Tekoälyn yhdistäminen terveydenhuollon palveluihin, nähdään keskeisenä osana terveyden edistämistä. Tekoälyn soveltamisen etuna on, että sen avulla voidaan käsitellä suuria määriä tietoa ihmistä nopeammin. Tekoälyä hyödyntävien menetelmien avulla pystytään esimerkiksi poimimaan potilastietojärjestelmistä tietoa, tunnistamaan siitä erilaisia riskitekijöitä ja lopulta muodostamaan niiden perusteella ennustemalleja. Erilaisten, terveysriskien tunnistamiseksi ja ennustamiseksi kehitettyjen tekoälyyn perustuvien mallien, on todettu tukevan ennaltaehkäisevän terveydenhuollon kehittämistä.

Tekoälyn merkityksen terveydenhuollolle on nostanut esiin mm. Maailman terveysjärjestö (WHO) yhteistyössä Kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) kanssa. WHO:n ja ITU:n tavoitteena on arvioida tekoälyä hyödyntäviä toimintatapoja mm. terveyteen ja diagnosointiin liittyvässä tunnistamisessa. Suomessa, tekoälyn mahdollisuudet terveydenhuollossa on nostettu esiin mm. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä älykkäästä robotiikasta ja automaatiosta. Suomen kansallisen tekoälyohjelman, AuroraAI:n (2020-2022) tehtävänä, on kehittää monialaista yhteistyötä, eri elämäntilanteissa elävien ihmisten, kuten syrjäytymisvaarassa olevien nuorten, tukemiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön (2018-2020) Hyvinvoinnin tekoäly ja robotiikka (Hyte AiRo) -ohjelman tavoitteena on tekoälyn hyödyntäminen mm. autettaessa yksilöitä oman terveytensä, hyvinvointinsa sekä työ- ja toimintakynsä arvioimisessa.

 

 

Mikä ihmeen tekoäly?

Tekoälyllä (Artificial intelligence, AI) tarkoitetaan ihmisen valmistamia, älykkääseen toimintaan kykeneviä järjestelmiä. Tekoäly on kokoelma teknologiaa, joka sisältää mm. koneoppimista, robotiikkaa ja neuroverkkoja. Tekoäly on yksinkertaisimmillaan toimintaa, jossa tietokone laskee lopputuleman tietynlaisen syötteen perusteella. Syötteestä A seuraa aina vaste B. Tietokoneen pystyessä tekemään laskutoimituksia yhä monimutkaisemmista syötteistä, se alkaa vaikuttaa älykkäältä.

 

Apuna varhaisessa tunnistamisessa ja ennustamisessa

Koneoppiminen on yksi tekoälyn yleisimmistä ja kehittyneimmistä muodoista. Viime vuosina koneoppimisen kehitys on ollut nopeaa mm. siksi, että digitaalisessa muodossa olevan tiedon määrä on kasvanut suorastaan räjähdysmäisesti. Koneoppimisen monimutkaisimmat muodot sisältävät syväoppimista tai monikerroksisia neuroverkkomalleja, joiden avulla pystytään ennustamaan lopputuloksia. Syväoppimista on mahdollista hyödyntää esimerkiksi syövän ja silmäsairauksien varhaisen diagnosoinnin apuna, sellaisten kliinisesti merkittävien ominaisuuksien havaitsemiseksi kuvantamistiedoissa, joita ihmissilmä ei voi havaita.

Tekoälyn avulla tietyn sairauden tai sairauden kehittymisen todennäköisyyden ennustaminen on mahdollista. Tekoälyä hyödynnetään terveydenhuollossa jo mm. potilaskohtaisen sairausriskin arvioimiseen sekä sairauteen liittyvien riskitekijöiden mittaamisessa. Syväoppimisen avulla esim. rinnan kudostiheyttä pystytään mittaamaan luotettavasti, ja muodostamaan mittausten pohjalta rintasyövän riskimalleja, varhaisen tunnistamisen sekä riskin ennustamisen avuksi. Tekoälyä hyödyntäviä menetelmiä on jo käytetty myös aivoaneurysmaan, sydänsairauksiin, osteoporoosiin, dementiaan, mielenterveyden häiriöihin sekä runsaaseen virtsahappoisuuteen liittyvien riskitekijöiden tunnistamiseksi.

