Hyppää pääsisaltöön
Uudistuva sosiaalialan osaaminen

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
Uudistuva sosiaalialan osaaminen
Sosiaalialan opiskelijoiden ja opettajien yhteisblogi
0

Starttivalmennuksen opinnollistaminen tukee nuorta jatkokoulutukseen siirtymisessä

Sosiaalialan bloggaajat · 26.5.2014

Osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa on kyse yksilön elämän aikana kertyneiden taitojen, osaamisen ja tietojen huomaamisesta, näkyväksi tekemisestä ja arvostamisesta. Opinnollistamisen ideana on tuoda formaalin koulutuksen ulkopuolella hankittua osaamista paremmin esille ja hyödynnettäväksi osana omaa työllistymis- ja kouluttautumispolkua.

Starttivalmennuksen, kuten työpajatoiminnankin opinnollistamisen keskeinen idea on tuoda näkyväksi sellaista ammatillisessa peruskoulutuksessa hyödynnettävää osaamista, jota työpajoilla on mahdollista kerryttää.

Työpajoilla kerrytetty, tunnistettu ja dokumentoitu osaaminen on mahdollista tunnustaa ja hyväksilukea osaksi nuoren opintoja hänen siirtyessään opiskelemaan ammatilliseen peruskoulutukseen.

Opinnollistamisen kohderyhmä: nuoret työelämän ja koulutuksen ulkopuolella

Nuorten, alle 30-vuotiaiden, työvoiman ja koulutuksen ulkopuolella olevien joukko on kasvanut viime vuosien aikana. Termillä muut työvoiman ulkopuolella olevat tarkoitetaan sitä joukkoa, josta on luettu pois työlliset, työttömät työnhakijat, opiskelijat, varusmiehet ja eläkkeellä olevat. Tästä joukosta suurin osa on vailla toisen asteen koulutusta. Nuorten yhteiskuntaan kiinnittymisen kannalta koulutukseen kannustaminen on erittäin tärkeää. Tutkimusten mukaan koulutustason kasvu vähentää riskiä joutua tai jäädä pitkäksi aikaa tai pysyvästi koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle.

Lukuvuoden 2011-2012 aikana ammatillisen koulutuksen keskeytti eikä jatkanut missään tutkintoon johtavassa koulutuksessa 8,7% opiskelijoista. Osa tästä joukosta tarvitsee aikalisän ja palaa myöhemmin aloittamiensa opintojensa pariin, osa vaihtaa opiskeltavaa alaa, mutta osa ei palaa pitkänkään ajan kuluttua takaisin koulun penkille. Suurin osa ammatillisen koulutuksen keskeyttäjistä tekee sen ensimmäisen kolmen kuukauden aikana. Pitkittynyt siirtymävaihe jatkokoulutukseen ja useat välivuodet ennustavat vaikeuksia kiinnittyä koulutukseen. Kaikkein vaikein tilanne on nuorilla, jotka ovat keskeyttäneet koulutuksen jo heti alkuvaiheessa, ovat jääneet vaille haluamaansa opiskelupaikkaa tai eivät ole hakeutuneet lainkaan koulutukseen. Nuorten koulutuksen puutteella on kauaskantoiset vaikutukset yksilön elämään ja ne heijastuvat myöhemmin myös muun muassa heikkona tulotasona ja asemana työmarkkinoilla.

Myös EU:n tasolla on huomattu tarve kehittää koulutuksen laatua, joustavampia ja yksilöllisesti räätälöityjä koulutuksen muotoja sekä epävirallisen ja arkioppimisen tunnistamisen ja hyödyntämisen järjestelmiä. Euroopan neuvoston suositusten mukaan koulutuksen keskeyttämistä pyritään vähentämään tarjoamalla toisen mahdollisuuden polkuja koulutukseen paluun helpottamiseksi ja luomalla heikosti sitoutuneiden opiskelijoiden tarpeita vastaavia oppimisympäristöjä.

Nonformaali oppiminen ja vaihtoehtoiset oppimisympäristöt formaalin koulutuksen tukena

Nuorisotyöttömyys ja koulutuksen keskeyttäminen tai sinne hakeutumatta jättäminen nähdään nuorten yhteiskunnallisen ulkopuolisuuden merkittäväksi aiheuttajaksi. Opintoihin kiinnittymisessä erityistä tukea tarvitsevat nuoret tarvitsevat tukea paitsi koulutukseen ja työelämään pääsemisessä ja siellä pärjäämisessä myös sosiaalisissa taidoissa ja arjen valmiuksissa. Suurin osa nuorista selviää jatko-opinnoistaan vaikeuksitta, mutta lähes yhdelle kolmasosalle nuorista tie toisen asteen opinnoissa on takkuinen. Näille nuorille perinteinen formaali koulutus soveltuu huonosti. Nonformaalia oppimista ei kuitenkaan nähdä eikä arvosteta luontevana osana perinteistä koulutusjärjestelmää. Epävirallisin keinoin opittuja, ammatillisen perusopetuksen kriteereitä vastaavia taitoja, ei juurikaan ole tunnistettu ja tunnustettu vertailukelpoisina virallisten oppilaitosten toteuttaman opetuksen kanssa.

Nuorilla, etenkin erityistä tukea opinnoissaan tarvitsevilla nuorilla, tulisi kuitenkin olla mahdollisuus hankkia ammatilliset taitonsa itselleen ominaisten oppimistapojen kautta. Nuoren tietojen ja taitojen pitäisi olla yhtä arvokkaita riippumatta siitä, mistä ne on hankittu.

Vaihtoehtoisissa koulutuksissa toteutuvat monet kokonaisvaltaista hyvinvointia ja opiskeluihin sitoutumista lisäävät tekijät. Yhteisöllisyys, kannustava ilmapiiri, yksilöllisten tarpeiden huomiointi, rakenteiden joustot, osallistavat työmuodot, kokonaisvaltainen ohjauskulttuuri ja tavoitteellinen yhteistyö eri toimijoiden välillä tekevät vaihtoehtoisista oppimisympäristöistä varteenotettavan tukimuodon tai vaihtoehdon formaalille koulutukselle. On selkeä tarve nostaa nonformaalin oppimisen arvostusta ja korostaa epävirallisen oppimisen hyviä vaikutuksia ja mahdollisuuksia yhtenä vastauksena yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin.

Työpajatoiminnan sitominen entistä vahvemmaksi osaksi ammatillista perusopetusta ja työpajojen vaihtoehtoisen oppimisympäristön hyödyntäminen osaamisen kerryttämisessä on yksi keino vastata vaihtoehtoisten ja yksilöllisten kouluttautumispolkujen tarpeeseen. Työpajat kantavat edelleen vahvasti suunnitelmallisen kouluoppimisen ja työelämän vastakkaista leimaa, jossa työpajat nähdään koulutuksessa ja työelämässä epäonnistuneiden nuorten turvasatamana, pienenä, aktivoivana puuhasteluna, josta puuttuu selkeä tavoitteellisuus.

Opinnollistaminen tukee tavoitetta kehittää työpajatoimintaa tavoitteellisemmiksi, suunnitelmallisesti toimivammiksi oppimisympäristöiksi, joiden on mahdollista toimia ammatillisen koulutuksen tukirakenteina.

