Hyppää pääsisaltöön
Masterminds – Maisteriainesta

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
  • Muut blogit
Masterminds - Maisteriainesta
Ylemmän ammattikorkeakoulutuksen ytimessä

Selaile Tagia osaaminen

0

YAMK – Lisää osaamista, palkkaa ja uramahdollisuuksia

Metropolia Master's bloggaajat · 9.3.2020
Kuvalähde: Doran Erickson, Unsplash License.

Ammatillisia taitoja arvostetaan työelämässä. Akateemisten osaamisten rinnalla työhön liittyvien ammatillisten taitojen tarve on kasvamassa. (1) Tulevaisuuden osaamistarpeita voidaan tarkastella osittain alakohtaisesti. Toisaalta osaamiset ovat luonteeltaan yleisiä osaamisia, työelämäosaamisia ja digiosaamisia. (2) Ylempi ammattikorkeakoulututkinto vahvistaa käytännön työelämävalmiuksia, avaa erilaisia urapolkuja ja lisää palkkatuloja.

Mikä on YAMK-tutkinto?

Suomessa ylemmän korkeakoulututkinnon voi opiskella sekä yliopistossa että ammattikorkeakoulussa. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto (YAMK-tutkinto) on ammatillisesti profiloitunut maisteritasoinen tutkinto. Se antaa saman kelpoisuuden julkiseen virkaan kuin yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto. (3) YAMK-tutkinto tuli osaksi Suomen koulutusjärjestelmää vuonna 2005 (4).

YAMK-koulutuksen suosio on kasvanut nopeasti. Viimeisen kymmenen vuoden aikana tutkinnon suorittaneiden määrä on noin 2,5-kertaistunut. Viime vuonna tutkinnon sai 3324 opiskelijaa (Kuvio 1).

Kuvio 1. YAMK-tutkinnon suorittaneet 2010 – 2019 (Lähde: Vipunen). Infograafin selite: YAMK-tutkinnon suorittaneet 2010-2019: Vuonna 2010; 1254, vuonna 2011; 1521, vuonna 2012; 1707, vuonna 2013; 1947, vuonna 2014; 2115, vuonna 2015; 2367, vuonna 2016; 2517, vuonna 2017; 2754, vuonna 2018; 3117, ja vuonna 2019; 3324.

YAMK-tutkinto hyvä investointi?

Tärkein motiivi YAMK-opiskeluun on oman osaamisen ja itsensä kehittäminen. Tutkinnosta valmistuneet kokevat, että heidän valmiutensa asiantuntijatyöhön ja elinikäiseen oppimiseen, ovat kasvaneet. (5, 6) Koulutus antaa valmiuksia tarkastella asioita laaja-alaisesti, kriittisesti ja ratkaisukeskeisesti (7).

YAMK-tutkinnolla edistetään omaa kilpailukykyä ja kykyä vastata muuttuviin työelämän haasteisiin. Opintojen myötä varmistetaan omaa asemaa organisaatiossa ja työmarkkinoilla. (5, 6, 7)

YAMK-tutkinto on hyvä investointi. Suomessa tehty tutkimus osoittaa, että viisi vuotta YAMK-opintojen aloittamisen jälkeen koulutukseen osallistuneiden palkkatulot ovat noin 2900 euroa korkeammat kuin vertailuryhmän tulot. Näin YAMK-koulutukseen osallistuminen on keskimäärin johtanut korkeampaan ansiotasoon. Koulutuksen vaikutus palkkaan on korkeampi sosiaali- ja terveysalalla kuin kaupan ja tekniikan alalla. (8) Esimerkiksi suurin osa sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneista ilmoitti palkkansa nousseen tutkinnon suorittamisen jälkeen. (9)

YAMK-tutkinnolla uudelle uralle?

YAMK-tutkinnoissa opiskelu on käytännönläheistä. Se tapahtuu tiiviissä vuorovaikutuksessa työelämän kanssa organisaatioiden haasteisiin ratkaisuja etsien. Näin koulutuksessa opittua voi soveltaa omassa työssään.

