Ensihoitohenkilöstön mielenterveyshäiriöt huolestuttavat

Ensihoitotyö on vaihtelevaa¹, mielenkiintoista ja antoisaa, mutta myös henkisesti kuormittavaa, raskasta ja riskialtista. Ensihoitaja kohtaa ammatissaan vakavia traumoja, henkistä hätää, väkivallan uhkaa, kurjuutta sekä kärsimystä samalla kärsien itse vuorotyön haitoista, kuten unenpuutteesta² ja epäsäännöllisestä rytmistä.

Usein paikalle hälytetyllä ammattilaisella on tilanteessa vastuu, ja päätöksillä on selkeä vaikutus niiden kohteena olevan henkilön elämään³. Harmittavan usein ensihoitaja kohtaa tilanteita, joissa ensihoidon käytettävissä olevat keinot eivät sovi tilanteeseen, vaan tehtävän lopputulemana on avun soittajan ohjeistaminen ottamaan yhteyttä muualle ⁴. Tämä saattaa aiheuttaa ensihoitajan turhautumista terveydenhuoltojärjestelmän⁵ toimivuuteen.

Useissa tutkimuksissa on todettu, että ensihoitotyöhön liittyy useita tekijöitä, jotka ovat yhteydessä mielenterveyshäiriöihin ja niiden esiintymiseen ensihoitohenkilöstöllä ^2,3,6,7. Suomessa ensihoitohenkilöstön kokemiksi ammatin vaativuustekijöiksi on tuoreessa tutkimuksessa tunnistettu muun muassa väkivalta- ja uhkatilanteisiin sekä hälytysajoon liittyvät riskit, turhautuminen ensihoidolle kuulumattomien tehtävien määrään, korkea henkinen kuormittavuus, epäsäännöllinen rytmi sekä epävarmuuden ja riittämättömyyden tunteet⁸.

Ensihoitohenkilöstöllä ilmenee useita mielenterveyshäiriöitä

Ensihoidon kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelmasta (YAMK) valmistunut Markus Kauhanen kuvasi opinnäytetyössään ensihoitohenkilöstöllä esiintyviä mielenterveyshäiriöitä ja niihin yhteydessä olevia tekijöitä. Kauhanen kiinnostui aiheesta kiinnittäessään työssään ensihoitajana huomiota kahvipöytäkeskusteluissa toistuvaan aiheeseen uupumisesta, kyynistymisestä ja väsymisestä.

Kirjallisuuskatsauksena toteutetun opinnäytetyön tiedonhakuvaiheessa ilmeni, että asiaa on tutkittu, mutta tutkimus keskittyy erityisesti trauman ja ensihoitohenkilöstön mielenterveyshäiriöiden yhteyteen. Katsauksen tuloksista kuitenkin ilmenee, että vaikka ensihoitohenkilöstöllä todetaan korkeaa resilienssiä^9,10 (henkinen sietokyky), esiintyy heillä useita erilaisia mielenterveyshäiriöitä, joista yleisimpänä masennus^3,6,7,11,12, erilaiset ahdistushäiriöt ^3,6,7,11sekä traumaperäinen stressihäiriö (PTSD)^3,6,7,12. Muita esiin nousseita mielenterveyshäiriöitä ovat korkeat stressitasot^7,11, paniikkihäiriö³ ja uupumus¹¹. Lisäksi ensihoitohenkilöstöllä on runsaasti unihäiriöitä^11,13, kohonnut itsemurha-alttius^6,7 sekä alkoholin riskikäyttöä^6,7.

Kun ensihoitohenkilöstön mielenterveyshäiriöiden määriä verrataan muuhun väestöön, on niiden määrä usein kohonnut. Masennuksen^3,11,12, ahdistuksen¹¹, PTSD:n^6,7 ja uupumuksen¹¹ määrä on korkeampi muuhun väestöön verrattuna. Lisäksi jopa puolella ensihoitohenkilöstöstä on jonkinlainen unihäiriö, ja unen määrä on merkittävästi vähentynyt. Jopa kolmanneksella⁶ ensihoitohenkilöstöstä on todettu olevan kohonnut itsemurhariski⁶. Erään tutkimuksen mukaan jopa 7 % ensihoitohenkilöstöstä on harkinnut itsemurhaa¹⁴.

Näitä tuloksia tulkitessa täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että suurin osa tutkimuksista on tehty Euroopan ulkopuolella (USA^6,13, Kanada^2,3,15, Australia^7,11). Kahdessa eurooppalaisessa tutkimuksessa (Tanska¹⁶ ja Norja¹²) ei ensihoitohenkilöstöllä todettu olevan muuta väestöä enempää mielenterveyshäiriöitä. Katsaukseen ei valikoitunut yhtään suomalaiseen ensihoitohenkilöstöön kohdistuvaa tutkimusta, joten tutkimustieto mielenterveyshäiriöiden yleisyydestä on rajallista.

Kuitenkin tuoreen tutkimuksen mukaan loppuun palamisen ja sijaistraumatisoitumisen on todettu suomalaisella ensihoitohenkilöstöllä korreloivan korkeampaan sosiaalisten hätätilanteiden ja traumaattisten tapahtumien määrään⁸.Kauhanen haluaisikin nähdä, että tulevaisuudessa tätä tärkeää aihetta tutkittaisiin myös Suomessa esimerkiksi vertailemalla ensihoitohenkilöstön mielenterveysdiagnoosien määrää kansallisiin tilastoihin.