Työpajatoiminnassa opinnollistaminen on tuttua

Perinteisen työpajatoiminnan opinnollistamisesta on tehty aiempia hankkeita, ensimmäiset vuosikymmen sitten. Hankkeissa on keskitytty opinnollistamisen toimintamallin kehittämiseen, tekemällä ja muilla vaihtoehtoisilla tavoilla hankitun osaamisen aseman vahvistamiseen perinteisessä koulutusjärjestelmässä, työpaja-oppilaitos-yhteistyön tukemiseen, osaamisen tunnistamisen ja dokumentoinnin työkalujen kehittämiseen sekä hyvien käytäntöjen juurruttamiseen ja levittämiseen.

Starttivalmennuksessa tuotetun osaamisen opinnollistamista ei kuitenkaan ole tehty aikaisemmin. Perinteisten työpajojen opinnollistamisessa on keskitytty lähinnä ammattiopintojen, vapaasti valittavien sekä työssäoppimisjaksojen opinnollistamiseen. Starttivalmennus eroaa perinteisestä työpajatoiminnasta työvalmennuksen roolin vähäisyydellä tai sen puuttumisella kokonaan. Tästä syystä starttivalmennuksen opinnollistamisessa ei voida sellaisenaan soveltaa työpajoilla kehitetyn opinnollistamisen mallia, vaan sille täytyy luoda oma mallinsa.

Opinnollistaminen tukee nuorta ja kehittää starttivalmennusta suhteessa ammatilliseen peruskoulutukseen

Opinnollistamisen ensisijaisena hyödynsaajana on nuori itse. Opinnollistamisen kautta kerrytetyn osaamisen avulla nuoren on mahdollista hakea osaamisestaan hyväksilukua ammatillisessa oppilaitoksessa. Tunnistettu ja tunnustettu osaaminen lyhentää ajallisesti nuoren opiskeluaikaa sekä keventää ja joustavoittaa opiskeluja hyppytuntien ja vapaajaksojen muodossa. Mahdollisimman lyhyt opiskeluaika ei ole erityistä tukea tarvitsevien nuorten kohdalla itsetarkoitus.

Erityistä tukea tarvitsevat nuoret, joiden voimavaroissa on usein puutteita kokevat kuitenkin usein normaalin opiskelutahdin liian kuormittavaksi omalle jaksamiselleen. Näin ollen he hyötyvät suuresti opiskelutahdin kevenemisestä hyppytuntien ja vapaajaksojen muodossa. Liian tiivis opiskelutahti ja siinä pysymisen vaikeudet johtavat monen nuoren kohdalla opintojen pitkittymiseen tai jopa keskeytymiseen.

Starttivalmennuksen opinnollistamisen yhtenä tavoitteena on kasvattaa nuorten motivaatiota hakeutua peruskoulun jälkeiseen koulutukseen. Mahdollisuus kerryttää starttivalmennuksessa ammatillisen koulutuksen osaksi hyväksiluettavaa osaamista ja sillä saavutettavat hyödyt toimivat nuorelle porkkanana ja madaltavat kynnystä hakeutua koulutukseen.Opinnollistaminen toimii myös voimavaraistavana ja minäpystyvyyttä tukevana tapana lisätä yksilön sosiaalista vahvistumista. Nuoren usko omiin kykyihinsä pärjätä jatkokoulutuksessa lisää hänen motivaatiotaan hakeutua koulutuksen piiriin.

Starttivalmennuksen opinnollistamisen tavoitteena on myös tuoda valmennusprosessia lähemmäs ammatillista peruskoulutusta kehittämällä starttivalmennuksen sisältöjä vastaamaan paremmin ammatillisten perustutkintojen vaatimuksia. Pyrkimyksenä on, että starttivalmennuksen tarjoaman arjen- ja elämänhallinnan ja toimintakyvyn ylläpitämisen ohella huomio alkaa kiinnittyä entistä enemmän ammatillisessa koulutuksessa vaadittavan osaamisen kehittymiseen valmennuksessa.

Starttivalmennuksen opinnollistamisen mallia pilotoidaan Vamos Starttityöpajalla

Työpajatoiminnassa aiemmin kehitetyn opinnollistamisen toimintamallin soveltaminen starttivalmennukseen sopivaksi aloitettiin pilotoimalla opinnollistamisen prosessia Vamos Starttityöpajalla. Vamos Starttityöpaja on osa Helsingin Diakonissalaitoksen nuorten palveluiden Vamos-palvelukokonaisuutta. Opinnollistamisen mallin soveltaminen starttivalmennukseen sopivaksi toteutetaan hyödyntämällä opinnollistamisportaikkoa, jossa on kuvattu opinnollistamisprosessin eri vaiheet. Opinnollistamisportaikon vaiheet ovat oppimisympäristöanalyysi, vertauttaminen opetussuunnitelmaan, osaamisen dokumentointi ja osaamisen tunnustaminen. Opinnollistamisportaikon mukainen toteutus aloitettiin Vamos Starttityöpajalla syksyllä 2013. Perinteiset työpajaympäristöt tarjoavat mahdollisuuden opinnollistaa pääasiassa ammattiopintoja ja vapaasti valittavia opintoja. Vamos Starttityöpaja poikkeaa perinteisestä työpajatoiminnasta työvalmennuksen puuttumisella. Tästä syystä Vamos Starttityöpajalla keskitytään mahdollistamaan sekä vapaasti valittavien että myös ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien tunnistamista ja tunnustamista osaksi opintoja.

Starttivalmennuksen opinnollistamisen pilotoinnin jälkeen on mallia mahdollista levittää yleisesti myös muiden toimijoiden käyttöön. Opinnollistamisprosessin tarkoitus on luoda starttivalmennukseen malli, jonka avulla starttivalmennuksen toteuttajat voivat yksilöllisesti kartoittaa, mitä osaamista heidän toiminnassaan on mahdollista hankkia, suunnitella ja toteuttaa nuoren kouluttautumispolkua tukeva osaamisen kerryttämisen jakso ja dokumentoida nuoren hankkima osaaminen yhteisellä kielellä ammatillisten oppilaitosten kanssa. Työpajatoiminnan ja starttivalmennuksen opinnollistamisen avulla on mahdollista lähteä kehittämään toiminnan sisältöjä lähemmäs ammatillisen perusopetuksen vaatimustasoa. Opinnollistamisen tavoitteena on luoda työpajatoiminnasta ja starttivalmennuksesta ammatillisen koulutuksen tukirakenne, joka kykenee aidosti vastaamaan joustavien ja yksilöllisesti räätälöityjen koulutuspolkujen tarpeeseen.

Eeva Piha, sosionomi (ylempi AMK)

Artikkeli perustuu Metropolian sosiaalialan ylemmän korkeakoulututkinnon toukokuussa 2014 valmistuneeseen master-opinnäytetyöhön Vamos startti-työpajalla.

Aiheesta muualla:

Silta-julkaisu opinnollistamisesta osana oppilaitos-työpaja-yhteistyötä. 

Ammattiosaamista välityömarkkinoilta (meneillään oleva opinnollistamishanke).

