Yhä useampi nuori viettää enenevissä määrin vapaa-aikansa ruudun äärellä. Mitä enemmän nuori katsoo ruutua, sitä enemmän huoltajan huoli nuoren liikunnan riittävyydestä kasvaa. Olemme huomanneet, että tämä ajatus yhdistää meitä vanhempina. Huoltajien kanssa huolta nuorista kantavat myös terveyden edistämisen ammattilaiset. Tiedämme, että liikunta edistää terveyttä, mutta miten nuoren saa liikkumaan, kun ruudun katselu houkuttaisi enemmän? Siksi haluamme pohtia yhdessä, moniammatillisesti, mitä asialle voidaan tehdä.
Aiheeseen johdattelemme JVG:n esittämän kappaleen “Liike on lääke” sanoituksia mukaillen. (1)
“Liian vähän tulee arjesta irrottuu” –miten nuoret liikkuvat nyt?
YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelma Agenda 2030:n tavoitteena on taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaikenikäisille sekä vähentää eriarvoisuutta maiden sisällä ja niiden välillä. (2). Lasten ja nuorten liikkumisen edistäminen oli myös yksi Sipilän hallituskauden (2015–2019) liikuntapoliittisista päätavoitteista (3). Kaikille 7–17 -vuotiaille suositellaan monipuolista, reipasta ja rasittavaa liikkumista vähintään 60 minuuttia päivässä yksilölle sopivalla tavalla, ikä huomioiden (4). Kuitenkin 15 -vuotiaista pojista vain 23 %, ja tytöistä 15 % liikkuu viikoittaisen liikuntasuosituksen mukaan (5). Vuonna 2019 tehdyn Move! -mittauksen mukaan Suomessa kahdeksannen luokan oppilaista jopa 37,6 %:lla oli heikko fyysinen toimintakyky (6). Keväällä 2020 alkaneet koronarajoitukset vähensivät entisestään nuorten liikkumista askelten lukumäärällä mitattuna. Päivittäisten askelten lukumäärä oli koronakeväänä jopa yli 3000 askelta pienempi kuin vuonna 2018 tehdyssä tutkimuksessa (7).
“Haaveen kuvia, aivoissa jotai surinaa” –nuorten ääni
Vähän liikkuvien nuorten liikkumattomuuden syitä ovat epämiellyttävät liikuntakokemukset, nautinnon puute ja liikkumiseen tottumattomuus. Kiinnostuksen heräämiseen taustatekijöitä ovat ystävät, urheiluseurat ja vanhemmat sekä koulu, sisarukset, televisio ja suosikkiurheilija tai -joukkue. Koululiikunnan merkitys on myös tärkeä positiivisten kokemusten saavuttamiseksi. (8)
“Liike on lääke” –liikkumisen yhteiskunnalliset vaikutukset
Fyysisellä aktiivisuudella voidaan ennaltaehkäistä kroonisia sairauksia sekä nuorten riskiä sairastua masennukseen (9). Liikunnan ei tarvitse olla kovatempoista, vaan tavallinen päivittäinen aktiivisuus riittää (10). Koko väestömme liikkumattomuus aiheuttaa kustannuksia yhteiskunnalle arviolta jopa 7,5 miljardia euroa vuosittain (11).
Nuoruuden liikuntatottumuksista on hyötyä myös tulevaisuudessa. Yksilötasolla niillä on yhteys korkeampaan koulutustasoon ja parempaan työmarkkinoille kiinnittymiseen. Yhteiskunnan näkökulmasta liikkuvien parempi työmarkkinoille kiinnittyminen näkyy esimerkiksi suurempina verotuloina ja vähäisempinä maksettujen sosiaalietuuksien määränä. (12)
“Koko valtakunta mukaan ni ei tuukkaan enää lunta tupaan” –miten liikuntakäyttäytymistä voidaan muuttaa?