Työllisyyden osalta YAMK-tutkinnon suorittamisella ei ole merkitseviä vaikutuksia, koska tutkinto opiskellaan yleensä työssäkäynnin ohella. YAMK-tutkinnon suorittaneista oli vuoden kuluttua töissä 95 % ja työttömänä vain 3 % (10).

YAMK-tutkinto vauhdittaa uralla etenemistä: osa siirtyy vaativampiin tehtäviin samassa organisaatiossa ja osa etenee vaativampiin tehtäviin työpaikkaa vaihtamalla. Enemmistö YAMK-tutkinnon suorittaneista on tyytyväisiä urakehitykseen koulutuksen jälkeen. (7)

YAMK-tutkinnon opiskelu?

Opintojen laajuus on 60 tai 90 opintopistettä eli ne vastaavat 1–1,5 vuoden päätoimisia opintoja. Koska tutkinto usein suoritetaan työn ohessa, opiskeluaika voi olla pidempikin.

Opiskelijaryhmät ovat usein monialaisia, kun opiskelijat tulevat eri aloilta (liiketalous, tekniikka, sosiaali- ja terveysala). Toisaalta samankin alan tutkintoa opiskelevien koulutustaustat voivat olla hyvin erilaiset, jolloin opiskelijat oppivat toinen toisiltaan. Koulutus toteutetaan monimuoto-opiskeluna, joka rakentuu mm. lähiopetuspäivistä, verkko-opinnoista ja itsenäisestä työskentelystä.

YAMK-opiskelijat haastetaan oppimaan uudella tavalla, kun he tuottavat ratkaisuja ja tekevät monialaista yhteistyötä erilaisten ilmiöiden tai haasteiden parissa. Näitä mahdollisuuksia tarjoaa Metropolian tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta erilaisina hankkeina, asiakastöinä ja palveluina innovaatiokeskittymissä. (11)

Opinnäytetyö on työelämän kehittämistehtävä ja sen laajuus on kolmasosa tai puolet koko tutkinnosta. Opinnäytetyössä opiskelija rakentaa uutta osaamista, kun yhteistyössä oman työyhteisön tai tilaajaorganisaation toimijoiden kanssa löydetään ratkaisuja organisaatiokohtaisiin haasteisiin. Samalla kehitetään yhteistyöorganisaation toimintaa sen tarpeiden mukaan.

Kokemukset YAMK-opiskelusta?

Metropolian YAMK-tutkinnoista 2019 valmistuneet ovat olleet tyytyväisiä opintoihinsa (ka 5,6; kun maksimi on 7). He kokivat, että opetuksen toteutustavat mahdollistivat hyvin opiskelun, työn ja henkilökohtaisen elämäntilanteen yhteensovittamisen (ka 5,7). Opiskelijoiden yhteistyö opettajien kanssa oli luontevaa (ka 5,9). Opiskelijat kokivat, että opettajat huomioivat opiskelijat tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti (ka 6,0). (12)

Viisi vuotta valmistumisen jälkeen Metropolian YAMK-tutkinnoista 2014 valmistuneet arvioivat, että tärkeimpiä osaamisia heidän nykyisessä työssään olivat seuraavat:

  1. Oma-aloitteisuus ja itseohjautuvuus (5,6; maksimi 6 = erittäin tärkeä)
  2. Organisointi- ja koordinointitaidot (5,4)
  3. Ongelmanratkaisutaidot (5,4)
  4. Vuorovaikutus- ja neuvottelutaidot (5,3)
  5. Stressinsietokyky ja sopeutuminen uusiin tilanteisiin (5,3 )
  6. Kyky oppia uutta (5,2 )
  7. Tiedonhankintataidot (5,1 )
  8. Alan keskeiset termit, menetelmät ja periaatteet (5,0)
  9. Verkostoitumistaidot (5,0)
  10. Kehittämisosaaminen (4,9)

Näistä osaamisista YAMK-opiskelu kehitti parhaiten kykyä oppia uutta, oma-aloitteisuutta ja itseohjautuvuutta, tiedonhankintataitoja ja kehittämisosaamista. Lisäksi opiskelu edisti paljon alan keskeisten termien, menetelmien ja periaatteiden oppimista. (13)

Kuka voi hakea YAMK-tutkintoon?