 

Sitoutumisen edistäjä ja valinta-arkkitehtuurin boostaaja

Terveydenhuollossa, potilaan sitoutumisen taso, nähdään keskeisenä terveystulosten saavuttamisessa. Mitä sitoutuneempi hyvinvointinsa -ja terveytensä suhteen on, sitä parempia terveystulokset ovat. Tekoälyn nähdään tarjoavan ratkaisuja potilaiden sitoutumisen suhteen, mm. yksilöllisempien interventioiden kehittämisen kautta. Tekoälyn moninaisia mahdollisuuksia esim. erilaisen kohdennetun sisällön, joka herättää toimimaan tiettyinä hetkinä, hyödyntämiseksi, tutkitaan. Tekoälyn mahdollisuudet nähdään myös yksilön valintojen tekemistä terveellisempään suuntaan tuuppaavien ympäristöjen suunnittelemisen, eli ”valinta-arkkitehtuurin” työkaluna terveydenhuollossa. Tällä hetkellä valinta-arkkitehtuurissa painotetaan ennakoitavuutta ja tosielämän todisteisiin perustuvuutta. Tekoälyn avulla, Chatbot -keskustelujen, älykellojen, biosensoreiden ja älypuhelimien avulla kerätyn terveystiedon käsitteleminen nopeutuisi. Näin pystyttäisiin muodostamaan yksilöllisiä ja täsmällisiä terveyssuosituksia terveydenhuollon käyttöön.

 

Työterveyden apulainen

Tekoälyä voidaan hyödyntää myös työterveyden varhaisen puuttumisen työkaluna. Valtran traktoritehtaalla on käytössä tekoälyä hyödyntävä, Työkykytutka-palvelu. Se seuloo työntekijöiden terveysriskejä, arvioiden samalla sairastumisen todennäköisyyttä. Tiettyjen raja-arvojen ylittyessä, työterveys on työntekijään yhteydessä, ja tarjoaa varhaista tukea. Terveystalossa puolestaan, tekoälyn hyödyntäminen nähdään mahdollisuutena siirtää terveydenhuollon painopistettä, vahvemmin kohti terveyden ja työkyvyn ylläpitämistä. Terveystalon ja Tampereen yliopiston kehittämä, tekoälyä hyödyntävä Evaluan, pystyy ennustamaan merkittäviä sairauspoissaolo- ja työkyvyttömyysriskejä jo kauan ennen merkittävimpien oireiden alkamista. Evaluan ennustaa mm. masennusoireiden sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttamaa työkykyriskiä. Ne aiheuttavat eniten sairauspoissaoloja ja pysyvää työkyvyttömyyttä kaikilla toimialoilla Suomessa.

 

Nuorten tukena

Yhdysvalloissa on kehitetty tekoälyä hyödyntävä Chatbot Roo, nuorten tukemisen tueksi. Chatbot Roon kanssa, nuoret voivat keskustella herkistä ja henkilökohtaisista aiheista esim. seksiin, parisuhteisiin ja kasvamiseen liittyen. Chatbot Roo kykenee mm. löytämään todellisen merkityksen nuorten, joskus varsin monimutkaisista kysymyksistä, sekä muodostamaan keskustelevia vastauksia. Chatbot Roon on todettu lisäksi olevan uskomattoman tehokas jään murtamisen osalta, herkistä aiheista nuorten kanssa keskustellessaan.

 

 

Tekoäly – Älyteko?

Tekoäly on yksi voimakkaimmista ja merkittävimmistä, yhteiskuntiemme toimintaan vaikuttavista tekniikoista. Sen käyttöä tulee valvoa tarkasti ja vastuullisesti. Tekoälyn hyödyntäminen terveydenhuollossa, herättää kysymyksiä mm. vastuullisuuteen, läpinäkyvyyteen sekä yksityisyyteen liittyen. Haastavimpana nähdään läpinäkyvyys, sillä esimerkiksi kuvan analysointiin liittyviä algoritmeja on mahdotonta selittää tai tulkita. Tämä hankaloittaa potilaan informointia esimerkiksi syöpädiagnosoinnin yhteydessä. Tekoälyjärjestelmät tekevät epäilemättä myös virheitä.

Asiantuntijat näkevät tekoälyn mahdollisuudet terveydenhuollon tulevaisuudessa, paitsi rahan säästämisen, myös tiedon käsittelyn merkittävänä apuna. Tekoälyjärjestelmät eivät tulevaisuudessa korvaa hoitohenkilökuntaa, vaan vapauttavat heidän aikaansa empatialle, läsnäololle, kohtaamiselle ja kuuntelemiselle.