Muutoksen aikaansaamista nuorten liikuntakäyttäytymisessä voidaan tarkastella COM-B -mallin avulla (13). COM-B -mallin mukaan käyttäytymisen muutokseen ovat yhteydessä motivaatio, kyvykkyys ja tilaisuudet. Käyttäytyminen puolestaan vaikuttaa kyvykkyyteen, motivaatioon ja tilaisuuksiin. (14)
Kuva 1. COM-B -malli (14).
Kyvykkyys
Kyvykkyydellä tarkoitetaan sitä, että nuorella on fyysiseen aktiivisuuteen soveltuvat fyysiset ja psyykkiset kyvyt ja ominaisuudet. Fyysinen kyvykkyys voi tarkoittaa motorisia taitoja, kestävyyttä ja voimaa. Henkiseen kyvykkyyteen luetaan sinnikkyys, taito itsesäätelyyn sekä terveyden lukutaito. (14). Perustarpeiden, kuten turvallisuuden tunteen ja elinolosuhteiden tulee olla kunnossa, ennen kuin liikkumisen edistämisen toimenpiteillä on vaikutusta (15).
Liikunnallisia aktiviteetteja tarjoavien toimijoiden tulisi huomioida mahdolliset liikuntarajoitteet ja kulttuurisensitiivisyys, jotta jokaisella nuorella olisi mahdollisuus liikkua omien kykyjensä ja ominaisuuksiensa mukaan. Liikuntarajoitteet voidaan ottaa huomioon esimerkiksi rakentamalla tiloista esteettömiä sekä huolehtimalla avustajien ja kuljetuspalveluiden saatavuudesta. Kulttuurisensitiivisyydellä tarkoitetaan esimerkiksi erikseen naisille tarkoitettuja uintivuoroja tai burkinin käytön sallimista uimahalleissa.
Tilaisuudet
Tilaisuudet ovat fyysisen ja sosiaalisen ympäristön luomia mahdollisuuksia liikkua. Fyysisen ympäristön tilaisuuksia voivat olla esimerkiksi hyväkuntoiset ja turvalliset kevyen liikenteen väylät, urheilukenttä, skeittiparkki tai kodin kuntoiluvälineet. Sosiaalisilla tilaisuuksilla taas tarkoitetaan esimerkiksi vanhempien tukea ja kannustusta liikkumiseen tai kavereiden myötävaikutusta harrastuksiin. (14)
Liikuntamahdollisuuksia on tarjottava nuorille heidän omissa toimintaympäristöissään, kuten kyläkeskuksissa, kouluissa, nuorisotiloissa ja muissakin kuin liikuntaan liittyvissä harrastuksissa. Tämä tulee huomioida kuntien ympäristöterveyden suunnittelussa. Yhteiskunnan tulisi varmistaa myös, että jokaisella nuorella on taloudellisesti mahdollisuus fyysiseen aktiivisuuteen esimerkiksi tarjoamalla maksuttomia tai kohtuullisen hintaisia liikuntapalveluita. Esimerkiksi Kirkkonummen kirjastoissa on lainattavissa uimakortteja 5–16 -vuotiaille lapsille ja nuorille kahden viikon laina-ajalla, jonka aikana uimakorttia voi käyttää niin usein kuin haluaa.
Motivaatio
COM-B -mallissa motivaatio on keskeisessä roolissa käyttäytymisen muuttamisessa (14). Vapaaehtoisessa toiminnassa, kuten vapaa-ajan liikunnassa, nuori saa itse valita osallistuako toimintaan vai ei (16). Kun liikunnasta saa myönteisiä kokemuksia myönteisten kokemusten myötä liikunnallista elämäntapaa on helpompi jatkaa tulevaisuudessakin (18). Mitä paremmin nuori pystyy itse vaikuttamaan tekemiseensä, sitä positiivisemman kokemuksen hän siitä saa. Nuoren ympärillä olevat kriittiset ja kontrolloivat henkilöt voivat kuitenkin vaikuttaa negatiivisesti ja johtaa harrastukseen liittyvän ilon vähenemiseen tai jopa harrastuksesta luopumiseen (17).
