Oletko joskus kuullut lauseen: “Nuorilla ei ole samanlaista työn tuomaa kokemusta ja osaamista kuin jo pitkän uran tehneillä”? Valitettavasti moni nuori on. Varsinkin vastavalmistuneet nuoret, jotka pääsevät ensimmäistä kertaa työelämään.
Miten voisimme taata nuorille mielekkään alun työelämään ja miten nuoret tuntisivat itsensä tervetulleiksi työyhteisöihin? Hyvällä ikäjohtamisella kenties?
Ikäjohtamisessa on kyse eri-ikäisten johtamisesta työyhteisössä. Ikäjohtaminen saatetaan kuitenkin nähdä ongelmaksi siinä mielessä, että työntekijät voivat joskus kokea olevansa ikänsä puolesta eriarvoisessa asemassa (kts. mm. Halme 2011, 27).
Kyse tulisikin olla työyhteisöjen vuorovaikutuksellisesta johtamisesta ja siitä, kuinka eri-ikäiset voisivat hyötyä toistensa osaamisesta.
Avoin vuorovaikutus luo merkitystä ja hyvinvointia
Vuorovaikutteinen johtaminen haastaa johtajat toimimaan esimerkillisesti avoimen työilmapiirin luomiseksi. Johtajat voivat omalla toiminnallaan kannustaa työntekijöitä avoimeen, säännölliseen keskusteluun sekä tiedon jakamiseen. Avoimen keskustelun myötä työkavereiden auttaminen nähdään työyhteisöissä merkityksellisenä ja yhteisöllisyyden tunne lisääntyy. (Nuutinen ym. 2013, 60.)
Avoimella keskustelulla on myös työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Avoin keskustelu mahdollistaa sen, että vaikutusmahdollisuudet oman työn tekemiseen lisääntyvät. Työntekijät löytävät keskustelun myötä itsestään vahvuuksia, joita voivat hyödyntää oman työn kehittämisessä. (Nuutinen ym. 2013, 61.)
Luottamuksen merkityksestä vuorovaikutteisessa johtamisessa
Vuorovaikutteinen johtaminen vaatii luottamuksellisen suhteen työntekijän ja johtajan välillä. Luottamukseen vaikuttaa omalta osaltaan johtajan oikeudenmukaisuus. Käytännössä siis kaikki epäoikeudenmukainen toiminta johtajan osalta rajoittaa luottamuksellisen suhteen syntymistä työntekijän ja johtajan välille. Asioita on vaikea ottaa puheeksi ja avointa dialogia on haastavaa käydä luottamuksen puuttuessa. (Nuutinen ym. 2013, 98.)
Luottamuksesta keskusteltaessa voidaan nostaa esille LMX-teoria (leader-member exchange), jossa johtajan ja työntekijän välillä vallitsee molemminpuolinen luottamus, ammatillinen kunnioitus, vastavuoroisuus sekä työhön panostaminen (Nuutinen ym. 2013, 20). Käytännössä siis vuorovaikutteista johtamista on haastavaa toteuttaa ilman luottamuksellista suhdetta työntekijän ja johtajan välillä.
Vuorovaikutteisella johtamisella kohti työhyvinvointia
Avoimen vuorovaikutuksen merkitys on noussut esille myös työhyvinvoinnista puhuttaessa. Avoin vuorovaikutus ja yhteisten arvojen noudattaminen työntekijöiden kesken sekä johtajan kannustava ja osallistuva johtaminen ovat edellytyksiä työhyvinvoinnin syntymiselle. (Nuutinen ym. 2013, 17.)
Tärkeään rooliin nousevat myös työntekijöiden vaikuttamismahdollisuudet sekä toisilta oppiminen (Nuutinen ym. 2013, 20).
Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että vuorovaikutteinen johtaminen on onnistuneen ikäjohtamisen edellytys.
Teoriasta käytäntöön eli vuorovaikutteisen johtamisen onnistuminen
Käytännössä eri-ikäisten johtaminen edellyttää johtajalta:
- Arvostavaa kuuntelua ja läsnäoloa
- Yhteisiä tavoitteita ja merkityksiä työnteossa
- Työntekijöiden tukemista tavoitteiden saavuttamisessa
- Huomioimista, kannustamista ja palautteen antoa
Yhteisten tavoitteiden pohjalta voidaan käydä keskustelua siitä, millaista tukea työntekijät tarvitsevat ja luoda keinoja niiden saavuttamiseksi (Nuutinen ym. 2013, 104.)
Työyhteisön hyvinvointi kasvaa vuorovaikutteisesta johtamisesta.
Kerro, mitkä sinusta ovat parhaat käytänteet työyhteisön vuorovaikutteiseen johtamiseen?
____________________
Askelmerkkejä moninaiseen johtamiseen Metropolian hankkeessa
Metropolia Ammattikorkeakoulun Tuottavasti moninainen -hankkeessa (2017–2019) kehitetään tuottavuutta ja työhyvinvointia moninaisissa kohderyhmissä – erityisesti kohderyhmänä ovat ikääntyneet yli 54-vuotiaat työntekijät sekä etnistä taustaa olevat työntekijät. Tule mukaan hankkeen seminaariin Leppävaaraan 27.3.2018!
Metropolian vanhustyön ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijat tuovat hankkeeseen omaa osaamistaan. Osana opintojaan he opiskelevat muun muassa johtamista ja viestivät työelämän kehittämisestä moninaisesta näkökulmasta.
____________________
Kirjoittajat:
Marjatta Komulainen, Terveysalan tutkimuspalvelut ja palvelujohtaminen, Metropolia Masters´ tutkinnot, johtamisen asiantuntija-lehtori, VTM, MBA, väitöstutkija
Elisa Pitkänen, Omaishoidon koordinaattori, Sipoon kunta ikääntyneiden palvelut, Geronomi AMK, muistihoitaja, Metropolian vanhustyön yamk-tutkinnon opiskelija
Lähteet:
Halme Pinja 2011. Iästä johtamiseen – Ikäjohtaminen ja eri-ikäisyys johtajuuden tutkimuskohteena. Jyväskylän yliopisto: Jyväskylä studies in business and economics 105. Verkkodokumentti. Saatavilla: <https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/36737/9789513944230.pdf?sequence=1> Luettu 13.3.2018
Nuutinen Sanna, Heikkilä-Tammi Kirsi, Manka Marja-Liisa & Bordi Laura 2013. Vuorovaikutteinen johtajuus työssä jatkamisen keinona, toimintatutkimus eri-ikäisten johtamisesta kolmessa organisaatiossa. Tampereen yliopisto: Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos. Verkkodokumentti. Saatavilla: <http://www.uta.fi/jkk/synergos/tyohyvinvointi/TSRloppuraportti.pdf> Luettu 13.3.2018
Ei kommentteja