Tekoälyn hyödyntämisen ongelmana nähdään terveydenhuollon osalta, saatavilla olevan digitaalisen tiedon puutteellisuus. Syväoppimisen mallit tarvitsevat myös vielä runsaasti lisää koulutusta. Tekoälypohjaisten, tarkkojen hoitosuositusten sekä diagnoosien juurruttaminen osaksi kliinistä työtä, nähdään myös haastavana. Haasteista huolimatta, kehitys on nopeaa.

 

 

Kirjoittaja Minna Juntunen on sairaanhoitaja (AMK), ja työskentelee ikäihmisten arviointi- ja kuntoutusosastolla. Hän opiskelee Metropolia Ammattikorkeakoulussa, Terveyden edistämisen tutkinto-ohjelmassa, ylempää ammattikorkeakoulututkintoa.

 

Lähteet:

Buttice, Claudio 2020. Top 2020 AI Use Cases: Artificial Intelligence in Healthcare. Verkkodokumentti. <https://www.techopedia.com/top-20-ai-use-cases-artificial-intelligence-in-healthcare/2/34047>.

Davenport, Thomas – Kalakota, Ravi 2019. Future Healthcare Journal Digital technology. Vol 6, No. 2. 94 – 98. The potential for artificial intelligence in healthcare. <https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6616181/pdf/futurehealth-6-2-94.pdf>.

Honkanen, Visa 2017. Digimaailma ja tekoäly – mielihyvän tuoja vai viejä? Lääketieteellinen Aikakausikirja Duodecim. Vol 133, No 23. 2225 – 2228. <https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo14053.pdf>.

Kopponen, Aleksi – Ruostetsaari, Niko 2019. AuroraAI – kohti ihmiskeskeistä yhteiskuntaa. Kansallisen tekoälyohjelma Auroran esiselvityshankkeessa tuotettu kehittämis- ja toimeenpanosuunnitelma 2019 – 2023. Valtiovarainministeriö. <https://vm.fi/documents/10623/1464506/AuroraAI+kehitt%C3%A4mis-+ja+toimeenpanosuunnitelma+2019+%E2%80%93+2023.pdf/7c4e746d-e83f-cc83-97d9-f4322405255f/AuroraAI+kehitt%C3%A4mis-+ja+toimeenpanosuunnitelma+2019+%E2%80%93+2023.pdf>.

Lehtonen, Tuomas I. 2020. Telma-lehti. Esimies avainasemassa työkyvyn tukijana. Verkkodokumentti. <https://telma-lehti.fi/esimies-avainasemassa-tyokyvyn-tukijana>.

Sosiaali- ja terveysministeriö 2018. Hyvinvoinnin AiRo-ohjelma#hyteairo. Verkkodokumentti. <https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160988/STM_hyteairo_julkaisu_final.pdf?sequence=1&isAllowed=y>.

Terveystalo 2020. Suomessa kehitetty algoritmi ennustaa työikäisten sairauspoissaolo- tai työkyvyttömyysriskin – tarjoaa potentiaalin miljardiluokan säästöihin. Verkkodokumentti. <https://www.terveystalo.com/fi/Tyoterveys/Ajankohtaista/Uutiset/Suomessa-kehitetty-algoritmi-ennustaa-tyoikaisten-sairauspoissaolo–tai-tyokyvyttomyysriskin–tarjoaa-potentiaalin-miljardiluokan-saastoihin1/>.

Vahteristo, Anna – Kinnunen, Ulla-Mari 2019. Finnish Journal of eHealth and eWelfare. Vol 11, No. 3. 198 – 209. Tekoälyn hyödyntäminen terveydenhuollossa terveysriskien ja riskitekijöiden tunnistamiseksi ja ennustamiseksi. <https://journal.fi/finjehew/article/view/77582>.

Valtiovarainministeriö 2020. Kansallinen tekoälyohjelma AuroraAI alkaa – tavoitteena saada ihmiset ja palvelut kohtaamaan paremmin tekoälyn avulla. Verkkodokumentti. <https://vm.fi/-/kansallinen-tekoalyohjelma-auroraai-alkaa-tavoitteena-saada-ihmiset-ja-palvelut-kohtaamaan-paremmin-tekoalyn-avulla>.

Williams, Terri 2020. AI in Healthcare: Identifying risks & saving money. Verkkodokumentti. <https://www.techopedia.com/how-ai-in-health-care-is-identifying-risks-saving-money/2/33498>.