Ammattiosaamista välityömarkkinoilla, myös tästä.

Starttivalmennus Vamos Starttityöpajalla.

Ammatillinen koulutusNuorten hyvinvointiOpinnäytetyötStartti-valmennusTyöpajaVamos

Ei kommentteja

    Kommentoi Peru vastaus

    Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä:

    • Miten saadaan kaikki lapset ja nuoret harrastamaan?
      Miten saadaan kaikki lapset ja nuoret harrastamaan?
      7.5.2020
    • Perehdytysmateriaali tuo näkyväksi työpaikan hiljaista tietoa
      Perehdytysmateriaali tuo näkyväksi työpaikan hiljaista…
      22.6.2021
    • Itseohjautuvan esihenkilötoiminnan kehittäminen yhdistystoiminnassa
      Itseohjautuvan esihenkilötoiminnan kehittäminen…
      4.5.2021

    Sosiaalialan bloggaajat

    Bloggaajat ovat Metropolia Ammattikorkeakoulun sosiaalialan YAMK- ja AMK-tutkinnon opiskelijoita, opettajia sekä yhteistyökumppaneita. Aihepiirit liittyvät hyvän elämän rakennuspuihin.

    Blogin toimituskunta

    • Katriina Rantala-Nenonen,
      päätoimittaja
      Lehtori, YTM
      ,
      p. 040 641 8303
    • Jasmi Lassila,
      koulutussuunnittelija,

      p. 050 439 7439
    • Eveliina Korpela
      Lehtori:suomen kieli ja viestintä, FT
      ,
      p. 040 641 8336

    Toimituskunta toimittaa blogin sisällöt ennen niiden julkaisua. Uudistuva sosiaalialan osaaminen –blogin toimituskunta on aloittanut työnsä 15.6.2018.

     

    Uudistuva sosiaalialan osaaminen -blogin bloggaajan ohje

     

    Löydät meidät myös Twitteristä: Uudistuva sosiaaliala

    Uusimmat postaukset

    • Palveluiden haasteet ratkotaan monialaisella yhteistyöllä ja resursseja vahvistamalla

      25.1.2023
    • Sosioemotionaalisten taitojen opetus alakoululla

      23.1.2023
    • Miltä näyttää varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävä Helsingin kaupungilla?

