Nuorten työllistämistoimissa ovat puhaltaneet vuoden vaihteesta alkaen uudet tuulet. Vuoden alusta voimaan tullut yhteiskuntatakuu on velvoittanut, että kaikille alle 25-vuotiaille on tarjottava työ-, harjoittelu-, opiskelu-, tai työpajapaikka kolmen kuukauden sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta. Lisäksi kaikille peruskoulun päättäville taataan opiskelupaikka ja alle 30-vuotiaat vastavalmistuneet saavat tukea työllistymiseen palkkatuen kautta. Tähän samaan aikaan voimaan astui uusi työvoimapalvelulaki ja sen myötä nuorten työllistämistoimia pantiin uuteen uskoon ja työvoimapalveluja pyrittiin nuorten osalta tehostamaan. Työharjoittelu ja työelämävalmennus poistuivat käytöstä ja niiden tilalle tuli työkokeilu.
Yhteiskuntatakuun tuulet ovat olleet navakan oloisia ja purjeiden levittäjäksi on huudettu useita tahoja; muun muassa elinkeinoelämän, työmarkkinajärjestöjen, kolmannen sektorin, nuorisopalveluiden ja työpajojen toimijoita.
Uusien tuulien myötä on vaikuttanut, että työ- ja elinkeinotoimistollakin on ollut hankaluuksia laittaa pääpurje oikeaan kulmaa. Yle ehtikin jo 25.3.2013 uutisoida, että nuorisotakuu vaikuttaa täydelliseltä flopilta. Uutisen mukaan nuorten työpajoille tulemista hankaloittaa aiempaa tarkemmin määritellyt ehdot, esimerkiksi se, että nuoren täytyy tarkasti tietää, mihin alalla aikoo suunnata.
Uuden työvoimapalvelulain tullessa voimaan, että aluksi olikin epäselvyyksiä, millä ehdoin ja kuka pajalle voi tulla työkokeilijaksi. Keskustelua aiheutti esimerkiksi se, voiko ammattiin valmistunut osallistua työkokeiluun ollenkaan. Nuorten työpajatoiminta on laineilla keikkuen pyrkinyt sopeuttamaan kulkuaan vallitseviin olosuhteisiin. Aluksi tilanne näytti hakevan suuntaa rajustikin, mutta on sittemmin jo rauhoittunut.
Pajalle on hakeutunut juuri niitä nuoria, jotka pajatoiminnan tarjoamaa eriammattialojen työkokeilua eniten tarvitsevat. Pajalle on saapunut nuoria, jotka eivät vielä ole löytäneet opiskelupaikkaa, omaa alaansa, ovat jo pidempään olleet työttömänä ja kynnys kotiovella on päässyt nousemaan turhan korkeaksi – nuoria, joiden elämää painaa moni muukin asia kohtuuttomasti kuin vain se, ettei heillä ole töitä tai opiskelupaikkaa. On ollut helpottavaa, että myös ne ammattiin valmistuneet nuoret jotka ovat olleet pidempään työttömänä, saavat ennakkotiedoista poiketen tulla työpajatoimintaan työkokeiluun.
Tämä on vaatinut sen, että myös työ- ja elinkeinotoimistossa osataan tulkita uusien tuulien suuntia oikein ja reivata purjeet oikeaan asentoon. Kun TE-toimistossa osataan tulkita työvoimapalvelulakia tukemaan nuorisotakuuta ja yhteistyö pajatoiminnan kanssa on vuorovaikutteista, ohjautuu pajalle juuri niitä nuoria joiden tarvetta pajatoiminta palvelee parhaiten. Vaihtelevassa tilanteessa luovimalla on saatu kokonaisuudessa suunta pysymään oikeana.
Vaikka tuulet puhaltavat ympärillä, ovat nuorten lähtökohdat pajalle tullessa samat kuin ennenkin: saada ehkä hetkeksi paikka, jossa hänet otetaan vastaan, arvostetaan ja tuetaan – paikan, jossa hän pystyy kehittämään taitojaan ja näyttämään osaamistaan.
Jotta nuori saa riittävän laadukasta tukea sekä hyvää tuulta purjeisiinsa, täytyy sekä pajaohjaajien ammatillinen osaaminen, että myös psykososiaalisen ohjauksen olla entistä laadukkaampaa. Ohjaustyö vaatii sosiaalialan ammattilaiselta paljon. Se vaati ajankohtaisen lainsäädännön tuntemista, yhteiskunnallisen keskustelun seuraamista, nuoria koskevien etuisuuksien ja tukien tuntemista, palveluverkoston ja laadukkaan palveluohjauksen tuntemista eikä vähäisempänä, tahtoa nähdä nuoren tilanne, kykyä pysähtyä rohkeasti katsomaan, mikä suunta häntä auttaisi parhaiten. Lainsäädäntöjen ja käytäntöjen muuttaminen, ei muuta sitä perusasiaa, että ammattilaisen tulee kohdata asiakas aidosti, kysyä, kuunnella ja yrittää ymmärtää. Tähän perusasiaan eivät puhurit eikä tuulensuunnan muuttumiset vaikuta.
Johannes Saarinen, Kirjoittaja toimii nuorten työpajatoiminnassa työpajakuraattorina ja opiskelee sosionomin ylempää ammattikorkeakoulututkintoa.
Aiheesta lisää Ylen uutisten nettisivuilta
Ei kommentteja