Psykologisen- ja emotionaalisen turvallisuuden merkitys sosiaalialan työssä

Korona-aikana sosiaalialan työntekijät kokivat usein jääneensä melko yksin haastavien tunteidensa ja huoliensa kanssa (1). Korona-aika vähensi ihmisten sosiaalisia turvaverkkoja, jolloin sosiaalialan työllä oli entistä keskeisempi rooli asiakkaiden elämässä (2). Eristäytyminen kuormitti myös työntekijöitä, sillä korona-aika oli paljolti yksin tekemisen aikaa. Kollegat eivät voineet kohdata, rohkaista toisiaan ja pohtia asioita yhdessä (Banks ym. 2020). Sosiaalinen etäisyys kosketti asiakkaiden lisäksi työntekijöitä ja työyhteisöjäkin.

Tunteiden tunnistaminen ja mahdollisuus niistä keskustelemiseen on avain psykologisesti turvalliseen (työ-)ympäristöön ja työn kuormittavuuden helpottamiseen. Edmondsonin (1999) mukaan psykologisesti turvallisessa ympäristössä ihmiset uskaltavat tehdä virheitä ja osallistua aktiivisesti ilman, että he pelkäävät virheiden negatiivisia seurauksia (4). Psykologisesti turvallisessa työyhteisössä sallitaan keskeneräiset ajatukset ja ääneen ideoinnit (5).

Korona-aika toi esille sosiaalialalla psykologisen turvallisuuden merkityksen. Sama oli havaittavissa muillakin aloilla. Esimerkiksi kotoa käsin työskentely oli haaste henkilökohtaisten ja ammatillisten rajojen hämärtymisen ja kollegoista eristyneisyyden vuoksi (6). Ilman korona-aikaakin sosiaalialalla painottuvat huomiota vaativat psykososiaaliset kuormitustekijät kuten esimerkiksi haastavat asiakastilanteet ja väkivallan uhka. Lisäksi työmäärä ja työlle asetut tavoitteet koetaan kohtuuttomiksi (7). Sosiaalialan työn saattaa sisältää myös väkivallan uhkaa. Esimerkiksi yksintyöskentely, asiakasta koskevien etuuksien epääminen tai ei-toivotut päätökset voivat lisätä väkivallan riskiä. Tällaisia ovat esimerkiksi yksintyöskentely, asiakasta koskevien etuuksien epääminen tai ei toivotut päätökset. (8). Myös stressi työssä näyttää kasaantuvan hieman enemmän naisille kuin miehille, sillä esimerkiksi vuonna 2021 naisista jopa viidennes koki stressiä melko tai erittäin paljon verrattuna miehiin (12 prosenttia) (9). Kuitenkin, moni lähityötä tekevä kuvasi, että korona-aika oli vahvistanut työyhteisön yhteishenkeä, vaikka etätyössä yhteisöllisyyden rappeutuminen oli ilmeistä (10). Psykologisesti ja emotionaalisesti edistävään työympäristöön- ja yhteisöön on syytä kiinnittää huomiota.

Psykologista ja emotionaalista turvallisuutta edistävä työyhteisö

On selvää, että työntekijöiden turvallisuuden tai turvattomuuden kokemukset heijastuvat koko lähiyhteisöön; asiakkaisiin, potilaisiin, omaisiin, kollegoihin, esimiehiin ja verkostoon. Turvallisuuden kokemus on perusedellytys työnteolle (11). Tunteiden tunnistamisen ja sanoittamisen lisäksi voimavaraistavan työyhteisön mahdollistuminen kehittyy empaattisella kohtaamisella, jossa ihmisten keskinäinen kyky mentalisaatioon on vahvaa. Mentalisaatio on kykyä ‘pitää mieli mielessä’ (oma ja toisten) (12).  Mentalisoivissa yhteisöissä virheiden tunnustaminen ja tunnistaminen sekä anteeksi pyytäminen on luonnollista ja sallittua. Jäsenten väliselle vuorovaikutukselle tunnusmerkillinen avoin kuunteleminen ja eri näkökulmien pohdinta ovat itsestään selvää (13).

Vastaavasti työntekijän emotionaalisen turvallisuuden kokemus nivoutuu kiinteämmin kokemukseen luottamuksesta (14) itseensä ja toisiin ihmisiin (15). Vincetin (1995) mukaan emotionaalinen turvallisuus on ’koettua vapautta psykologisista haitoista’, joita voidaan mitata jatkumossa ’uhanalaisuudesta turvallisuuden tunteeseen’ (from feeling threatened to feeling safe). Emotionaalinen turvallisuuden tunne kulminoituu ihmisen psykologisiin perustarpeisiin (16). Monet lait (Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014, Työturvallisuuslaki 8.2002/738) (17) (18) takaavat osaltaan oikeuden turvalliseen ja väkivallattomaan työympäristöön ja -yhteisöön. Ammattieettiset ohjeistukset edistävät myös osaltaan turvallisen työympäristön ylläpitämistä ja rakentamista.