      19.1.2023

    Arkistot

    • ▼ 2023 (3)
      • ▼ tammikuu (3)
        • Palveluiden haasteet ratkotaan monialaisella yhteistyöllä ja resursseja vahvistamalla
        • Sosioemotionaalisten taitojen opetus alakoululla
        • Miltä näyttää varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävä Helsingin kaupungilla?
    • ► 2022 (27)
      • ► joulukuu (2)
        • Neuvola median valokeilassa – Asiakkaiden kokemuksia neuvolatoiminnasta
        • Transversaalisia taitoja tarvitaan uudistuvassa työelämässä sosiaali- ja terveysaloilla
      • ► marraskuu (1)
        • Asiakkaan toimijuuden vahvistaminen vammaisten sosiaalityön asiakasohjauksessa
      • ► lokakuu (1)
        • Tunteiden jakaminen keventää työkuormaa
      • ► syyskuu (1)
        • Kielitietoinen ohjaus ja selkokieli sosiaalialan ammattilaisen työkaluina
      • ► heinäkuu (3)
        • Peer learning and cooperative learning support students’ transversal skills development in interprofessional and multicultural context
        • Helsinki panostaa lasten ja nuorten osallisuuteen
        • Apua ajoissa pienten lasten vanhempien parisuhdeongelmiin
      • ► kesäkuu (7)
        • Etelä-Karjalan kiusaamisen puuttumismallin avulla on ratkottu kiusaamistapauksia kymmenissä kouluissa – Helsinki on päivittänyt myös omaa malliaan
        • Kokemus osallisuudesta kuuluu tasavertaisesti kaikille
        • Erityislasten oikeudet eivät toteudu nykyisin keinoin
        • Tehostetun palveluasumisen asiakasmaksujen yhtenäistäminen nosti asiakkaiden maksuja
        • Vakanssien muutoksella ratkaisua lastensuojelun avohuollon työvoimapulaan
        • Pedagogiset pakopelit traumainformoituun työotteeseen tutustumisen välineenä
        • Psykologisen- ja emotionaalisen turvallisuuden merkitys sosiaalialan työssä
      • ► toukokuu (4)
        • Saadaanko Helsingin päiväkoteihin lisää tilaa leikille ja oppimiselle?
        • Varhaiskasvatus on kriisissä – Miten varmistetaan pienten lasten hyvä hoito ja kasvatus?
        • Raskaana oleva päihteidenkäyttäjä tarvitsee koordinoitua tukea
        • Trust as a transversal skill
      • ► huhtikuu (1)
        • Transversaaliset taidot ovat moniammatillisen työyhteisön perusta
      • ► maaliskuu (4)
        • Antirasistisesta pedagogiikasta vauhtia yhdenvertaiselle opinpolulle
        • Vertaisneuvonnalla voidaan tukea nuorten asumista
        • Kuulla vai kuunnella? Ammattilaisena nuoren osallisuuden toteutumisessa
        • Sosiaalisten suhteiden vahvistaminen on avain syrjäytymisen kierteen katkaisussa
      • ► helmikuu (2)
        • Yksin lastaan odottavan naisen mielen hyvinvointiin vaikuttavat monet asiat
        • Ihmisille mahdollisuus arvopohjaisiin valintoihin – myös sote-alalla
      • ► tammikuu (1)
        • Rukous kirkon perheneuvojan voimaannuttajana
    • ► 2021 (22)
      • ► joulukuu (5)
        • Kaikki mukana - Asiakkaiden sekä työyhteisöjen yhdenvertaisuutta ja osallisuutta edistämässä
        • Interprofessional Approach for Transversal Skills in Higher Education
        • Musiikkitapahtumilla voidaan lisätä osallisuutta
        • Yhteiskunnan digitalisoituminen haastaa ikääntyneiden osallisuutta
        • Seitsemän syytä pelata - Pelien hyöty sosiaali- ja terveysalalla
      • ► marraskuu (2)
        • Työhyvinvoinnin toteutuminen on tasapainoilua monen tekijän kanssa
        • Johtajana pirstaleisessa palvelujärjestelmässä - oppikirja sosiaalialan johtajuuden tueksi
      • ► lokakuu (1)
        • Uusintarikollisuuden ehkäisyyn tarvitaan yhteistyötä
      • ► syyskuu (1)
        • Koulukuraattori tukee tunne- ja kaveritaitojen harjoittelua
      • ► elokuu (1)
        • Sosiaalisten innovaatioiden avulla ratkaistaan arkisia haasteita
      • ► kesäkuu (3)
        • Perehdytysmateriaali tuo näkyväksi työpaikan hiljaista tietoa
        • Nuorisoasunnot hyödyttävät koko yhteiskuntaa
        • Vauvaperheiden varhainen tuki on vahva panostus tulevaisuuteen
      • ► toukokuu (1)
        • Itseohjautuvan esihenkilötoiminnan kehittäminen yhdistystoiminnassa
      • ► huhtikuu (3)
        • Qualified Empathy: “from understanding to action”
        • Päihteinen raskaus – Onko sikiöllä oikeus päihdehoitoon?
        • Maahanmuuttajanaisten työttömyys on jopa viisikymmentä prosenttia
      • ► maaliskuu (3)
        • Valtaa sosiaalihuollon asiakkaille ja työntekijöille
        • Yksinäisyyden vähentäminen pitäisi linjata etsivän nuorisotyön tehtäväksi
        • Eläkkeensaajan asumistuki: esimerkki sosiaaliturvan metkuista
      • ► helmikuu (2)
        • Nuorten pelaamiskokemukset puntarissa
        • Varhaiskasvatuksen laatua arvioidaan jatkuvasti - Kokemuksia kasvatuksen laadusta Kirkkonummelta
    • ► 2020 (25)
      • ► joulukuu (4)
        • Lähituen merkitys sosiaalihuollon palveluissa
        • Sosiaalihuollon asiakkaiden lähitukitoiminnan kehittämistarpeet
        • Tuetaanko pienten lasten mielen hyvinvointia riittävästi?
        • Hyvinvointi kuuluu kaikille - palvelut kuntoon
      • ► marraskuu (1)
        • ”Asiakas tarvii sen ihmisen”: onnistumisen tekijöistä lastensuojelussa ja lapsiperheiden sosiaalityössä
      • ► lokakuu (2)
        • Työhyvinvoinnin ja hyvinvoinnin suhde
        • Ajatuksia johtajille – eväitä osaamista arvostavaan toimintakulttuuriin
      • ► syyskuu (2)
        • Hotellialalta mallia sosiaalialan johtamiseen
        • Empatiataidot edistävät työhyvinvointia
      • ► kesäkuu (2)
        • Verkkoja punotaan tulevaisuuden työhön – Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen hanke
        • Lastensuojelusta ja lapsiperheiden sosiaalityöstä saa puhua hyvää!
      • ► toukokuu (2)
        • Kiusaaminen on saatava nollaan
        • Miten saadaan kaikki lapset ja nuoret harrastamaan?
      • ► huhtikuu (3)
        • Sekava etuusjärjestelmä estää keikkatyötä
        • Motivoiko lähikoulun piha liikkumaan?
        • Toteutuuko viimein maksuton toisen asteen koulutus?
      • ► maaliskuu (2)
        • Asiakkaan ainutlaatuinen arki
        • Vantaalla koulukiusaamisen kitkemiseksi pohditaan uusia ratkaisuja
      • ► helmikuu (2)
        • Empathy – Is it too often taken for granted?
        • Itseohjautuvuudesta tuli trendi – mutta miten sitä edistetään Helsingin leikkipuistotoiminnassa?
      • ► tammikuu (5)
        • Lapsen osallisuutta voidaan vahvistaa taiteen ja kulttuurin avulla
        • Arviointi varhaiskasvatuksen kehittämisen lähtökohtana
        • Kohtaamisen voimaannuttavat vaikutukset asumissosiaalisessa työssä
        • Isät osalliseksi myös digitaalisesti
        • Ryhmäturvallisuuden tukemista tulisi lisätä koululuokissa
    • ► 2019 (22)
      • ► joulukuu (5)
        • Hyvät tunnetaidot ovat hyvinvoivan työyhteisön avaintekijä
        • Vahvemmin mukana lapsen arjessa - Lapsen hyvän mielen työkalu
        • Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisessä tarvitaan tietoa palveluiden vaikuttavuudesta
        • Kasvattajan toiminnan dokumentointi varhaiskasvatustyön kehittämisen tukena
        • Sosiaalialan työtehtävissä voidaan myös hyvin
      • ► marraskuu (1)
        • Lastensuojelun perhehoidossa kummittelee