YAMK-opiskelijoilta edellytetään ammattikorkeakoulututkintoa, muuta korkeakoulututkintoa tai muutoin riittäviä tietoja ja taitoja opintoja varten. Lisäksi edellytetään vähintään kahden vuoden työkokemusta alalta aiemman korkeakoulututkinnon jälkeen. (14)

Koulutukseen voi hakea kevään yhteishaussa 18.3. – 1.4.2020.

Lähteet

  1. ILO 2011. A skilled workforce for strong. Sustainable and Balanced Growth: A G20 Train- ing Strategy. International Labour Office, Geneve. (PDF)
  2. Opetushallitus 2019. Tulevaisuuden osaamistarpeita arvioitu aloittain. (Luettu 18.2.2020)
  3. Opetushallitus n.d.
  4. Laki ammattikorkeakoululain muuttamisesta 411/2005.
  5. Ojala, K. 2017. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot työmarkkinoilla ja korkeakoulujärjestelmässä. Väitöskirja. Turun yliopisto. Kasvatustieteiden laitos. (PDF)
  6. Kettunen, M. & Mäkinen, P. 2015. Sosiaali- ja terveysalan ylemmän amk-tutkinnon suorittaneiden näkemyksiä jatkokoulutuksesta ja työelämästä. Kasvatustieteiden pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto. (PDF)
  7. Hattuniemi, P. 2019. Koulutuksen vaikuttavuuden arviointi. Case Metropolian Sosiaali- ja terveysalan johtaminen (ylempi AMK). Metropolia Ammattikorkeakoulu. (PDF)
  8. Böckerman, P. & Haapanen, M. & Jepsen, C. 2019. Back to school: Labor-market returns to higher vocational schooling. Labour Economics 61 (2019) 101758.
  9. Siekkinen, S. & Takkunen, J. & Ylevä, L. 2018. ”PITÄÄ OLLA ROHKEA JA HAKEA JA MENNÄ ETEENPÄIN” Kokemuksia sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon tuomasta osaamisesta ja sen käytettävyydestä työmarkkinoilla. Lapin AMK. (PDF)
  10. Arene. Ajankohtaista. 28.8.2019. Tutkimus: Ylempi AMK-koulutus voi nostaa ansioita tuhansilla euroilla.
  11. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta. Metropolia Ammattikorkeakoulu. (Luettu 18.2.2020)
  12. AVOP, Ammattikorkeakoulujen valmistumisvaiheen opiskelijapalautekysely 2019.
  13. Uraseurantakysely vuonna 2014 valmistuneille lokakuussa 2019.
  14. Ammattikorkeakoululaki 14.11.2014/932

Marjatta Kelo toimii Metropolia Ammattikorkeakoulussa YAMK-tutkintojen kehityspäällikkönä. Hänen tehtävänään on kehittää YAMK-tutkintoja opiskelijalähtöisesti, edistää YAMK-tutkintojen tunnettuutta sekä YAMK-tutkintojen ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan välistä yhteistyötä. Hän luo myös edellytykset Metropolia Master’s kehittämisverkoston monimuotoiselle yhteistyölle.

Photo by Jeremy Bishop on Unsplash

0
ammatilliset taidotitsensä kehittäminenMarjatta KeloosaaminenpalkkauraYAMK-opiskeluYAMK-tutkintoylempi ammattikorkeakoulututkinto
Kommentoi (0)
0

Mentoroinnista kilpailukykyä ja arvoa itsensä johtamiseen

Metropolia Master's bloggaajat · 3.5.2017

Osaaminen – tuo nykypäivän maaginen valttikortti. Sitä luodaan, sitä kehitetään, sitä arvostetaan yhä enemmän ja sen jakamisesta on tullut välttämätön tapa kasvattaa organisaatioiden kilpailukykyä. Mentorointi on yksi oiva osaamisen jakamisen menetelmä, jonka myötä yksilön osaamista kasvatetaan yhteisen oppimisen kautta. Mikä olisi sen hienompaa kuin kasvattaa omaa osaamista yhteistyössä muiden kollegoiden kanssa? Rentous, uusien asioiden oivaltaminen itse kokeilemalla tai epäonnistumisista oppiminen, kuuluvat kaikki mentorointityön hienouteen.