Vanhemmat voivat rohkaista nuorta kokeilemaan erilaisia liikuntalajeja ja lähteä nuoren kanssa myös yhdessä liikkumaan (18). Meidän nuoren liikunnan määrästä huolissaan olevien vanhempien kannattaisi siis tarkastella myös omia liikuntatottumuksiamme. Kotoa saadun mallin kautta opitaan, että liikkuminen on luonteva osa arkea. (19)
“Vesi, hedelmä, jalat käy, On pysyttävä edellä, vaik eteenpäi ei mitää näy”
Blogin kirjoittajat terveydenhoitaja (AMK) Anne Imppola, fysioterapeutti (AMK) Diana Sandhu, fysioterapeutti (AMK) Susanna Malmström, sosionomi (AMK) Laura Turunen ja sairaanhoitaja (AMK) Mirva Kohonen opiskelevat Metropolia Ammattikorkeakoulussa terveyden edistämisen tutkinto- ohjelmassa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa.
Tämä blogi kuuluu YAMK Terveyden edistämisen tutkinto-ohjelman Terveysviestintä -toteutukseen, josta ovat vastanneet asiantuntija Elina Ala-Nikkola sekä lehtorit Kristiina Heinonen ja Teija Rautiola. Blogikirjoittamista ovat ohjanneet toteutuksen lehtorit.
Lähteet
(1) Ascroft, Richard 2021. Liike on lääke. Esittäjä JVG. Warner Music Finland & PME Records.
(2) Suomen YK-liitto. Kestävä kehitys – Agenda 2030. Kestävän kehityksen tavoitteet. https://www.ykliitto.fi/yk-teemat/kestavan-kehityksen-tavoitteet
(3) Korjus, Tapio & Korsberg, Minttu 2019. Valtion liikuntaneuvoston alkusanat. Teoksessa Kokko, Sami & Martin, Leena (toim.). Opetus -ja kulttuuriministeriö ja valtion liikuntaneuvosto. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU -tutkimuksen tuloksia 2018. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2019: 1.
(4) Liikkumissuositus 7–17-vuotiaille lapsille ja nuorille. 2021. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisusarja 2021:19.
(5) Kokko, Sami & Martin, Leena & Villberg, Jari & Ng, Kwok & Mehtälä, Anette 2019. Itsearvioitu liikunta-aktiivisuus, ruutuaika ja sosiaalinen media sekä liikkumisen seurantalaitteet ja -sovellukset. Teoksessa Kokko, Sami & Martin, Leena (toim.). Opetus -ja kulttuuriministeriö ja valtion liikuntaneuvosto. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU -tutkimuksen tuloksia 2018. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2019: 1.
(6) Sotkanet. Tulostaulukko. Lasten ja nuorten fyysinen toimintakyky (MOVE! -mittaus), % 8 -luokan oppilaista, joilla on heikko fyysinen toimintakyky. Koko maa 2019. Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos 2005-2021. https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/taulukko/?indicator=szbMcQYA®ion=s07MBAA=&year=sy6rsjbW0zUEAA==&gender=t&abs=f&color=f&buildVersion=3.0-SNAPSHOT&buildTimestamp=202109301228
(7) Vasankari, Tommi & Jussila, Anne-Mari & Husu, Pauliina & Tokola, Kari & Vähä-Ypyä, Henri & Kokko, Sami & Sievänen, Harri 2020. Teoksessa Kantomaa, Marko (toim.). Koronapandemian vaikutukset väestön liikuntaan. Valtioneuvoston julkaisuja 2020:2. Opetus- ja kulttuuriministeriö.
(8) Vanttaja, Markku & Tähtinen, Juhani & Zacheus, Tuomas & Koski, Pasi 2017. Liikkumattomuuden jäljillä. Pitkittäistutkimus vähän liikuntaa harrastavien nuorten liikuntasuhteesta ja liikunta-aktiivisuuden muutoksista. Nuorisotutkimusverkosto. Nuorisotutkimusseura ry. Verkkojulkaisuja 115. Helsinki: Nuorisotutkimusseura ja tekijät.
