Maahanmuutto on monipuolistunut ja lisääntynyt 2000-luvulta alkaen. Monikulttuurisuus on läsnä ympärillämme, päivittäisissä kanssakäymisissä ja kohtaamisissa, sekä työpaikkojen ja muiden yhteisöjen arjessa. Maailman muuttuessa monin tavoin yhä globaalimmaksi myös työpaikat ja yhteisöt kansainvälistyvät ja monikulttuurisuus niissä lisääntyy. Työvoiman liikkuvuus ja kansainvälistyminen nostavatkin monissa organisaatioissa henkilöstön monikulttuurisuuteen liittyvät kysymykset keskeisiksi. Maahanmuuttajien työllistyminen ja yhteisymmärryksen lisääntyminen edistävät paitsi maahanmuuttajien, myös valtaväestöön kuuluvien hyvinvointia.
Suomi hyväksi maahanmuuttomaaksi
Moninaisuusjohtaminen tulee olemaan tulevaisuudessa yksi tärkeimmistä organisaatioiden kehittämisalueista ja siihen panostaminen tulee takaisin osaavien ja ammattitaitoisten työntekijöiden ja toimivan työyhteisön myötä. Monikulttuurisuus tulee huomioida nykypäivän työelämässä ja sen johtamisessa, myös työvoiman riittävyyden ja kansantalouden näkökulmasta. Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa väestörakenteen suotuisan kehityksen ja hyvinvointivaltion säilymisen ja terveen huoltosuhteen vuoksi ja siksi ulkomaalaistaustaisten kotouttamista ja työllistymistä tulee tukea. Maahanmuuttajien työllistyminen ja työllistäminen ovatkin ratkaisevassa asemassa maahanmuuton taloudellisten seurausten kannalta. Yhtenä haasteena on myös kehittää rekrytointikäytäntöjä, jotta ne vastaisivat paremmin vallitsevaa työmarkkinatilannetta, sekä toteuttaisivat yhdenvertaisuuslainsäädännön periaatteita. Muun muassa Vihreiden ministeriryhmä on ehdottanut, että Suomen pitäisi aktiivisesti lisätä vetovoimaansa hyvänä maahanmuuttomana ja osana kestävyyslinjauksia pyrkiä lisäämään työperäisten maahanmuuttajien määrää 80000 lisätyöllisellä vuoteen 2030 mennessä.
Monikulttuurisuudesta voimavara
Työpaikoilla tarvitaan uudenlaista osaamista ja ymmärrystä monikulttuurisuuden kohtaamiseen ja hyödyntämiseen. Eri taustoista ja kulttuureista tulevilla ihmisillä on erilaiset mahdollisuudet kohdata ja ymmärtää asiakkaita ja heidän tarpeitaan. Monimuotoisessa työyhteisössä voidaankin parhaimmillaan tuottaa innovatiivisia ideoita ja ongelmanratkaisukeinoja, mikäli tiimityöskentely- ja vuorovaikutustaitoihin on panostettu. Eri organisaatiot ja työyhteisöt voivat käyttää yhtenä voimavaranaan monikulttuurisuustaitoja. Tähän tarvitaan kuitenkin aitoa tahtoa, sekä koko henkilökuntaa koskevaa koulutusta ja ymmärryksen lisääntymistä. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla kulttuurien tuntemus, kielitaito tai vähintään avoin suhtautuminen edesauttavat paitsi potilastyötä, myös eri kulttuureista tulevien työntekijöiden sopeutumista työyhteisöön.
Avoimuus, arvostus, vuorovaikutustaidot ja yhdenvertaisuus
Käytännön esimiestyössä vaaditaan osaamista ja työkaluja monikulttuurisuus johtamiseen. Avoimuus, hyvät vuorovaikutustaidot, monikulttuurisuuden arvostaminen ja pyrkimys edistää yhdenvertaisuutta luovat pohjan työyhteisön toiminnalle. Perehdytyksessä tulee huomioida mahdolliset erityistarpeet, kuten ymmärrettävä perehdytysmateriaali ja viestintään liittyvät eroavaisuudet, sekä perehdytyksen riittävä ajallinen kesto. Vuorovaikutuksen tukemiseen tarvitaan myös koko henkilöstön monikulttuurisuustaitojen vahvistamista. Työntekijöillä tulee kulttuuritaustasta riippumatta olla samanlaiset oikeudet ja mahdollisuudet mm. koulutuksiin, sekä urallaan etenemiseen. Mahdollista syrjintää tulee ennaltaehkäistä ja siihen tulee puuttua välittömästi. Yrityksen tai organisaation yhdenvertaisuussuunnitelma varmistaa näiden toteutumista.
