käyttöönottoa voidaan vauhdittaa julkisten hankintojen avulla.

Teknologinen kehitys on nopeaa ja digitalisaatio on tämänhetkistä murrosta voimakkaasti määrittelevä teknologian kehitysmuoto. Sipilän hallituksen yksi strategisista kärkihankkeista onkin koskenut julkisten palveluiden digitalisointia ja sitä kautta tuottavuuden lisäämistä. Esimerkiksi valtiovarainministeriö on kannustanut valtion virastoja yksinkertaistamaan ja automatisoimaan prosessejaan. Tämän tueksi se on järjestänyt erityisrahoitushaun tuottavuutta edistäville hankkeille, joissa hyödynnetään robotiikkaa, analytiikkaa, tekoälyä tai muita keinoja. Erityisrahoituksella tuetaan hallitusohjelman tavoitetta vahvistaa julkista taloutta ja hyödyntää täysimääräisesti digitalisaatiota sekä edistää valtionhallinnon tuottavuutta.

Ohjelmistorobotiikan avulla tuottavuutta, laatua ja säästöjä

Ohjelmistorobotiikka (Robotic Process Automation, RPA) on työkalu tuottavuuden lisäämiseen. Teknologia nykymuodossaan on ollut Suomessa markkinoilla vasta 2010-luvun puolivälistä. Sen potentiaalia on kuitenkin hyödynnetty jo useilla sektoreilla: pankki- ja vakuutusalalla, teollisuudessa ja terveydenhuollossa. Esimerkiksi Verohallinto julkaisi dynaamista hankintajärjestelmää käyttäen kilpailutuksen kolmesta RPA-kokeilukohteesta vuoden 2017 alussa. Verohallinnon ohjelmistorobotiikan ja tekoälyn asiantuntijan mukaan se testasi tuotantopiloteilla kolmea eri prosessia, kolmea eri toimittajaa ja kolmea eri RPA-alustaa. Tavoitteena oli saada oppia ja kokemusta. Syntyi kolme eri toteutusta, joiden kaikkien osalta päätettiin siirtyä tuotantoon.

Ohjelmistorobotiikan käyttöönotossa tavoitteena on usein vapauttaa inhimilliset kyvykkyydet hyödyllisempään, enemmän arvoa tuottavaan tekemiseen. Toteutuksen kannalta on keskeistä, että prosessit on tunnistettu, tieto on digitaalisessa ja strukturoidussa muodossa, tapahtumien tai niihin käytetyn ajan volyymi on riittävän suuri ja poikkeukset ovat määriteltävissä tai niitä on vain vähän. Tällaisten prosessien automatisoinnilla kyetään saavuttamaan muun muassa kustannussäästöjä, parempaa tuottavuutta, asiakastyytyväisyyttä ja laatua.

Ohjelmistorobotiikassa on yleensä kyse ICT-palveluhankinnasta. Heterogeeninen ala ja toimittajakenttä muuttuu vauhdilla. Jo opinnäytetyön aikana koneoppimiseen ja tekoälyyn liittyvät lisäominaisuudet ovat nousseet osaksi ohjelmistorobotiikan hankintaa. Puhutaan älykkäästä prosessiautomaatiosta (Intelligent Process Automation, IPA). Ostajan pitää ymmärtää paitsi toimialaa, toimittajamarkkinoita ja tuote- ja palveluvaihtoehtoja, mutta myös kehitystä ja kyetä näkemään tulevaisuuden mahdollisuuksia. Tämä lisää julkisen hankinnan haasteita entisestään.

