Terveydenhuollossa ohjaus on osa potilaan tai asiakkaan asianmukaista ja hyvää hoitoa. Ryhmäohjaus on toimiva ja taloudellinen tapa toteuttaa ohjausta. Se antaa myös mahdollisuuden vertaistuen antamiseen ja saamiseen.
Selvitimme Metropolia Ammattikorkeakoulussa ryhmäohjauksen merkitystä ja mahdollisuuksia. Tulokset osoittivat, että potilaat pitivät erittäin merkityksellisenä tiedon saantia ja ohjaajien asiantuntijuutta. Ohjaus lievitti jännitystä, pelkoa ja ahdistusta ennen toimenpidettä. Kuitenkin vain noin neljäsosa potilaista koki saaneensa vertaistukea ryhmäohjauksessa.
Tulevaisuudessa vertaistuen mahdollisuutta tulisikin kehittää esimerkiksi hyödyntämällä kokemuasiantuntijuutta osana ohjausta.
Tässä postauksessa avaamme tarkemmin sitä, mitä selvitys meille kertoi.
Ryhmäohjauksen hyödyt potilasohjauksessa
Potilaan oikeuksiin kuuluu tiedonsaanti- ja itsemääräämisoikeus. Potilasohjaus antaa potilaalle mahdollisuuden tiedonsaantiin. Samalla se lisää potilaan mahdollisuuksia osallistua hoitoaan koskevaan päätöksentekoon. Laadukas potilasohjaus lähtee potilaan tarpeista. Vuorovaikutteisessa ohjaussuhteessa on tärkeää tukea potilasta aktiivisuuteen ja tavoitteellisuuteen sekä ottamaan vastuuta omasta hoidostaan (Lipponen 2014).
Ryhmäohjaus on toimiva ja taloudellinen tapa toteuttaa ohjaustehtävää. Ryhmässä jaetaan tietoa ja tukea usealle henkilölle yhtä aikaa. Ryhmässä yksi ohjaaja voi samanaikaisesti ohjata itsehoitoon liittyviä taitoja koko ryhmälle ja ryhmän jäsenet voivat rohkaista ja kannustaa toisiaan näiden taitojen oppimisessa. Toimivassa ryhmässä vuorovaikutus on avointa (Kataja ym. 2011). Ryhmäohjauksen hyötyjä ovatkin ryhmän jäsenten keskinäisen vertaistuen saaminen, kokemusten jakaminen ja yhteenkuuluvaisuuden tunne (Vänskä ym. 2011).
Potilaiden kokemuksia ryhmäohjauksesta
Terveydenhuollon toimintatapojen kehittäminen ja uudistaminen edellyttävät potilaiden aktiivista osallistamista. Potilaiden näkemysten huomioon ottaminen edistää asiakaslähtöisiä palveluja.
Selvitimme ryhmäohjaukseen osallistuneiden kokemuksia heidän saamastaan ohjauksesta ennen sydämen rytmihäiriön hoitotoimenpidettä. Selvitys liittyy ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opintoihin ‘Kliininen asiantuntija sosiaali- ja terveysalalla’. Ohjaus sisälsi tietoa toimenpiteestä, siihen liittyvistä riskeistä sekä jälkihoidosta. Ohjaajina olivat rytmihäiriöiden hoitoon perehtynyt lääkäri ja sairaanhoitaja. Ohjauksessa oli tilaa myös potilaiden kysymyksille ja keskustelulle.
Ryhmäohjaukseen osallistuneet kokivat, että he olivat saaneet riittävästi tietoa toimenpiteeseen valmistautumisesta. Noin puolet osallistujista oli saanut riittävät tiedot toimenpiteen jälkihoidosta ja kotiutumisesta. Tiedon saaminen oli ohjauksessa keskeistä, mikä korosti myös ohjaajien asiantuntijuuden arvostusta. Potilaat kokivat, että ohjaus lievitti toimenpiteeseen liittyvää jännitystä, pelkoa ja ahdistusta.
Ohjauksen merkitys toimenpiteeseen liittyvään kipuun ei kuitenkaan ollut selkeä: Kolmannes potilaista koki ryhmäohjauksen lievittäneen kipua, mutta vajaa kolmannes oli asiasta eri mieltä. Reilu kolmannes potilaista ei osannut sanoa, lievittikö ohjaus toimenpiteeseen liittyvää kipua.
Virtuaalista ohjausta parempana vaihtoehtona osallistujat pitivät kasvokkain tapahtuvaa ryhmäohjausta, jossa oli mahdollisuus esittää kysymyksiä. Tosin potilaat toivoivat saavansa tietoa monin eri tavoin: henkilökohtaisesti, kirjallisesti, videoin ja Internetin kautta.
Toteutuuko vertaistuki ryhmäohjauksessa?
Ryhmäohjauksen keskeisenä hyötynä on pidetty vertaistukea. Se toteutui kuitenkin tässä selvityksessä heikosti. Potilaista alle neljännes koki saaneensa vertaistukea muilta ryhmäläisiltä.
Ryhmäohjausta kehitettäessä toteuttajien onkin tärkeää huomioida vertaistuen merkitys. Aiemmin toimenpiteen läpikäynyt henkilö voisi jakaa ohjauksessa kokemustietoa. Asiantuntijavetoisen esityksen sijaan osallistujien aktivointi lisäisi yhdessä jakamista ja osallisuutta.
Kannustammekin alan ammattilaisia ja potilaita yhdessä pohtimaan, miten vertaistuki potilaiden ryhmäohjauksessa voisi toteutua paremmin.
Selvitys ryhmänohjauksen merkityksestä on tehty osana ylempää ammattikorkeakoulututkintoa ‘Kliininen asiantuntija sosiaali- ja terveysalalla’ ja se on kokonaisuudessaan luettavissa täältä.
Kirjoittajat:
Katja Känkänen, sairaanhoitaja (YAMK), HUS, Meilahden sydänasema
Marjatta Kelo, THM, FT, kehityspäällikkö, YAMK-tutkinnot, Metropolia
Lähteet:
Kataja Jukka, Jaakkola Timo & Liukkonen Jarmo (2011). Ryhmä liikkeelle. Toiminnallisia harjoituksia ryhmän kehittämiseksi. Bookwell Oy. Juva.
Känkänen Katja (2017). Katetriablaatioon tulevien potilaiden kokemukset
ryhmäohjauksesta. Opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu.
Lipponen Kaija (2014). Potilasohjauksen toimintaedellytykset. Väitöskirja. Oulun Yliopisto.
Vänskä Kirsti, Laitinen-Väänänen Sirpa, Kettunen Tarja & Mäkelä Juha (2011). Onnistuuko ohjaus? Sosiaali- ja terveysalan ohjaustyössä kehittyminen. Edita. Helsinki.
