Huhtikuussa 2017 Helsingissä pidettiin seminaari, jossa Metropolian ja Humanistisen ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat esittelivät valmistuneita opinnäytetöitään. Seminaarin nimenä oli ”Kulttuurikohtaamisia”. Nimeen sisältyvä ajatus kulttuurin tekijöiden ja kokijoiden, yleisön vuorovaikutuksesta kuvastaa hyvin esitelmiin ja kyseisiin töihin sisältyvää tavoitetta ja arvolatausta. Onhan kulttuurituottajan tehtävänä huolehtia kulttuurin ja taiteen asemasta yhteiskunnassa ja vahvistaa sekä kehittää niitä toimenpiteitä, joiden avulla kulttuurisia kohtaamisia rikastutetaan, syvennetään ja laajennetaan.

Kulttuurituotannon ylemmän tutkinnon opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa uutta osaamista sekä kehittää työelämää ja alaa innovatiivisella tavalla. Tavoitteet ovat haastavia, mutta onnistuessaan työ palkitsee niin tekijänsä kuin tilaajansa. Tutkimuksellisen kehittämisen työotetta soveltaessaan opiskelija hyödyntää ammatillista osaamistaan vaativassa asiantuntijatyössä. Kulttuurituotannon opinnäytetöissä näkyy se, mitä kulttuuri ja taide merkitsevät tänään ja miltä pohjalta se muotoutuu tulevaisuudessa.

Huhtikuun kaksipäiväisessä seminaarissa kuultiin asiantuntijaesityksiä monista keskeisistä nykytilaa määrittävistä haasteista. Yritys- ja verkostoyhteistyötä, uusien yleisöjen osallistamista ja kokeilukulttuuria lähestyttiin niin teattereiden, museoiden, festivaalien kuin varhaiskasvatuksenkin tarpeista. Kehittämistöiden aiheet käsittelivät erityisryhmille, maahanmuuttajille, lapsille ja aikuisillekin suunnattuja kulttuuripalveluita. Kehittämiskohteina olivat myös yksityisellä, kolmannella tai julkisella sektorilla toimivat erikokoiset organisaatiot ja säätiöt. Työn kärki ulottui rahoituslähteiden, markkinoinnin, yhteistyömallien ja -verkostojen kehittämisestä tulevaisuusorientoituneeseen organisaation strategiseen työhön.

”Kehittämistyö oli YAMK-opintojen isoin ponnistus, jonka toteuttaminen antoi mahdollisuuden (ja toisaalta velvollisuuden) tarkastella syvästi, laajasti ja analyyttisesti oman työni aiheita. Kulttuurikohtaamisia-tilaisuudessa oli hienoa kuulla YAMK-opiskelijoiden tekemiä loistavia kehittämistöitä ja nähdä kaikkien opiskelijoiden puolentoista vuoden aikana tekemä työ. Alun hämäristä aihioista oli tässä ajassa syntynyt kirkkaita ja teräviä kokonaisuuksia. Jokainen sai osaltaan kehitettyä opinnäytetyöprosessissaan jotain uutta ja kiinnostavaa oman työkenttänsä puitteissa”, kuvailee Metropoliasta keväällä 2017 valmistunut kulttuurituottaja (YAMK) Ia Pellinen.

Seminaarissa kuullut puheenvuorot ja niiden taustalta löytyvät tutkimukselliset kehittämistyöt osoittavat sen, miten keskeisesti ja laaja-alaisesti kulttuurituotannon ammattilaiset ovat osaltaan vaikuttamassa yhteiskuntaan sen taloudellisia, sosiaalisia ja poliittisia rakenteita myöten. Kulttuurituottaja on yhä useammin se taho, jonka välittämänä moni ilmiö konkretisoituu ja ihmiset löytävät toisensa. Seminaarin nimen sisältämä näkemys vuorovaikutuksen tärkeydestä peilautuu kulttuurituottajan ammattikuvaan ja sen myötä meitä ympäröivään ja muotoutumassa olevaan todellisuuteen.