      • ► lokakuu (2)
        • Itseohjautuvuuden kehittäminen lisää työhyvinvointia, asiakastyytyväisyyttä, tuottavuutta ja laatua sosiaali- ja terveysalalla
        • Suunta elämään löytyy tulevaisuutta hahmottamalla
      • ► kesäkuu (4)
        • Digitalisaatio asettaa uusia vaatimuksia sosiaalialalle
        • Henkilökohtainen budjetointi soveltuu sosiaalihuollon asiakkaan tarpeisiin
        • Lapsiperheköyhyys tulee näkyväksi Kelan perustoimeentulotukeen liittyvässä asiakastyössä
        • Valtakunnallista tahtotilaa etsimässä: lasten, nuorten ja perheiden palvelut muutoksessa
      • ► huhtikuu (4)
        • Ammatillista Empatiaa (QE) oppimassa
        • Motiivit toimia vapaaehtoisena Pelastakaa Lapset-järjestössä: "Yhtäkään lasta ei jätetä!"
        • Empatia osana ammatillista kasvua sosiaalialalla
        • Lisää laatua itsearvioinnilla
      • ► maaliskuu (1)
        • Henkilökohtainen budjetointi – hanke päättyy, mitä olemme oppineet?
      • ► helmikuu (3)
        • Ihminen sosiaalipalveluiden objektista täysivaltaiseksi kansalaiseksi – roolit muutoksessa
        • Rakenteet muokkaavat rooleja sosiaalipalveluja kehitettäessä
        • Tunteet (sosiaalialan) työssä
      • ► tammikuu (2)
        • Vanhempien osallisuus varhaiskasvatuksessa
        • Työpajanuoret: oman osaamisen tunnistaminen edistää luottamusta tulevaisuuteen
    • ► 2018 (13)
      • ► joulukuu (1)
        • Vapaaehtoistoiminnan harjoittelussa opitaan tulevaisuuden työelämätaitoja
      • ► marraskuu (2)
        • Asiakkaan osallisuus - uhka vai mahdollisuus?
        • Omaishoitajan etätuella osallisuutta ja voimaa arkeen
      • ► elokuu (1)
        • Qualified Empathy – the new superpower! Can using aesthetic methods help you flourish?
      • ► kesäkuu (2)
        • Yhteisellä koulutuksella kohti parempaa yhteistyötä
        • Alle kouluikäisten lasten osallisuus UNICEF:n lapsiystävällinen kuntamallin kunnissa
      • ► toukokuu (2)
        • Moniammatillista yhteistyötä rakentamassa asiakaslähtöisesti
        • Työyhteisön viestinnän kehittäminen on jatkuva prosessi, joka vaatii sitoutumista
      • ► huhtikuu (1)
        • Mitä opimme Skotlannin palvelujärjestelmästä ja toimintamalleista?
      • ► helmikuu (2)
        • Henkilökohtaisen budjetoinnin kokemuksista Metropolian koordinoimassa hankkeessa
        • Rousun laaja AATOS-artikkeli Lastensuojelun kulttuurisesta muutoksesta ja lastensuojelun tilasta
      • ► tammikuu (2)
        • Lastensuojelu mediassa. Vantaalla tehdään hyvää lastensuojelutyötä.
        • Lastensuojelun ja lastenpsykiatrian yhteistyö – tarua vai totta?
    • ► 2017 (28)
      • ► joulukuu (4)
        • Qualified Empathy in Social Pedagogical work at Metropolia
        • Opas kaltoinkohtelun tunnistamiseen kotihoidon työntekijöille: Metropolian geronomi (AMK) opinnäytetyönä
        • Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma pedagogisen johtajuuden tukena varhaiskasvatuksen arjessa
        • Monialaista yhteistyötä yhteisen asiakkaan hyväksi
      • ► marraskuu (2)
        • Sote-uudistus ja kansalaisen vapaus, vastuu ja oikeudet
        • Sosiaalialan (ylempi AMK) opiskelija on transversaalisten taitojensa vastuullinen kehittäjä
      • ► lokakuu (5)
        • Nollatuntisopimukset ja köyhyys
        • Pienten lasten tunteiden käsittely
        • Ei vain sitä mitä ”valintatalon hyllyltä” löytyy - uusia avauksia henkilökohtaisella budjetoinnilla
        • Omaishoitajan arkeen helpotusta myös uudesta teknologiasta
        • Osaamista kunniaväkivallan tunnistamiseen ja uhrien auttamiseen
      • ► syyskuu (2)
        • Haetaan hyviä sijaisvanhempia!
        • ”Mörkö” nimeltään Sote-uudistus
      • ► elokuu (1)
        • Varhaiskasvatus on varhaisen tuen palvelu, jonka rajaaminen asettaa perheet eriarvoiseen asemaan
      • ► heinäkuu (1)
        • Espoo yhteisöllisen asumisen edelläkävijäksi?
      • ► kesäkuu (1)
        • Kokemusasiantuntijat iäkkäiden omaishoitajien tukena
      • ► toukokuu (3)
        • Työelämä muuttuu, SOTE -uudistus etenee. Mitä se vaatii sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden osaajalta?
        • Osallisuutta asumispalveluihin – Yhteistä tekemistä, tuttuja ohjaajia ja mahdollisuutta vaikuttaa ruokaan
        • Lastensuojelun tukihenkilötoiminnan monet merkitykset entisten tuettavien kokemana
      • ► huhtikuu (1)
        • Peruskoulun mahdollisuudet lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä
      • ► maaliskuu (3)
        • Työstä palautumisen keinot varhaiskasvatuksessa
        • Ammatillinen empatia sosiaalialan opinnoissa
        • Henkilökohtaisen budjetoinnin hankkeessa HB-kokeilut käynnistymässä asiakastyössä
      • ► helmikuu (2)
        • Päiväkeskustoiminta iäkkäiden elämänlaatua tukemassa
        • Numeroa isommat saappaat - opinnollistamista kesäaikaan Roihu 2016 -leirillä !
      • ► tammikuu (3)
        • Erityistä tukea tarvitsevan äidin imetys: Miten tukea imetystä sosiaalialan vauvaperhetyössä?
        • Kokemus arvokkaasta kohtaamisesta on osa vaikuttavaa perhetyötä
        • Henkilökohtainen budjetointi (HB) osana sote:n valinnanvapaus-mallia: Metropolia mukana HB:n kehittämisessä
    • ► 2016 (41)
      • ► joulukuu (2)
        • Ikäihmisten motivaatio toimia vapaaehtoisena ja olla ideoimassa erilaista toimintaa palvelutalossa
        • Lapsilähtöistä aikuisjohtoista arkea lastenkodissa -etnograafinen opinnäytetyötutkimus Metropoliassa
      • ► marraskuu (3)
        • Lastensuojelun koulutushaasteeseen on vastattu
        • Kun korkeakoulu pesiytyy työelämään – opinnollistamisesta hyötyvät kaikki. Kokemuksia Metropoliasta.
        • Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi: 17.11.2016 maksuton ja avoin seminaari. Järjestäjänä henkilökohtaista budjetointia kehittävä hanke.
      • ► lokakuu (2)
        • Metropolia kehittämässä henkilökohtaista budjetointia: asiakkaalla mahdollisuus valita
        • Varhaiskasvatuslaki – parempaa pedagogiikkaa vai epätasa-arvoa varhaiskasvatukseen?
      • ► syyskuu (5)
        • Palvelujärjestelmä ja ihmislähtöisyyden periaate
        • Uhanalainen Etelä-Savo: koulutuksen leikkauspäätösten vaikutukset
        • Päiväkotilasten vanhemmat mukaan päivähoidon arkeen ja talkoisiin
        • Henkilökohtaista budjetointimallia (HB) kehitetään: Miten sote-palvelujen asiakas voisi valita HB-mallin - 26.9.2016 seminaari
        • Työttömyyden invaasio: miten työtön ja työpaikka kohtaamaan?
      • ► elokuu (3)
        • Näin nuoria oikeasti palvellaan
        • Lapsilla on erilaiset oikeudet saada varhaiskasvatusta pääkaupunkiseudun kunnissa
        • Päätöksenteon vaikeus on ympäristöuhka
      • ► heinäkuu (2)
        • Sosiaalityön työvoimapulaa voidaan helpottaa: Rousu vastaa käytyyn keskusteluun
        • Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan tarvitaan myös vauvaperheiden näkökulmaa
      • ► kesäkuu (3)
        • Ammattitaitoiset vammaistyön osaajat - edellytys kehitysvammaisen ihmisen itsensä näköiseen elämään
        • Hyvinvoinnin vaalimisella hyvään vanhuuteen
        • Vertaisryhmä tukee jälkihuoltonuorten itsenäistymistä