Keväällä 2017 valmistuneessa, ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyössäni tarkastelin mentorointia osana teknologiateollisuusyritys Raute Oyj:n strategialähtöistä osaamisen kehittämistä. Toimintatutkimuksen tarkoituksena oli luoda yhtenäinen ja systemaattinen mentorointiohjelman malli tukemaan kaikkia kohdeorganisaatiossa tapahtuvia mentorointeja. Ilman yhteisiä pelisääntöjä voi mentoroinnin tarkoitus ja ennen kaikkea siitä saatava hyöty jäädä strategisten tavoitteiden ulkopuoleiseksi toiminnaksi. Tällaisen mentoroinnin toteuttaminen ei tuottaisi kilpailukykyä minkäänlaiselle organisaatiolle. Siksi yhteiset pelisäännöt myös tässä muutoin hyvin rennostikin toteutettavassa osaamisen kehittämisen menetelmässä on otettava huomioon.

Ekonomi-lehden artikkelissa Osaamisen kehittäminen on investointi kilpailukykyyn on korostettu osaamisen kehittämistä strategialähtöisten ja pitkäjänteisten tavoitteiden mukaisesti. Tähän näkökulmaan myös toimintatutkimukseni tähtäsi muodostaen mentoroinnista vahvan osan kohdeorganisaation strategiaan sidottua osaamisen kehittämistyötä. Väitän pitkäjänteisen ja systemaattisen kehittämistyön osaamisen johtamisessa mahdollistavan organisaatioille niiden tavoitteleman kilpailuedun. Kilpailuedun, jossa erikoistuminen, esimerkiksi mentorointia hyödyntämällä, ja yksilöiden osaamisen arvostaminen ovat suuressa roolissa. Yksittäiset seminaaripäivät tai kerta vuoteen sisäisiin koulutuksiin osallistuminen eivät ole parhaimpia mahdollisia tapoja edistää suunnitelmallista kehittämisotetta, on kyse sitten yksilön tai yhteisöjen osaamisen kasvattamisesta.

Toimintatutkimuksen tuotos eli luotu mentorointiohjelman malli saavutti työlle asettamani tavoitteet ja mukaili maisteriohjelmassa vaadittuja opinnäytetyön kriteerejä mielestäni hyvin. Malli luotiin kohdeorganisaation työntekijöitä haastattelemalla, tutustumalla olemassa oleviin kirjallisiin lähteisiin mentoroinnista sekä hyödyntämällä benchmarking-menetelmää, jossa kohdeorganisaation mentorointia verrattiin kahden muun organisaation mentorointityöhön. Tärkeää opinnäytetyössä oli sen tuottama hyöty kohdeorganisaatiolle, jossa mentorointiohjelma jatkaa yhteisenä toimintatapana ja ohjaavana pelisääntönä organisaation arjessa. Teemahaastatteluista saatiin lisäksi hyödyllistä palautetta osaamisen johtamisen muiden osa-alueiden kehittämistyöhön.

Sen lisäksi, että opinnäytetyön tulokset kehittivät kohdeorganisaation toimintaa, sain luotua tutkimuskokonaisuuden, jonka toteutustapaa voidaan sellaisenaan hyödyntää myös muissa teknologiateollisuuden organisaatioissa. Tämän havaitseminen vaati asian tarkastelua kontekstin ulkopuolisesta näkökulmasta. Koska ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyöt toteutetaan nimenomaan toimintatutkimuksina, pääsee tutkija itse työstämään kehittämäänsä toimintamallia niin sanotusti ”kädet savessa”. Juuri tämä oli yksi hienoimmista ja opettavaisimmista asioista koko opinnäytetyöprosessissa.