Psykologisesti- ja emotionaalisesti myönteisen työyhteisön voima

Työtehtävän suorittamisen ja ratkaisujen luomisen rinnalla työyhteisön jäsenten väliset positiiviset keskinäiset suhteet ovat avaintekijä, jonka nojalla voidaan luoda suotuisia edellytyksiä työlle ja työn tekemiseen. Pohdittaessa emotionaalisesti -ja psykologisesti turvallista työyhteisöä on sen jäsenten mentalisaatio- ja empatiakyvyllä merkittävä rooli. Tämä ilmenee työntekijöiden keskinäisissä suhteissa kykynä pitää toisen ihmisen ’mieli omassa mielessä’ sekä osoittaa myötäelämistä ja ymmärrystä. Lyhytkin positiivinen arjen hetki yhdessä ja kohdatuksi tuleminen kollegan taholta voivat lisätä kaikkien osapuolten psykologisen turvan, osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemista. Myönteinen ja rakentava tahtotila kollegaa ja koko työyhteisöä kohtaan sekä kyky osoittaa rakentavaa uteliaisuutta kollegan ajatuksia kohtaan voivat olla hyvinkin merkityksillä ja voimaannuttavia asioita. Työn tekemisen mielekkyys kohenee, kun työyhteisön jäsenet kokevat keskinäistä psykologista ja emotionaalista turvallisuutta. Psykologisesti- ja emotionaalisesti innostava työyhteisö huokuu mukaan kutsuvuutta ja keveyttä. Joskus huumorikin voi olla tekijä, joka avaa (psykologisia) ovia kohtaamiseen ja läsnäoloon.

Työsuojelurahaston rahoittamassa TIITU-hankkeessa tutkitaan emotionaalisen, psykologisen ja fyysisen turvallisuuden rakentumista, niitä estäviä ja edistäviä tekijöitä sekä niiden kehittämistä sote- ja opetusalojen tiimeissä ja esimiestyössä.  TIITU – tutkimushanke on Työsuojelurahaston rahoittama hanke, jota toteutetaan aikavälillä 1.9.2021 – 28.2.2023. Alustavia tuloksista raportoidaan loppuvuodesta 2022.

Kirjoittaja

Eija Raatikainen, KT, yliopettaja Metropolia Ammattikorkeakoulussa

Lähteet

1. Ahonen, A. & Manssila, J. & Pekkarinen, H. & Pesonen, T. 2020. Koronaepidemian vaikutukset sosiaalipalveluihin. Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry. 
2. Banks, S. & Cai, T. & de Jonge, E. & Shears, J. & Shum, M. & Sobočan, A.M. & Strom, K. & Truell, R. & Úriz, M.J. & Weinberg, M. 2020. ’Practising ethically during Covid-19: social work challenges and responses.’, International social work., 63 (5), 569 – 583.
3. Banks S. ym.2020.
4. Edmondson, A. 1999. The Fearless Organization: Creating Psychological Safety in the Workplace for Learning, Innovation, and Growth. Wiley & Sons. New Jersey.
5. Edmondson, A.C. 2018.The Fearless Organization – Creating Psychological Safety in the Workplace for Learning, Innovation, and Growth. Creating Psychological Safety in the Workplace learning, innovation and Growth. Wiley.
6. Pascoe, K. 2021. Remote service delivery during the COVID-19 pandemic: Questioning the impact of technology on relationship-based social work practice. British Journal of Social Work, 00, 1–20.
7. Arki, arvot ja etiikka Sosiaalialan ammattihenkilön eettiset ohjeet. Talentia. Talentia_Etiikkaopas_2017.pdf (e-julkaisu.com) 3.5.2022.
8. Työturvallisuuskeskus. 2020. Väkivalta pois työpaikalta. Työturvallisuuskeskus, Kuntaryhmä ja Palvelukeskus. Markprint.
9. Työolobarometri 2021. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työelämä, 2022:23. 27.4.2022.
10. Sutela, H. & Pärnänen, A. (2021). Koronakriisin vaikutus palkansaajien työoloihin. Tilastokeskus, Helsinki. 
11. Oinonen-Söderström, M. 2017. Työnsä vuoksi vainotut – Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kokemuksia vainotuksi tulemisesta ja siitä selviämisestä. Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö. Sosiaalityön lisensiaatintutkimus.27.4.2022.
12. Larmo, A. (2010). Mentalisaatio – kyky pitää mieli mielessä. LÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSKIRJA DUODECIM, 126(6):616-22.
13. Pajulo, M. & Salo, S. & Pyykkönen, N. 2015. Mentalisaatio ihmistä suojaavana tekijänä. Lääketieteellinen aikakauskirja DUODECUM, 131(11):1050-7
14. Blanchard, K. & Olmstead, C., & Lawrence, M. 2021. Trust works! Four keys to building lasting relationships. William Morrow.
15. Vincent, S. M. 1995. Emotional Safety in Adventure Therapy Programs: Can it be defined? Journal of Experiential Education, 18(2), 76–81.
16. Maslow, A. 1943. A Theory of Human Motivation. Psychological Review, 50(4), 370–396.
17. Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014. 12.4.2022.
18. Työturvallisuuslaki, 23.8.2002/738. Työturvallisuuslaki 738/2002 – Ajantasainen lainsäädäntö – FINLEX ®, 12.4.2022.