(9) Kolu, Päivi & Vasankari, Tommi & Raitanen, Jani 2018. Kroonisten kansansairauksien kustannukset. Teoksessa Vasankari, Tommi & Kolu, Päivi (toim.). Liikkumattomuuden lasku kasvaa –vähäisen fyysisen aktiivisuuden ja heikon fyysisen kunnon yhteiskunnalliset kustannukset. Kroonisten kansansairauksien kustannukset. Valtioneuvoston selvitys ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 31 / 2018. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160724/31-2018-Liikkumattomuuden%20lasku%20kasvaa.pdf?sequence=1&isAllowed=y
(10) Kandola, Aaron & Lewis, Gemma & Osborn, David & Stubbs, Brendon & Hayes, Joseph 2020. Depressive symptoms and objectively measured physical activity and sedentary behaviour throughout adolescence: a prospective cohort study. Lancet Psychiatry: 7(3). 262-271.
(11) Vasankari, Tommi & Kolu Päivi 2018. Yhteenveto ja johtopäätökset. Teoksessa Vasankari, Tommi & Kolu, Päivi (toim.). Liikkumattomuuden lasku kasvaa –vähäisen fyysisen aktiivisuuden ja heikon fyysisen kunnon yhteiskunnalliset kustannukset. Kroonisten kansansairauksien kustannukset. Valtioneuvoston selvitys ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 31 / 2018. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160724/31-2018-Liikkumattomuuden%20lasku%20kasvaa.pdf?sequence=1&isAllowed=y
(12) Kari, Jaana & Tammelin, Tuija & Havas, Eino & Pehkonen, Jaakko 2018. Nuoruuden liikunta, koulutus ja työurat. Teoksessa Päivi Kolu & Tommi Vasankari (toim.). Liikkumattomuuden lasku kasvaa – vähäisen fyysisen aktiivisuuden ja heikon fyysisen kunnon yhteiskunnalliset kustannukset. Valtioneuvoston selvitys -ja tutkimustoiminnan julkaisusarja: 31/2018. Huhtikuu 2018.
(13) Linnansaari, Anu & Hankonen, Nelli 2019. Miten terveyskäyttäytymiseen voidaan vaikuttaa? Interventioiden suunnittelun ja arvioinnin pääpiirteitä. Teoksessa Sinikallio, Sanna (toim.). Terveyden psykologia. Jyväskylä: PS-Kustannus. https://docplayer.fi/133602940-5-miten-terveyskayttaytymiseen-voidaan-vaikuttaa.html
(14) Michie, Susan & van Stralen, Maartje M. & West, Robert 2011. Behavior change wheel: A new method for characterizing and designing behavior change interventions. Implementation Science 2011, 6. 42. https://implementationscience.biomedcentral.com/articles/10.1186/1748-5908-6-42
(15) World health organization 1986. The Ottawa Charter for Health Promotion. https://www.who.int/teams/health-promotion/enhanced-wellbeing/first-global-conference
(16) Morris, Tony & Roychowdhury, Dev 2020. Physical activity for health and wellbeing: the role of motives for participation. Health psychology report, volume 8(4), 2020.
(17) Ryan, Richard M. & Williams, Geoffrey C. & Patrick, Heather & Deci, Edward L. 2009. Self-determination theory and physical activity: The dynamic of motivation in development and wellness. Hellenic Journal of Psychology 2009: (6). 107–124.
(18) Mannerheimin lastensuojeluliitto 2019. Vanhempainnetti. Lapsen kasvu ja kehitys. 12-15v. Vanhemmat 12-15 -vuotiaan liikunnallisen kehityksen tukena. https://www.mll.fi/vanhemmille/lapsen-kasvu-ja-kehitys/12-15-v/vanhemmat-12-15-vuotiaan-liikunnallisen-kehityksen-tukena/
(19) Alapappila, Annukka 2018. Perheliikunta tukee lapsen kehitystä. Sydänliitto. Päivitetty 3.9.2018. https://sydan.fi/fakta/perheliikunta-tukee-lapsen-kehitysta/
Ei kommentteja