Tieto apuna ohjelmistorobotiikkahankintojen suunnittelussa

Ohjelmistorobotiikan kaltaisen uudentyyppisen teknologiaratkaisun hankinnassa julkisen ostajan etukäteinen tiedontarve korostuu. Tein opinnäytetyön Pohjoismaiden ainoalle puhtaasti ohjelmistorobotiikkaan erikoistuneelle palveluyhtiölle, Digital Workforcelle, jolla on paljon myös julkishallinnon asiakkaita. Kehittämistyön tavoitteeksi asetettiin tiedon tuottaminen ohjelmistorobotiikasta, sen julkisista hankinnoista ja erityisesti niistä osa-alueista, jotka julkisen hankintayksikön olisi hyvä huomioida hankintaprosessin alkuvaiheessa tarjouspyyntöä laatiessaan. Lisäksi työssä peilattiin ns. parhaita käytäntöjä, erityisesti markkinakartoitusta ja -vuoropuhelua. Työssä hyödynsin laajasti ohjelmistorobotiikkaa ja hankintoja koskevaa materiaalia, vuoden 2017 RPA-tarjouspyyntöjä sekä asiantuntijahaastatteluja ja lyhyitä kyselyjä.

Työn myötä vahvistui se tosiseikka, että julkisten hankintojen kannalta tärkeimmät ratkaisut tehdään jo hankintaa suunniteltaessa ja valmisteltaessa. Myös tarjouspyynnön merkitys hankintaprosessin tärkeimpänä asiakirjana korostui. Käyttämällä markkinakartoituksen ja -vuoropuhelun mahdollisuuksia tai vaikka pilotointia, hankintayksikön on mahdollista saada arvokasta tietoa tuote- ja palveluratkaisuista, niiden kypsyysasteesta, toimittajista sekä markkinoiden yleisistä edellytyksistä. Näin hankintayksikkö pystyy laatimaan myös paremman tarjouspyynnön ja saa todennäköisesti enemmän, parempia ja vertailukelpoisempia tarjouksia.

Vuoropuhelu ja tietojen vaihto suunnittelun keskiössä

Opinnäytetyössä paljastui, että markkinavuoropuhelun hyödyntäminen vuoden 2017 RPA-hankinnoissa ainakin virallisissa muodoissaan oli melko vähäistä. Siksi tiedon tuottaminen oli tärkeää. Työssä laadittiinkin Digital Workforcen julkisista ja terveydenhuollon asiakkaista vastaavan tiimin kanssa julkisten hankintayksiköiden käyttöön tarkastuslista, johon ryhmiteltiin ohjelmistorobotiikkahankinnan osa-alueita ja näkökulmia, joita hankintayksikön olisi hyvä harkita RPA-hankintaa suunnitellessaan ja valmistellessaan. Myös hankintayksiköiden hienoa mahdollisuutta keskinäiseen vuoropuheluun ja tietojen vaihtoon haluttiin korostaa ja tukea. Siksi työssä haluttiin tarjota tietoa ensilinjassa hankintoja tehneistä julkisista organisaatioista.

Pilottikokeilujen ja toimijoiden välisen vuoropuhelun lisäksi onnistuneiden hankintojen takana on strategista suunnittelua ja johtamista sekä aktiivista viestintää ja vuoropuhelua myös organisaation sisäisesti. Näiden asioiden merkitystä ei voi myöskään RPA-hankinnoissa unohtaa: esimerkiksi prosessimäärittelyä on tärkeää tehdä yhdessä substanssiasiantuntijoiden kanssa, ja johdon tulee viestiä hankinnan hyödyt ja tavoitteet selkeästi tukeakseen onnistumista ja hälventääkseen mahdollisia epäluuloja. Lopulta ratkaisun pitää palvella paitsi organisaatiota myös loppuasiakasta.

Julkishallinto mukana kehityksessä

Ohjelmistorobotiikassa on kyse uudehkosta, kehittyvästä, tuottavuutta parantavasta ja toimintamalleja muuttavasta teknologiasta, joka on aiheuttanut markkinoilla jonkinlaisen murroksen. Monet sellaiset rutiinitehtävät, joita ihminen on hoitanut, voidaan näin automatisoida. Tämä herättää keskustelua työn murroksesta ja huolta sen vaikutuksista koko yhteiskuntaan.

Suomalainen talousnobelisti Bengt Holmström on todennut, että mitä enemmän uusia liiketoimintamalleja kielletään, sitä enemmän jäädään muista jälkeen. Myös julkisten organisaatioiden on uudistuttava ja pysyttävä kehityksen vauhdissa mukana. Niillä on kovat paineet löytää ratkaisuja tuottavuuden lisäämiseksi ja niukkojen asiantuntijaresurssien kohdentamiseksi enemmän arvoa tuottavaan tekemiseen.