Tunnista ennakkoluulot, vahvista viestintää
Monissa työyhteisöissä on monimuotoisuuteen liittyvää epävarmuutta ja ennakkoluuloja, jotka vaikeuttavat viestintää ja vuorovaikutusta. Väärinkäsityksiä ja ristiriitoja syntyy, kun ei tunnisteta oman kulttuurin, eikä toisaalta toisen kulttuuritaustan tapaa tulkita maailmaa. Kulttuurien välisen viestinnän suurimmat haasteet koetaankin juuri työyhteisöissä, joissa viestintä on olennainen osa työtä. On tärkeää tulla tietoiseksi omista ennakkoluuloistaan, oletuksista ja asenteistaan, jotka ovat ns. kulttuurisesti muodostunutta hiljaista tietoa. Kulttuurien välisessä viestinnässä tarvitaan joustavuutta, toisen huomioimista, sekä kulttuuri- ja viestintäherkkyyttä. Työyhteisön monimuotoisuuteen ja monikulttuurisuuteen liittyvät koulutukset eivät tähtää siis ainoastaan uusien tulokkaiden sopeutumiseen, vaan koko työyhteisön kehittymiseen ja kehittämiseen. Tarve hallita kulttuurien välisiä vuorovaikutus- ja viestintätaitoja kasvaa tulevaisuudessa kaikilla aloilla. Monimuotoisuus- ja monikulttuurisuusosaaminen ovat tulevaisuuden työntekijän valttikortteja.
Kirjoittaja Maija Muraja on taustaltaan sairaanhoitaja-kätilö amk ja opiskelee Metropoliassa Terveyden edistämisen YAMK-tutkintoa. Tärkeinä asioina kirjoittaja pitää osallisuuden, yhteisöllisyyden ja yhdenvertaisuuden vahvistamista, paitsi työelämässä, myös päivittäisessä arjessa.
Lähteet:
Bergbom, Barbara – Väänänen, Ari – Toivanen, Minna N.d. Monikulttuurinen työelämä. Työterveyslaitos. Verkkodokumentti. <https://www.ttl.fi/tyoyhteiso/monikulttuurinen-tyoelama/>
Keisala, Katja 2012. Monikulttuurisen työyhteisön viestintä. Tampereen yliopistopaino oy. Tampere. < https://trepo.tuni.fi/bitstream/han- dle/10024/103165/978-951-44-8865-8.pdf?sequence=1&isAllowed=y>
Kaunio, Anu 2020. Monikulttuurisen osaamisen verkkokoulu. Vuorovaikutus ja kulttuurien välinen viestintä. Verkkodokumentti. https://monikulttuurinenosaami- nen.wordpress.com/vuorovaikutus-ja-kulttuurien-valinen-viestinta/
Maahanmuutto kasvaa ja monipuolistuu. Työ-ja elinkeinoministeriön kotouttamisen osaamiskeskus. https://kotouttaminen.fi/maahanmuutto-kasvaa-ja-monipuolistuu
Nurmi, Lauri 2020. Vihreät haluaa Suomeen 80000 työperäistä maahanmuuttajaa pelastamaan taloutta- ”hyvä koronakriisin hoito vetovoimatekijä”. Iltalehti 10.08.20 https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/11f264b5-769b-4555-bab9- 8ec3712de3ee
Pinomaa, Simo 2020. Maahanmuuttajia autettava työllistymään. Elinkeinoelämän keskusliitto. Verkkodokumentti. <https://ek.fi/ajankohtaista/uutiset/2020/01/15/maahan- muuttajia-autettava-tyollistymaan/>
Pusa, Maija-Leena – Lampinen, Mari – Ryynänen-Jussila, Sari. 2017. Maahanmuuttajat voimavarana työpaikalla – opas kieli ja kulttuuritietoiseen ohjaukseen. Koulutuskeskus Salpaus. < http://view.24mags.com/mobilev/e5f43d46a15e11480d262296d568fc76#/page=1>
Rintala-Rasmus, Anita – Väänänen, Ari 2011. Monikulttuurisuus ja rekrytointi. Tieto- kortti 22. Työterveyslaitos. Verkkodokumentti. <https://www.ttl.fi/wp-con- tent/uhttp://view.24mags.com/mobilev/e5f43d46a15e11480d262296d568fc76#/page=1ploads/2017/01/
Monikulttuurisuus- ja-rekrytointi.pdf> Savileppä, Anna. 2005. Johda monimuotoisuutta. Investoi tulevaisuuteen. Star-Offset oy. Helsinki
Vallander, Taina 2019. Suomi tarvitsee laajan työperäisen maahanmuuton kokonaisohjelman. Verkkodokumentti. <https://www.sttk.fi/2019/04/05/suomi-tarvitsee-laajan-tyoperaisen-maahanmuuton-kokonaisohjelman/>
Kuvat: Pixabay.com, Pexels.com
Ei kommentteja