      • ► toukokuu (7)
        • Parantaako sote-uudistus ihmisten tasa-arvoista palvelujen saatavuutta kun siirrytään kuluttajavaltaan?
        • Nuoria muutti asumaan vanhusten palvelutaloon Helsingissä - mitä ihmettä?
        • Likainen bisnes kuriin, hyvä Migri ! - esimerkkinä Luona Oy:n toiminta.
        • Uusi varhaiskasvatuslaki: paljon odotuksia, valtavasti työtä - mitä jää loppujen lopuksi käteen?
        • Koulutuksesta leikkaamalla valtio säästää ensin vähän ja häviää sitten paljon
        • Kannelmäessä yhdistetään kouluja ja jaetaan suomi toisena kielenä -oppilaita tasaisemmin eri kouluihin
        • Iloa liikkumiseen – lisää hyvinvointia
      • ► huhtikuu (3)
        • Omaishoitajat tuovat säästöjä yhteiskunnalle
        • Lastensuojelua kehittämässä – opas yhteistyökäytäntöihin tulossa
        • Sosiaalisesti kestävää kasvatusta espoolaisissa päiväkodeissa
      • ► maaliskuu (3)
        • Maisteritason sosiaalialan osaajia Metropoliasta
        • Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki voimaan: lausuntokierroksella olleet lain muutosesitykset siirtyivät Sipilän hallituksen yhteiskuntapoliittiselle agendalle
        • Mikä mahdollistaa läheisten kanssa työskentelyn lastensuojelussa?
      • ► helmikuu (4)
        • Lastensuojelun perhetyö onnistuu tukemaan asiakasperheiden hyvinvoinnin muutosta
        • Lastensuojelun perhetyöllä saavutetaan muutoksia asiakasperheiden hyvinvoinnissa
        • Sosiaalialan ammattihenkilölakia ollaan jo muuttamassa: maisteritason sosionomi (ylempi AMK)-tutkinnon asema laissa
        • ”Vapaaehtoisia - mitäh?” - vapaaehtoistoiminta valtaa alaa myös sosiaalialan opetuksessa
      • ► tammikuu (4)
        • Näkyykö lapsi lastensuojelun lyhytaikaisessa perhehoidon työskentelyssä?
        • Läheisten merkitys korostuu muistisairaiden pärjäämisessä
        • Valmentavan ja kuntouttavan koulutuksen vaikutuksista
        • Merkityksellinen ja hyvä vanhuus: Miten elää, toimia ja asua ikääntyneenä?
    • ► 2015 (42)
      • ► joulukuu (6)
        • Suomalaista henkilökohtaista budjetointimallia kehitettävä osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan valinnanvapauslainsäädäntöä
        • Asiakaslähtöisyys on yhteistyötä
        • Sovittelija oppii sovittelemalla
        • Kansalaisaktiivisuus ja uudenlainen kaupunkikulttuuri: yhdessä tekemistä ja aitoa osallisuutta -myös sosiaalialalle?
        • Naapuriäidit - toimintamalli rantautuu Vantaalle
        • Digiä asiakastyöhön
      • ► marraskuu (3)
        • Helsingin asukastalojen toiminta jatkuu. Ainakin toistaiseksi. Taas.
        • Subjektiivinen päivähoito-oikeus
        • Varhaiskasvatukseen kaavaillut leikkaukset – lapset mukaan talkoisiin
      • ► lokakuu (3)
        • Lasten ja nuorten harrastamisen mahdollistaminen on investointi koko Suomen tulevaisuuteen
        • Omaishoitajien yhdenvertaisuus kuntien haasteena
        • Myös lastensuojeluun tarvitaan erikoistumiskoulutus, kuten nyt vaaditaan turvakodeissa työskenteleviltä
      • ► syyskuu (6)
        • Vaativaa vapaaehtoistyötä sovittelussa
        • Hyvinvointia lapsille, nuorille ja perheille Espoossa
        • Moniammatillinen yhteistyö nuorten palveluissa – miten ja miksi?
        • Ihmisten peruspalvelujen kilpailutuksessa sivuutetaan ihminen?
        • Mitä mieltä on täyttää kaatopaikat käyttökelpoisella ruoalla?
        • Espoo kehittää hyvinvointipalvelujen palvelutoria
      • ► elokuu (4)
        • Osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja kotoutumista taiteen avulla myös Itä-Helsinkiin
        • Myös paperiton ihminen tarvitsee terveyspalveluja
        • Nuorten aloitteet kerran vuodessa Helsingin kaupunginvaltuustolle tiedoksi
        • Imatran mallia myös Helsinkiin
      • ► heinäkuu (2)
        • Vantaa kehittää asiakkaiden osallistumista palvelujen kehittämiseen - ei vain asiakastyytyväisyyskyselyjä
        • Sosiaalihuoltolaki ja asiakaslähtöisyys -jääkö vain sanahelinäksi?
      • ► kesäkuu (1)
        • Hyvinvointipalveluilla tukea yläkouluikäisten nuorten perheille Kirkkonummella
      • ► toukokuu (5)
        • Riittääkö pelkkä rakkaus kiintymyssuhteen rakentamiseen sijaisvanhemman ja sijoitetun lapsen välillä?
        • Valtuutettu kuntalaisen päätöksentekijänä?
        • Helsinki haluaa lisätä yksityisen päivähoidon määrää: toteutuuko perheiden yhdenvertaisuus ja miten taataan yksityisten palveluiden laatu?
        • Sipoossa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmalla edistetään kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia
        • Etsivä nuorisotyö etsii paikkaansa, mutta kenen ehdoilla?
      • ► huhtikuu (4)
        • Lastensuojelun tila Vantaalla: hätähuuto kuultiin
        • Helsinki mukaan Ohjaamo-hankkeeseen!
        • Psykologipalveluita varhaiskasvatuksen tueksi Nurmijärvelle
        • Palvelujen hankkijalla hankalaa: Vantaalla sosiaali- ja terveydenhuollon palveluhankintojen käsikirja opastaa
      • ► maaliskuu (3)
        • Lapsen kohtaamiseen on oltava aikaa lastensuojelussa
        • Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki hyväksyttiin eduskunnassa 12.3.2015: ammatin harjoittamiseksi haetaan laillistamista 1.1.2016 lähtien.
        • Opiskelijan hyvinvointia ja koulukuraattorityön kehittämistä: Elisa Parikan master-opinnäytetyö
      • ► helmikuu (2)
        • Vanhusten kotihoivan laatu ja henkilöstöresurssit Raaseporissa
        • Koululaisten syrjäytymistä torjuvaa osallistamista monin keinoin
      • ► tammikuu (3)
        • Sosionomeilla on vahva varhaiskasvatuksen osaaminen
        • Kehittyvä varhaiskasvatus tarvitsee uuden lain
        • Perheiden kokemuksia lastensuojelun perhetyöstä Helsingissä
    • ▼ 2014 (60)
      • ▼ joulukuu (4)
        • Sosiaalityöhön vahvaa osaamista sosionomi ylempi AMK-tutkinnolla - ratkaisuja myös sosiaalityöntekijäpulaan
        • Lastensuojelun tila ja tulevaisuus Suomessa
        • Yhteisötaidetta leikkipuistoihin, osallisuutta kaupunkitilaan
        • Hyvä varhaiskasvatus edistää lapsen hyvinvointia
      • ▼ marraskuu (4)
        • Haaveissa oma perhe -Kun vanhemmalla on kehitysvamma tai laaja-alaisia oppimishäiriöitä
        • Master-tutkinnot (ylempi AMK) mukana uudistamassa sote-alan toimintaa: seminaarin 2.12.2014 tallenteet katsottavissa
        • Lastensuojelusta tukea ilman leimaamista
        • Ennaltaehkäisy ja varhainen tuki lastensuojelussa -vähemmän tulipalojen sammuttamista
      • ▼ lokakuu (5)
        • Hyvä, paha lastensuojelu?
        • Uudistuva sosiaali- ja terveysala -seminaari 2.12.2014 klo 9-12.30 Metropolia Masters-verkosto
        • Lapsiperheille heidän tarvitsemiaan palveluja
        • Sosiaalihuoltolakia uudistetaan liian kiireellä ja salamyhkäisesti
        • Voiko sote-alan työtä tehdä aina vaan laadukkaammin, tehokkaammin ja paremmin?
      • ▼ syyskuu (3)
        • Lapsen subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen ei ole perusteltua
        • Kuka huolehtii vanhuksista - huoltovelvollisuudet ja perinnönjaot uusiksi?
        • Osallistuminen on sekä tavoite että toiminnan muoto päiväkodissa
      • ▼ elokuu (5)
        • Tervetuloa syksyn täydennyskoulutukseen