Toimintatutkijana työskentely opetti tarkastelemaan asioita ennen kaikkea asiakasystävällisestä näkökulmasta. Opin, kuinka tärkeää on itse päästä kokeilemaan ja testaamaan opiskeltavaa asiaa ja siten kokemuksen kautta oppimaan uutta. Jäykistä rakenteista luovuttiin ja annettiin mentoripareille valtaa johtaa itse itseään. Voisiko mentorointi olla siis osa itsensä johtamisen toimenpiteitä tämän päivän osaamista korostavissa organisaatioissa? Miksi ei! Uuden toimintatavan omaksumista ja kykyä nopeaan uudistumiseen voisi mielestäni kehittää lähestymällä ennakkoluulottomasti organisaation sisäisiä, itselle vielä vieraita toimintoja. Edellä mainitut taidot kun ovat tämän päivän menestyvän työntekijän ja organisaation valttikortteja.

 

Henna Sjögren
Tradenomi (ylempi AMK)
Liiketoiminnan kehittämisen tutkinto-ohjelma, Metropolia Ammattikorkeakoulu

 

0
liiketoimintamentorointiMetropolia Master'sopinnäytetyöosaaminenyamkylempi AMK
Kommentoi (0)
Metropolia Master's bloggaajat

Metropolia Master's bloggaajat

Bloggaajat ovat Metropolian YAMK-tutkintojen opiskelijoita, opettajia ja yhteistyökumppaneita. Aihepiirit käsittelevät laajasti ylemmän AMK-koulutuksen ajankohtaisia teemoja, työelämäyhteistyötä ja opiskelijoiden kokemuksia. Metropolia Master's - maisteritason tutkinto ammattilaisen urakehitykseen! metropolia.fi/yamk


Masterminds – Maisteriainesta -blogin toimituskunta

  • Marjatta Kelo (päätoimittaja), kehityspäällikkö, p. +358 40 630 2191
  • Simo Ruuskanen, viestintäsuunnittelija, p. +358 40 768 7992
  • Raisa Varsta, lehtori, p. +358 40 017 1517
  • Pasi Lankinen, yliopettaja, p. +358 97 424 6313
  • Riikka Wallin, julkaisukoordinaattori, p. +358 40 869 1849
  • Minna Kaihovirta (asiantuntijajäsen), p. +358 40 138 8346

Sähköpostiosoitteet:

Toimituskunta toimittaa Masterminds - Maisteriainesta -blogin sisällöt ennen julkaisua. Toimituskunta on aloittanut työnsä 1.3.2018.



Haluaisitko julkaista Masterminds-blogissa? Ota yhteys toimituskuntaan täältä

Uusimmat postaukset

  • kuvituskuva

    Will commercial drones occupy our urban sky?

    14.1.2021
  • Robottibussi

    Älykäs liikkuminen – katsaus markkinatilanteeseen FABULOS-projektin näkökulmasta

    15.12.2020
  • ""

    Pros and Cons of Self-direction

    17.11.2020

Master’s -tutkinnoista nettisivuillamme

Lue lisää Metropolian ylemmistä AMK-tutkinnoista

© 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulu


Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste

We are using cookies to give you the best experience on our website.

You can find out more about which cookies we are using or switch them off in settings.

Masterminds - Maisteriainesta
Powered by  GDPR Cookie Compliance
Privacy Overview

This website uses cookies so that we can provide you with the best user experience possible. Cookie information is stored in your browser and performs functions such as recognising you when you return to our website and helping our team to understand which sections of the website you find most interesting and useful.

Strictly Necessary Cookies

Strictly Necessary Cookie should be enabled at all times so that we can save your preferences for cookie settings.

If you disable this cookie, we will not be able to save your preferences. This means that every time you visit this website you will need to enable or disable cookies again.