Kohtaamisen tematiikkaa jatkaa myös Metropolian ja Humakin tuore yhteisjulkaisu Kulttuurituotannosta kirjoitettua 2017, jossa on sekä laajempia tutkimuksellisia näkökulmia valottavia, opinnäytetöihin pohjautuvia artikkeleita että lyhempiä ja tiiviitä katsauksia kirjoittajien omiin aiheisiin.

Pia Strandman, kulttuurituotannon lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu
Pekka Vartiainen, kulttuurituotannon yliopettaja, Humanistinen ammattikorkeakoulu

Kulttuurituottaja (YAMK) opinnot ovat haussa syksyn 2017 yhteishaussa 5.9.-20.9.2017

Vuodenvaihteessa järkytyin havainnosta, että olen viimeksi varsinaisesti opiskellut ja valmistunut tutkintoon seitsemän vuotta sitten. Työelämän murroksissa työtehtävät ovat entistä vähemmän syviä asiantuntijatehtäviä. Enemmän on silpputyötä, pätkäsopimuksia ja moniosaamista vaativaa tekemistä.

Olen tehnyt nyt yksitoista vuotta töitä ammattikorkeakoulussa. Uralle on mahtunut kahdeksan tehtävänimikettä, niin määräaikaisuuksia kuin toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Olen vaihtanut useamman kerran työyksikköä ja vakituisena kertaalleen jo titteliäkin. Työtehtäviini ovat aina kuuluneet jollain tavalla kehittäminen, viestintä, suhdetoiminta ja verkostoituminen.

Työnantaja on pitänyt huolta siitä, että omiin työtehtäviin liittyvää täydentävää koulutusta on ollut saatavilla tarpeen mukaan. Omaehtoisesti olen kurssittanut itseäni avoimessa yliopistossa ja opettelemalla käytännössä kokeillen uusia työvälineitä. Tärkeintä on ollut kehittää itseään ja oppia ymmärtämään myös omaa rajallisuuttaan. Kaikkea en voi aina tehdä itse, vaikka olisin kuinka hyvä ja taitava. Kaikkea en ehdi oppia yhden elämän aikana, vaikka kuinka pakertaisin.

Työelämän menestyksen salaisuuksia pohtiessani törmään jatkuvasti YAMK-opintojeni tärkeimpään antiin, johtajuuteen. Miten kiteyttää tärkein asia, joka seitsemän vuoden takaa on jäänyt mieleen, mutta toimii tänäkin päivänä? Se on vierailevan luennoitsijamme, tuotantotalouden yliopettaja Thomas Rohwederin lause: ”Pomohomma on palveluammatti.” Tällä hän viittasi siihen, että esimiehen tehtävä on mahdollistaa alaisten onnistuminen, ja kantaa lopullinen vastuu kaikesta päätöksenteosta. Yksinkertaista.

Johtajuuden merkitys on työstä puhuttaessa aina läsnä, olipa itse esimies tai alainen. Miten voin työskennellä menestyksellisesti, ellen osaa johtaa itseään? Miten toimin yhteistyössä muiden kanssa, ellen kykene mielekkääseen vuorovaikutukseen? Onnekseni YAMK-opinnot antoivat valmiuksia ryhmätyötaitoihin, sekä itsereflektioon että itsentuntemuksen syventämiseen. Opiskeluvuosien jälkeen ihmisenä kypsyminen, itsetuntemuksen kasvaminen ja peloista irti päästäminen ovat olleet minulle tärkeimmät askeleet menestymiseen ja myönteisen vuorovaikutuksen edistämiseen työympäristössäni.

Milla Hakkarainen, kulttuurituottaja (YAMK)

Viestintäsuunnittelija, alumnikoordinaattori

Metropolia ammattikorkeakoulu