        • Sosiaalialan työssä edistetään voimaantumista
        • Moniammatillinen yhteistyö - jatkuva kehittämisen kohde!
        • Kehitysvammaiset lapset ja nuoret lastensuojelun tukitoimissa?
        • Miksi tieto ei kulje viranomaisten välillä - apua Hollannin ”liputusmallista” ?
      • ▼ kesäkuu (6)
        • Sosionomit näkyvämmäksi koulumaailmaan
        • Auttaja ensin?
        • Uusilla osallistumistavoilla päätöksenteko keskustelevammaksi ja läpinäkyvämmäksi
        • Myötä- ja vastamäessä – tukisuhteissa
        • ASKELIA KESTÄVÄN KEHITYKSEN POLULLA - lapsuudesta alkaen
        • Ihmisen kohtaaminen - hupeneva voimavara asiakastyössä?
      • ▼ toukokuu (6)
        • Pedagogiikan johtaminen ja sen vaikuttavuus Espoossa
        • Starttivalmennuksen opinnollistaminen tukee nuorta jatkokoulutukseen siirtymisessä
        • Poikien Talon sukupuolisensitiivinen työ lisää poikien hyvinvointia
        • ILTA-SANOMAT VÄÄRISTELEE PÄIVÄHOIDON TODELLISUUTTA
        • Hyvinvointia eurooppalaisittain? – sosiaalipoliittista pohdintaa EU- vaalien alla
        • Tietoa ja konkreettisia toimintamalleja haastavasti käyttäytyvien autismin kirjon henkilöiden vanhemmille
      • ▼ huhtikuu (12)
        • Perhetyön ryhmätoiminnan mahdollisuudet: vertaistukea ja palvelujärjestelmään vaikuttamista
        • Nuorten kokemuksia ammatillisesta kuntoutuskurssista - ”Tuntui niinku oikealta elämältä”
        • Sosiaalialan tutkimus, kehittäminen ja erikoistumiskoulutus sote-lain valmistelussa
        • Päihdekuntoutusta lapsiperheille
        • Lapsen huostaanotto - miten sen jälkeen vanhempia tuetaan?
        • Koulunuorisotyöntekijät tukevat oppilaiden koulunkäyntiä ohjaamalla osallisuustoimintaa ja olemalla arjessa läsnä
        • Kolme toivetta varhaiskasvatuslakiin
        • Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena
        • Onko jokaisella oikeus arvostavaan kohteluun työssään?
        • PÄIVÄHOITOON TULEE JATKOSSAKIN PANOSTAA
        • Ennakointidialogit verkosto- ja asiakastyössä
        • Mitä lapsi kertoo ja kenelle -osaammeko kuulla lasta?
      • ▼ maaliskuu (7)
        • Kahvittelu on tärkeä osa verkostotyötä
        • Miten Espoo pienentää vanhustenhuollon kustannuksia?
        • Varhaisuus on valttia! - Kohti toimivia lapsiperheiden palveluja.
        • Saattaen tukisuhteeseen
        • BENCHMARKING-MENETELMÄ TYÖYHTEISÖN KEHITTÄMISESSÄ
        • MIKÄ IHMEEN OSALLISUUS?
        • Ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelun ja työelämän yhteensovittaminen
      • ▼ helmikuu (5)
        • Oman elämänsä päähenkilöksi
        • Uusi varhaiskasvatuslaki – mieluummin huolella kuin kiireellä
        • TOIMEENTULOTUEN PERUSOSAN SIIRTÄMINEN KELAAN
        • HUUMEHOITOA TARVITAAN
        • Väkivallan kohtaaminen lastensuojelutyössä
      • ▼ tammikuu (3)
        • Mun perhe -dokumenttielokuvien TV-esitykset parhaillaan AVA:lla
        • Asiakaslähtöisyys sosiaalialalla?
        • Why Should You Participate in a Multicultural Project?
    • ► 2013 (58)
      • ► joulukuu (2)
        • Tasavertainen vanhemmuus tukee isän hyvinvointia
        • Womenton työuramentorointi
      • ► marraskuu (4)
        • Asiantuntijamateriaalia yhteistyössä Metropolian opiskelijoiden kanssa Mun perhe-hankkeelle
        • Ikäihmisten ääntä ei kuulla asumispalveluissa
        • Osattomat pojat ja nuoret miehet
        • Lastensuojelun osaamisen parantaminen
      • ► lokakuu (7)
        • ”Tulospaine ja kasvottomuus eivät vain toimi ihmisten hädän kanssa”
        • Joutuuko nuori ottamaan liian varhain vastuun oman elämänsä kulusta?
        • Monikulttuurinen perhe koulun kasvatusympäristössä
        • Nuorten syrjäytyminen ilmiönä
        • CV-sukupolven työttömyys
        • Nuoret, yhteiskunta ja syrjäytyminen
        • Alkoholipolitiikka ja päihdetyön haasteet
      • ► syyskuu (5)
        • Oikeanlainen osaaminen kuhunkin työhön, myös sosiaalityöhön
        • Katsaus lastensuojelun kehittämismyrskyyn
        • Huono-osaisuuden vähentäminen
        • Kansalaisosallisuus ja lähidemokratia
        • ”Älä tule paha kakku, tule hyvä kakku!” -vanhuspalvelulaki puntarissa
      • ► elokuu (4)
        • Mikä auttaa lapsia ja nuoria?
        • Pehmeitä aseita poikien väkivaltaa vastaan
        • Nuorten hyvinvoinnin tukeminen
        • Ihan tavallisten perheiden jaksaminen ja varhainen tukeminen
      • ► heinäkuu (2)
        • Olisiko asuinaluedemokratiasta apua köyhyysongelmiin?
        • Liian suuria päätöksiä liian varhain: Miksi yhteiskunta ei kannusta nuoria oman tulevaisuutensa huolelliseen suunnitteluun?
      • ► kesäkuu (8)
        • Vastaavan koulukuraattorin kelpoisuus uudessa oppilashuoltolakiehdotuksessa
        • KOULUSTA KIELTÄTYVÄ NUORI TARVITSEE LÄSNÄ OLEVAN AIKUISEN
        • PÄIVÄKOTIEN JA KOULUJEN RAKENTEITA ON RIKOTTAVA
        • Henkilökohtaisella budjetoinnilla vaihtoehtoja kehitysvammaisten henkilöiden työ- ja päivätoimintaan
        • Sosiaalialan työntekijä – yhteiskunnallinen vaikuttaja ja ihmisoikeustaistelija!
        • Suomen nuoret voivat entistä – paremmin
        • Ajatuksia palvelukulttuurin muutostarpeista
        • SYRJÄYTTÄÄKÖ NUORIA RAKKAUDEN PUUTE VAI YHTEISKUNNAN KEHNOT PALVELUT?
      • ► toukokuu (7)
        • Päihdeongelma ja asunnottomuus – ” Asunto on edellytys, jolta ponnistaa ”
        • Asiakkaan itsemääräämisoikeus vs. työntekijän määräämisoikeus
        • Pelastusrenkaita vai pysyviä ennaltaehkäiseviä palvelukokonaisuuksia perheille?
        • Kiusaaminen on vakava asia - siihen on puututtava entistä varhaisemmin!
        • Koulujärjestelmä- kuri vs. välittäminen?
        • Kuka kääntää kehityksen suunnan – ajatuksia kouluväkivallasta
        • Kynnykset pois – palvelu tilalle: kotipalvelu perheiden tukena
      • ► huhtikuu (12)
        • Rousu Kuntalehdessä 25.4.2013: Kuntien sosiaalityön työvoimapulaan on myös ratkaisuja
        • IHAN KUIN MEITÄ EI OLISI! -sosionomi (Ylempi AMK) osaaminen
        • Nuorten terapian rahat eivät riitä!
        • Kuka välittää?
        • Resurssit kohdalleen ennaltaehkäisevän lastensuojelun vahvistamiseksi!
        • Työttömien aktivointi ja kuntoutus ovat merkityksellisiä, vaikka ei työllistyisikään
        • Sä tiedät miltä musta tuntuu! -ammattiin opiskelevien nuorten hyvinvointi
        • ”On vaikea opettaa, kun pari oppilasta konttaa pitkin luokan lattiaa”
        • Lastensuojelussa tarvitaan kirkasta kommunikaatiota todellisuuden kanssa
        • Työvoimapalveluiden tuulet ovat puhaltaneet työpajoille saakka
        • Lastensuojelu kriisissä?
        • Varhaiskasvattajana toimivan sosionomin osaaminen 100 % käyttöön ennaltaehkäisevässä lastensuojelussa
      • ► maaliskuu (6)
        • Stereotyyppiset mediakuvastot sulkevat maahanmuuttajia kotoutumisen ulottumattomiin
        • Syrjäytymisen stereotypiaa
        • Onko työmarkkinoilla tilaa osatyökykyisille?
        • Arki lapsenkengissä?
        • Ylemmän amk-tutkinnon tuottama osaaminen käyttöön
        • Hyvä lapsuus
      • ► helmikuu (1)
        • Kirjoittajat ovat sosiaalialan opiskelijoita ja opettajia Metropolia ammattikorkeakoulusta