Koska itselläni on julkishallinnon taustaa, pidin tärkeänä, että työllä olisi myös ns. yritystä laajempi merkitys. Siksi pidin ajatuksesta, että kehittämistyölle asetettiin heti alussa myös ulkoiset tavoitteet eli pyrkimys aidosti auttaa julkisia hankintayksiköitä niiden haastavassa tehtävässä. Tutkimusongelman rajaaminen tiedon tarpeisiin vastaamiseen mahdollisti mielestäni win-win -asetelman. Lopputulos siis hyödytti niin Digital Workforcea kuin julkisia hankintayksiköitä.

Julkisiin tarjouskilpailuihin osallistuminen on Digital Workforcen kaltaiselle start up -yritykselle tärkeä mahdollisuus, mutta myös haaste. Erityisesti vuoden 2017 tarjouspyynnöt olivat heterogeenisiä ja niihin vastaaminen vei paljon resursseja. Tarkastuslistan avulla voidaan vastata julkisten hankintayksiköiden tiedon tarpeisiin ainakin osin. Tarkastuslistassa esitetyn lähestymistavan toivotaan myös strukturoivan tarjouspyyntöjä ja helpottavan siten tarjousten tekemistä. Korkeampana tavoitteena on edesauttaa yhtenäisen käytännön luomista nyt hyvin heterogeenisesti rakentuneelle alalle. Tämän kaiken toivotaan lopulta myös parantavan Digital Workforcen kaltaisen vastuullisen toimijan menestystä julkisissa tarjouskilpailuissa entisestään. Lopulta hankintayksiköiden tarpeita palvelevat ratkaisut ovat myös tarjoajan intresseissä sekä julkistalouden, veron maksajien ja loppuasiakkaiden kannalta tärkeitä.

Anne Karlin-Vartiovaara

Kirjoittaja on valmistunut Metropolian Hankintatoimen YAMK tutkinto-ohjelmasta.

Lähde:

Karlin-Vartiovaara, Anne (2018). Näkökulmia ohjelmistorobotiikan julkiseen hankintaan. Tarjouspyynnön osa-alueet. Opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/156734/KarlinVartiovaara_Anne.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Kuvalähde: https://pixabay.com/en/robot-futuristic-communication-3385181/

Robotics is strongly impacting the daily service operations today, both globally and on the micro level.

What is RPA?

Robotics Process Automation (RPA) in services industry is ‘an application of technology leading to automating business processes’. In other words, this is a situation when a ‘software robot’  captures and follows the same steps as a human worker would do when managing business processes: in transactions, data manipulation, and even communication with other digital systems (Willcocks et al. 2015).

RPA is a concept imitating human thinking that is based on reasoning. The PRA process means a succession of definitions and optimization of steps, the same as in the process done by a human, but also streamlining it, and then checking and testing it.

In the era of innovation, RPA is a quite young concept in the business science, only a few years old, but already perceived as the key element of the 6th innovation wave, along with Intelligent Automation (IA) and Artificial Intelligence (AI).

PRA innovation for business and society

This visible change to robots from human workers has provided a lot of debate in society. Similar magnitude of innovation, that disrupted traditional ways of doing things, happened already multiple times in human history. Each time it caused some bias and uncertainty among people. Among the most recent disruptions are the growing computer power, mobile and digital networks, and innovations in biotech industry. Every time, a new wave of innovation seemed to displace the old types of jobs and caused some degree of fear, or even panic in the population.

Recently, following a rapid growth of service offshoring industry and facing consequences of relocating operational tasks to more cost-efficient locations (Kedziora et al. 2017), more and more companies have started looking towards robots and automatic solutions.  Business sees PRA as a remedy to ease a huge amount of various repetitive business tasks.

