23-vuotias Emil, 19-vuotias Jonatan ja 18-vuotias Veera muuttivat tammikuussa 2016 asumaan palvelutalo Rudolfiin Helsingin laajasaloon, naapureinaan heillä on miltei 140 ikäihmistä. Yksiön vuokra on edullinen, 250 euroa kuukaudessa, sen lisäksi nuoret ovat sitoutuneet viettämään ikäihmisten kanssa aikaa kolmesta viiteen tuntia viikossa.
Nuorille tarkoitettuja asuntoja palvelutalossa haki noin 300 alle 25-vuotiasta, heistä osa haastateltiin ja kolme valittiin, haastattelemassa oli mukana myös palvelutalon asukkaiden edustaja. Ulospäin suuntautuneisuuden ja 18–25-vuoden iän lisäksi asukkaiden valintakriteereinä oli myös kiireellinen asunnon tarve.
Mistä on kyse?
Kyseessä on hanke nimeltä Oman muotoinen koti, jota luotsaa Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus yhteistyökumppaneiden kanssa. Tarkoituksena on kokeilujen kautta pyrkiä löytämään erilaisia ratkaisuja alle 25-vuotiaiden vaikeaan asuntotilanteeseen. Yhtenä kokeiluna on nuorten ja ikäihmisten yhteisasuminen palvelutalossa, kokeilu on vuoden mittainen. Suomessa vastaavia hankkeita ei ole, mutta esimerkiksi Hollannissa, Ruotsissa, Tanskassa ja Yhdysvalloissa tehdään samankaltaista kehittämistyötä. Hanke on omalta osaltaan mukana tukemassa Helsingin kaupungin strategiaohjelman ja arvojen jalkautumista. hankkeen avulla etsitään monipuolisia asumisvaihtoehtoja ja vähennetään asunnottomuutta sekä annetaan nuorille tilaa loistaa ja kuulua. Helsinki haluaa olla avoin, demokraattinen ja osallistava sekä asiakaslähtöinen kaupunki joka myös huolehtii ikääntyvistä. Ikäihmisten ja nuorten yhteisasuminen jossa yhteistä tekemistä suunnittelevat nuoret ja ikäihmiset yhdessä tukee Helsingin tavoitteita hyvin. Hanke on omiaan edistämään sukupolvien välistä kanssakäymistä, kaikkia hyödyttäen positiivisessa hengessä.
Ikäihmisten odotukset
Ikäihmisten odotuksia yhteisasumiselta ja yhdessä tekemiseltä on monia ja nuoret on otettu todella positiivisella mielellä vastaan. Odotetaan ilon läikähdyksiä kun on eri-ikäisiä ihmisiä ja elämää ympärillä. Palvelutalon asukkaat toivovat kanssakäymistä ja keskustelua positiivisesti elämään suhtautuvien ihmisten kanssa, sekä korostavat että on tärkeää kuunnella toinen toista koska taustat ja elämänkokemukset ovat erilaisia ja niistä oppii. Ikäihmisten toiveista on noussut esiin muun muassa juttukaverin tarve, yhdessä kokkailu, musisointi ja laulutuokiot sekä ääneen lukeminen, olisi heistä mukavaa. Eräs palvelutalon ikäihmisistä totesi odottavansa että ”saadaan hyvällä meiningillä sytytettyä tekemisen palo”. Yhteisiä intressejä kuten taide, musiikki, keskustelu, ja lukeminen on jo nuorten ja ikäihmisten välillä löytynyt.
Nuorten odotukset
Nuoret odottavat yhteisasumiselta myös monia asioita ja ovat aktiivisesti tutustuneet palvelutalon ikäihmisiin. Nuoret toivovat kuulevansa tarinoita menneiltä ajoilta ja saavansa sitä myötä ikäihmisten elämänkokemuksesta vinkkejä myös omaan elämäänsä. Nuoret toivovat ystävystymistä ja myös kahdenkeskistä ajanviettoa ikäihmisten kanssa, ja että yhteisiä intressejä löytyisi, heistä on mukavaa antaa aikaa ikäihmisille. Yhdessä tekemisessä voi hyödyntää jokainen omaa osaamistaan ja vahvuuksia. Jonatan on leiponut naapureille pullaa ja käynyt kyläilemässä heillä ja on kiinnostunut muun muassa taiteesta ja löytänyt samoja intressejä omaavia naapureita. Emil on kiinnostunut muun muassa valokuvauksesta ja mielellään kysyy ikäihmisen toiveita yhdessä tekemisestä. Veera muun muassa soittaa pianoa ja kitaraa joten musiikkituokiot ja yksilölliset kohtaamiset ikäihmisten kanssa tuntuvat mukavilta ajatuksilta. Kokemuksesta nuoret odottavat saavansa uudenlaista suhtautumista ihmisiin, ja kokemusta eri-ikäisten kanssa toimimisesta, mutta myös omaa itsenäistymistä.
Muiden odotukset
Palvelutalon ja nuorisoasiainkeskuksen puolelta toivotaan nuorten juttelevan, kuuntelevan, ja jakavan arkea ikäihmisten kanssa, sekä molemminpuolisia myönteisiä kokemuksia sitä myötä. Nuorilta odotetaan spontaaniutta ja vapaamuotoista yhteistoimintaa, ei missään nimessä hoitotyötä, heihin luotetaan ja ruutuvihkoon ei tunteja ruksata. Nuoret ovat osaltaan vähentämässä ikäihmisten yksinäisyyttä, hoitajien ja muun henkilökunnan ja hankkeen tuella.
Hankkeen toivotaan olevan menestys ja sen toivotaan kannustavan vastaaviin hankkeisiin myös tulevaisuudessa. Maailmanlaajuinen media huomio antaa olettaa että tämänkaltaiselle toiminnalle on tarvetta.
Kristiina Stenman, sosionomi (ylempi AMK) opiskelija
Lähteet ja lisätietoa
Hanke ehdotus U16, Oman muotoinen koti. Verkossa.
Helsingin Kaupunginhallituksen pöytäkirja 14.12.2015. Verkossa.
Helsingin strategiaohjelma 2013-2016. Verkossa.
Oman muotoinen koti, Verkossa.
Oman muotoinen koti. Verkossa.
Rasi, Maarit. Ilon läikähdyksiä palvelutaloon. Iltasanomat 2.2.2016. Verkossa.
Ei kommentteja