    avainsanat

    Ammatillinen koulutus asiakaslähtöisyys Asiakkaan oikeudet Ehkäisevä lastensuojelu Eija Raatikainen empatia Etiikka Henkilökohtainen budjetointi hyvinvointi Hyvinvointipolitiikka ikäihmiset itseohjautuvuus Kasvatus Kehitysvammaisten palvelut Kelpoisuusehdot Kotihoito Koulu Lapsiperheiden palvelut Lastensuojelu Maahanmuuttaja Metropolia ammattikorkeakoulu Moniammatillinen yhteistyö nuoret Nuorten hyvinvointi Opinnäytetyöt Osaaminen Osallisuus Päivähoito Perhepolitiikka Sirkka Rousu Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen sosiaaliala sosionomi Sosionomi ylempi AMk-tutkinto Sote-uudistus Syrjäytyminen Työhyvinvointi Työllisyys Työttömyys valinnanvapaus Vanhemmuus Varhaiskasvatus vuorovaikutus Yhdenvertaisuus Ylempi amk-tutkinto

    Sosiaalinen hyvinvointi -osaamisalue Metropolia.fi-sivustolla

    Olemme laaja-alaisia sosiaalisen hyvinvoinnin asiantuntijoita ja uudistajia metropolialueella. Kehitämme ja uudistamme sosiaalialaa ja varhaiskasvatusta yhdessä työelämäkumppaniemme kanssa. Yhdistämme opetukseen luovasti tutkimuksia ja innovaatioita. Lisäksi ohjaamme opiskelijoita ratkomaan työelämän käytännön haasteita.

    Kysy lisää yhteistyömahdollisuuksista

    Katriina Rantala-Nenonen, Lehtori, YTM

    p. 040 641 8303

    © 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulu


    Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

    Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste

    Jotta sivuston käyttö olisi sujuvaa, käytämme evästeitä ja suosittelemme niiden käyttöä myös Sinulle.  Voit tutustua tarkemmin evästeisiin tai poistaa ne kokonaan käytöstä asetukset-sivulla.

    Metropolian blogit
    Powered by  GDPR Cookie Compliance
    Tietosuojaseloste / Privacy Overview

    Kävijän tietokoneelle voidaan ajoittain siirtää ns. evästeitä (“cookies”).
    Evästeillä voidaan kerätä tietoja esimerkiksi miltä sivulta olet siirtynyt osoitteeseen, mitä www-sivujamme olet selannut ja milloin, mitä selainta käytät, mikä on näyttösi resoluutio ja käyttöjärjestelmä, sekä mikä on tietokoneesi IP -osoite eli mistä Internet -osoitteesta lähettämäsi tiedot tulevat ja minne ne vastaanotetaan.

    Evästetietojen avulla Palvelun kävijämääriä voidaan seurata Metropolian ja sen yhteistyökumppaneiden toimesta sekä analysoida ja kehittää kävijöitä paremmin palvelevaksi. Lisäksi Metropolian yhteistyökumppanit saattavat käyttää mainonnan kohdentamiseksi evästeitä, joilla kerätään tietoa kävijän vierailuista tällä ja muilla sivustoilla. Evästeiden avulla kerättyä tietoa käytetään kävijän kiinnostusten kohteiden perusteella kohdennetun mainonnan tuottamiseen. Evästeiden avulla tehdyssä mainonnan kohdentamisessa kävijää ei yksilöidä eikä tietoja yhdistetä kävijältä mahdollisesti muussa yhteydessä saatuihin henkilötietoihin

    Kävijällä on mahdollisuus estää evästeiden käyttö muuttamalla selaimensa asetuksia siten, että selain ei salli evästeiden tallentamista.  Kävijä hyväksyy, että joidenkin palveluiden osalta evästeiden käytön estäminen saattaa kuitenkin vaikuttaa palvelun toiminnallisuuteen.

    This website uses cookies so that we can provide you with the best user experience possible. Cookie information is stored in your browser and performs functions such as recognising you when you return to our website and helping our team to understand which sections of the website you find most interesting and useful.

    You can adjust all of your cookie settings by navigating the tabs on the left hand side.

    Tarpeelliset evästeet / Strictly Necessary Cookies

    Tarpeelliset evästeet pitäisi olla aina käytössä jotta voimme tallentaa evästeet myöhempiä vierailujasi varten.

    Strictly Necessary Cookie should be enabled at all times so that we can save your preferences for cookie settings.

    Mikäli otat nämä evästeet pois käytöstä emme pysty tallentamaan niitä, ja joudut seuraavilla vierailuilla hyväksymään/kieltämään ne uudestaan.

    If you disable this cookie, we will not be able to save your preferences. This means that every time you visit this website you will need to enable or disable cookies again.

    Kolmannen osapuolen evästeet / 3rd Party Cookies

    Käytämme sivustolla Google Analytics ja Addtoany -lisäosia kerätäksemme tietoa mm. vierailijoiden kävijämääristä, suosituimmista sivuista jne.

    Pitämällä evästeet päällä autat parantamaan/kehittämään palveluamme.

    —--

    This website uses Google Analytics to collect anonymous information such as the number of visitors to the site, and the most popular pages.

    Keeping this cookie enabled helps us to improve our website.

    Please enable Strictly Necessary Cookies first so that we can save your preferences!