Terveyttä ja hyvinvointia luontokontakteista

Väsyttää ja mieli on maassa? Stressaa? Salille tai jumppaan ei huvita lähteä ja rahat ovat vähissä ja paikat jumissa? Taas on tullut istuttua koko päivä. Oletko tullut ajatelleeksi, että tilanne voisi muuttua avaamalla ulko-ovi ja lähtemällä luontoon? Luonnossa liikkuminen Suomessa on helppoa. Melkein kaikkialta ympäriltämme löytyy kohtuullisen matkan päässä lähiluontoa virkistäytymiseen. Luontoliikunta on myös edullista ja jokamiehenoikeuksista saa nauttia melkein kaikissa metsissämme. Metsässä voi liikkua ilman ulkonäköpaineita; siellä ei ole merkitystä minkä kokoinen olet tai miten pukeudut.

Tieteellinen näyttö metsän terveysvaikutuksista lisääntyy

Luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista saadaan jatkuvasti lisää tutkimustuloksia. Niiden mukaan luonnon positiiviset vaikutukset riippuvat luontoympäristön tyypistä sekä sen koosta. Myös sillä, kuinka usein luonnossa ollaan, kuinka paljon aikaa siellä vietetään ja mitä siellä tehdään, on merkitystä. Terveys ja hyvinvointivaikutukset syntyvät ympäristöaltisteiden vähentymisestä eli käytännössä luonnossa on vähemmän melua ja ilmansaasteita. Myös stressin hallinta ja elpyminen sekä fyysinen aktiivisuus lisääntyvät ihmisen ollessa luonnossa.  Luonto vaikuttaa positiivisesti ihmiseen myös sosiaalisten kontaktien kautta; metsässä voi joko olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa tai vaihtoehtoisesti saada omaa rauhallista aikaa. Lisäksi luonnossa immuunipuolustus vahvistuu. (Tyrväinen ym. 2018.)

Luontoaltistuksesta positiivisia vaikutuksia fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin

Luontokontaktien keskeisiä terveys- ja hyvinvointihyötyjä ovat stressitilanteista palautuminen sekä liikunnasta saatavat positiiviset vaikutukset. Luonnossa liikkuminen kohentaa koettua terveyttä sekä kuntoa, parantaa mielialaa, auttaa irtautumaan arjesta sekä parantaa itsetuntoa. (Tyrväinen ym. 2018: 1398.) Vireys ja energiatasot kohenevat paremmin kuin muissa liikuntaympäristöissä (Borodulin 2014: 30). Luonnossa on stressistä elvyttäviä ominaisuuksia, jotka näkö-, kuulo- ja hajuaistien kautta vaikuttavat hyvinvointiin (Rappe 2014: 35). Monimuotoisesta luonnosta saadaan myös terveyden kannalta hyödyllisiä kontakteja hyviin mikrobeihin, jotka vaikuttavat positiivisesti immuunijärjestelmäämme. (Haahtela 2014: 20).

Luonnontilainen metsäympäristö elvyttää parhaiten

Hyvinvointia näyttävät tutkimusten mukaan lisäävän parhaiten mahdollisimman luonnonmukaiset alueet. Tällaisia ovat metsät, joissa on laaja biologinen monimuotoisuus. Metsän tulisi olla myös riittävän laaja, jotta kävijä voi kokea luonnon rauhan ja hiljaisuuden. Luontoalueen saasteettomuuden merkityskin on suuri. (Tyrväinen ym. 2017: 8-9.)

Kuinka usein metsään?

Luontoaltistusresepti on yksinkertainen. Terveys -ja hyvinvointivaikutusten aikaansaamiseksi lähiviheralueilla tulisi viettää yli viisi tuntia kuukaudessa tai kaupungin ulkopuolisilla luontokohteilla vierailla 2-3 kertaa kuukaudessa (Tyrväinen 2014: 18). Kymmenen minuuttia metsässä saa aikaan verenpaineen ja sykkeen laskun. 20 minuuttia metsässä ja mieliala alkaa kohota. Tunti metsässä ja tarkkaavaisuus paranee. Kaksi tuntia metsässä ja elimistön puolustuskyky paranee. (YTHS verkkosivut.)

Mitä siis vielä emmit? Muistatko miltä metsä tuoksuu sateen jälkeen, miltä sammal tuntuu jalan alla tai miltä kuulostaa tuulen humina männikössä? Mene metsään – se kannattaa!

Kirjoittaja on Riitta Jokinen, HUS-Kuvantamisessa työskentelevä röntgenhoitaja, joka opiskelee terveyden edistämisen ylempää ammattikorkeakoulututkintoa Metropolia AMK:ssa.

Lähteet:

Borodulin, Katja 2014. Julkaisussa Luonto lähelle ja terveydeksi. Ekosysteemipalvelut ja ihmisen terveys. Argumenta-hankkeen (2013-2014) tulokset ja toimenpidesuositukset. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 35. Helsinki: Multiprint Oy. Saatavana osoitteessa <https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/153461/SYKEra_35_2014.pdf?sequence=1&isAllowed=y>

Haahtela, Tari 2014. Julkaisussa Luonto lähelle ja terveydeksi. Ekosysteemipalvelut ja ihmisen terveys. Argumenta-hankkeen (2013-2014) tulokset ja toimenpidesuositukset. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 35. Helsinki: Multiprint Oy. Saatavana osoitteessa <https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/153461/SYKEra_35_2014.pdf?sequence=1&isAllowed=y>

Rappe Erja, 2014. Julkaisussa Luonto lähelle ja terveydeksi. Ekosysteemipalvelut ja ihmisen terveys. Argumenta-hankkeen (2013-2014) tulokset ja toimenpidesuositukset. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 35. Helsinki: Multiprint Oy. Saatavana osoitteessa <https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/153461/SYKEra_35_2014.pdf?sequence=1&isAllowed=y>

Tyrväinen, Liisa-Lanki, Timo-Sipilä, Raija-Komulainen, Jorma 2018. Mitä tiedetään metsän terveyshyödyistä? Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 134 (13-14). 1396-1403.

Tyrväinen, Liisa-Savonen, Eira-Maija-Simkin, Jenni 2017. Kohti suomalaista terveysmetsän mallia. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 11/2017. Helsinki: Luonnonvarakeskus (Luke). Saatavana osoitteessa  <http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-366-6>

YTHS verkkosivut www.yths.fi/filebank/3243-Luonto_pysty.pdf

kuvat: https://cdn.pixabay.com/photo