Ensihoitotyön yhteys ensihoitohenkilöstön mielenterveyshäiriöihin on todettu ja ensihoitohenkilöstöllä on useissa eri maissa kohonneita mielenterveyshäiriöiden määriä. Tästä syystä mielenterveysriski tulisi ottaa tosissaan. Markus Kauhasen kokemuksen mukaan vakavien traumojen jälkipurkua monessa ensihoidon organisaatiossa toteutetaan ja kehitetään. Jälkipurun lisäksi huomiota tulisikin kiinnittää ammatin jatkuviin sekä ”hiljaisempiin” kuormitustekijöihin. Ensilinjan työntekijöille onkin ehdotettu kolmivaiheista mallia, jossa annetaan ennakoivaa koulutusta resilienssin ja henkisten työkalujen kasvattamiseksi, sekä tukea traumaattisen tapahtuman yhteydessä ja jatkuvaa räätälöityä mielenterveyshoitoa¹⁷.

Kirjoittajat:

Markus Kauhanen on valmistunut maaliskuussa 2023 Ensihoidon kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelmasta (YAMK). Hän työskentelee hoitotason ensihoitajana Helsingin pelastuslaitoksella. Markuksen opinnäytetyö Mielenterveyshäiriöt ja niihin yhteydessä olevat tekijät ensihoitohenkilöstöllä on luettavissa Theseus-tietokannassa osoitteessa <https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303083215>.  kauhanenm(a)gmail.com

Iira Lankinen toimii yliopettajana Terveyden osaamisalueella ja ohjaa yamk-opinnäytetöitä eri tutkinto-ohjelmissa. Hän on toiminut myös Markuksen opinnäytetyön ohjaajana.

Lähteet:

1. Oliveira AC, Neto F, Teixeira F, Maia Â. Working in prehospital emergency contexts: Stress, coping and support from the perspective of ambulance personnel. International Journal of Workplace Health Management. 2019;12(6):469-482.
2. Angehrn A, Michelle J N Teale Sapach, Ricciardelli R, MacPhee RS, Anderson GS, Carleton RN. Sleep Quality and Mental Disorder Symptoms among Canadian Public Safety Personnel. International Journal of Environmental Research and Public Health. 2020;17(8):2708.
3. Carleton RN, Afifi TO, Turner S, et al. Mental Disorder Symptoms among Public Safety Personnel in Canada. Canadian Journal of Psychiatry. 2018;63(1):54-64.
4. Paulin J, Kurola J, Salanterä S, et al. Changing role of EMS –analyses of non-conveyed and conveyed patients in Finland. Scandinavian Journal of Trauma, Resuscitation and Emergency Medicine. 2020;28(1):45.
5. Smith-MacDonald L, Lentz L, Malloy D, Brémault-Phillips S, Carleton RN. Meat in a Seat: A Grounded Theory Study Exploring Moral Injury in Canadian Public Safety Communicators, Firefighters, and Paramedics. IJERPH. 2021;18(22):12145.
6. Jones S, Nagel C, McSweeney J, Curran G. Prevalence and correlates of psychiatric symptoms among first responders in a Southern State. Archives of Psychiatric Nursing. 2018;32(6):828-835.
7. Kyron MJ, Rikkers W, Bartlett J, et al. Mental health and wellbeing of Australian police and emergency services employees. Archives of Environmental & Occupational Health. 2022;77(4):282-292.
8. Ericsson CR, Lindström V, Rudman A, Nordquist H. Paramedics’ perceptions of job demands and resources in Finnish emergency medical services: a qualitative study. BMC Health Services Research. 2022;22(1):1469.
9. Mann K, Delport S, Stanton R, Every D. Exploring resilience in undergraduate and early career paramedics. Australasian Journal of Paramedicine. 2021;18:1-7.
10. Answering the Call National Survey Beyond Blue’s National Mental Health and Wellbeing Study of Police and Emergency Services – Final Report. https://www.beyondblue.org.au/docs/default-source/resources/bl1898-pes-full-report_final.pdf
11. Courtney JA, Francis AJP, Paxton SJ. Caring for the Country: Fatigue, Sleep and Mental Health in Australian Rural Paramedic Shiftworkers. Journal of Community Health. 2013;38(1):178-186.
12. Reid BO, Næss-Pleym LE, Bakkelund KE, Dale J, Uleberg O, Nordstrand AE. A cross-sectional study of mental health-, posttraumatic stress symptoms and post exposure changes in Norwegian ambulance personnel. Scand J Trauma Resusc Emerg Med. 2022;30(1):3.
13. Feldman TR, Carlson CL, Rice LK, et al. Factors predicting the development of psychopathology among first responders: A prospective, longitudinal study. Psychological Trauma: Theory, Research, Practice & Policy. 2021;13(1):75-83.
14. Kyron MJ, Rikkers W, Page AC, et al. Prevalence and predictors of suicidal thoughts and behaviours among Australian police and emergency services employees. Australian & New Zealand Journal of Psychiatry. 2021;55(2):180-195.
15. Carleton RN, Krakauer R, MacPhee RS, et al. Exposures to Potentially Traumatic Events Among Public Safety Personnel in Canada. Canadian Journal of Behavioural Science. 2019;51(1):37-52.
16. Hansen CD, Rasmussen K, Kyed M, Nielsen KJ, Andersen JH. Physical and psychosocial work environment factors and their association with health outcomes in Danish ambulance personnel – a cross-sectional study. BMC Public Health. 2012;12(1):534.
17. Lanza A, Roysircar G, Rodgers S. First responder mental healthcare: Evidence-based prevention, postvention, and treatment. Professional Psychology: Research & Practice. 2018;49(3):193-204.