The trend in the 1990-2000-s was visible in using global sourcing (in simple words, outsourcing production and services). It later changed to nearshoring in the 2010-s (or getting production and services closer to home). Then, very recently business has shifted to digital sourcing (robotic workforce).  This change in global services was triggered by the need to transfer some tasks to a ‘more efficient delivery source’

Robotization is gaining speed as we speak

Presently, the popularity of robotics started rising really fast! There are many reasons for that:

• first, because robotics makes repetitive work faster and cheaper
• second, based on the estimations, there is around 35% of legacy systems in companies. They will need replacement in near future
• finally, similar to other current solutions, robotics is based on the Cloud. It makes its operations faster, cheaper and more sustainable.

This last reason is especially important from the technical perspective. Cloud computing is based on the delivery of hardware infrastructure, applications, and systems software as a service(Armbrust et al. 2009). In other words, it provides a wonderful platform to sit a robot in a highly secure cloud computing facility. It is also more sustainable and ‘green’ to use.

As a result, robotization has proven to be more effective that having humans in different countries. It optimizes capacity and makes literally ‘zero’ mistakes. It also makes a greener and more sustainable solution by reducing multiple types of operating costs.

How to build an RPA solution?

To address the demand for robots, the top global companies started offering Automation as a Service (AasS), a new business model for automated services. The software robot is able to automate various business processes (such as invoicing, procurement, customer service, etc), available 24/7, and operating interruption and error free, since robots rely on well-described processes with rules and structured data. The execution of change, according to the IA management framework, enables to develop virtual workforce in the cloud, which can be referred to as Centre of Excellence (CoE) (Norian, 2018).

Presently, AasS solutions are based on first, the rule-based robotics, and second, Artificial Intelligence (AI) and Machine Learning (ML). Thus, we as users witness a paradigm shift from traditional coding and programming to the use of machine learning.  

Furthermore, ML algorithms are increasingly ‘taught’ to generate business rules for the robots, through exploring, describing and utilizing big data. Since such a data-driven approach requires large data sets, robotics is meaningful for such processes that are done massively, repetitively, and need high accuracy. In this case, investment in robotics will absolutely pay off.

Optimization and management of a robotized process is possible through the Advanced User Interfaces (AUI) such as used for chat bots. They are based on natural language processing, and in the future, with the increased understanding of meaning in voice commands, will also be managed by voice. Most likely, the next coming trend is Cognitive Automation, and the future of robotics is very bright and promising.

Damian Kedziora

Damian Kedziora is a Doctor of Science in Industrial Engineering and Management from Lappeenranta University of Technology (2018). He has been working for top global corporations of banking and ICT industry for the past 6 years, focused on efficient service migrations for offshore locations. His focus of interests moved from the outsourcing of services to robotizing processes and using artificial intelligence in operations. Dr. Kedziora is currently an Intelligent Automation Solution consultant at NORIAN Accounting Oy*. He shared his insights about the trends in Robotic Process Automation (RPA) to Master’s students in Industrial Management.

*NORIAN helps over 2,000 businesses in Northern Europe and Germany simplify their business and administrative processes. NORIAN has been serving businesses for twenty years and have been continuously investing in improving services and the newest technologies. The company is home to “Intelligent Automation by NORIAN”, one of the leading Nordic providers of Robotic Process Automation. Visit www.norian.eu to learn more.

References

1. Armbrust, M., Fox, A., Griffith, R., Joseph, A. D., Katz, R. H., Konwinski, A., Lee, G., Patterson, D. A., Rabkin, A., Stoica, I.& Zaharia, M. (2009). Above the Clouds: A Berkeley View of Cloud Computing, Technical Report No. UCB/EECS-2009-28
2. Kedziora, D. Academic Insights on the Service Offshoring Industry’s Challenges Outsourcing&More Magazine. Mach 2017. Vol. 33, No. 2. (ISSN 2083-8867)
3. NORIAN (2018): ‘Free your employees from monotonous tasks’ // access date, 23.10.18: https://www.iabynorian.com/services/free-employees-monotonous-tasks/
4. Willcocks, L.P., Lacity, M. and Craig, A. (2015). The IT Function and Robotic Process Automation. The Outsourcing Unit Working Paper Series, pp. 1–39, The London School of Economics and Political Science, London, UK.