Planned Parenthood 2020. Introducing Roo. Verkkodokumentti. <https://www.plannedparenthood.org/learn/roo-sexual-health-chatbot>.

Kuvat: Kuvapankki Pixabay. <www.pixabay.com>

 

 

Suomalaisessa kulttuurissa saunomisella on pitkät perinteet. Vuosien saatossa saunassa on peseytymisen lisäksi synnytetty, hoidettu sairaita ja valmisteltu vainajia viimeiselle matkalle. Nykypäivänä saunomisen tärkeäksi tarkoitukseksi koetaan rentoutuminen. Löyly ja vilvoittelu ovat osa saunomista ja ne nähdään rentouttavana asiana. Saunomisen vaikutuksia lääketieteen kannalta on julkaistu jo 1700-luvulla ja saunan terveysvaikutuksista tehty useita väitöskirjoja.  Saunominen onkin saanut jalansijaa Keski-Euroopassa ja Kaukoidässä, jossa saunomista pidetään yhtenä itsehoitomuotona. Ajan saatossa tutkimuksia verenkiertoelimistön sairauksien hoidossa on tehty savusaunasta – infrapunasaunaan. ^1,2,3

 

^{Saunomisen terveysvaikutuksista}

Viimeisimpien tutkimusten mukaan säännöllisen saunomisen avulla 4-7 kertaa viikossa saatamme todennäköisesti edistää terveyttämme, esim. ympärivuorokautinen verenpaine laskee, veren rasva-aineenvaihdunta muuttuu terveelliseen suuntaan ja tulehdusreaktiot vähenevät. Kaikkien mainittujen muutosten tiedetään edistävän sydämen ja verisuonten hyvinvointia, jonka seurauksena sydäninfarktin, aivoverenkierron häiriöiden ja sydänperäisten äkkikuolemien vaara vähenee. ⁷ Saunominen sopii lapsesta vanhukseen ja saunominen ei näytä aiheuttavan ongelmia henkilöille, joilla verenkiertoelimistön sairaus on vakaa ja lääkitys kunnossa.  Saunoessa vaikutukset verenkiertoon ovat samanlaisia kuin lievästi rasittavalla liikunnalla. Fysiologisesti elimistön lämpötila nousee, veri virtaa ihon verisuoniin ja hikoilu lisääntyy. Nämä edesauttavat ihon läpäisyestettä ja sen avulla kuiva iho saa kosteutta. Kauneusvaikutuksia ajatellen pintaverenkierto vilkastuu, ihohuokoset avautuvat ja ihon epäpuhtaudet poistuvat. Saunomisella saatetaan helpottaa kroonisten hengityselinsairauksien sekä joidenkin tuki- ja liikuntaelinsairauksien oireita. ³ Saunomisella on todettu olevan oikein toteutettuna vähän haittavaikutuksia. Saunomisesta keskustellessa pitää ottaa huomioon seikat, jolloin saunomista ei suositella. Mikäli sinulla on kuumetta, jatkuva infektio, akuutti sydäninfarkti tai sinulla on epävakaa angina pectoris, on hyvä pitäytyä pois löylyistä. Hyvin harvat akuutit sydäninfarktit ja äkilliset kuolemat tapahtuvat saunoissa, mutta alkoholinkäyttö saunomisen aikana lisää rytmihäiriöiden ja äkillisen kuoleman riskiä. ^4,5 Saunomisen vaikutukset näyttävät välittyvän tutkimusten mukaan monien mekanismien kautta ja kohdistuvan moniin sairauksiin. Eniten tutkittua tietoa on sydän ja verisuonisairauksista, mutta saunomisen eduista voi olla hyötyä monissa muissa sairauksissa. ⁷

 

Sauna rentouttajana      

Saunomisen rentoutumisen vaikutuksen mekanismia ei ole vielä onnistuttu täysin selvittämään. Saunomisen ja endorfiinien välistä yhteyttä on tutkittu,  mutta tutkimustuloksista voidaan tehdä vain rajattuja johtopäätöksiä. Endorfiinit ovat joukko elimistön itse tuottamia morfiinin tavoin vaikuttavia aineita ja usein hyvän olon syyksi nähdään endorfiinituotannon lisääntymistä. Endorfiinit vähentävät ahdistuneisuutta ja estävät kipua, esim. lihasjännitykset voivat helpottuasaunoessa. Saunomisen aikana pulssi kiihtyy ja hiki nousee pintaan, lisäksi verenpaine laskee. Fyysisen rasituksen esim. juoksun aikana tapahtuu osin samanlaisia ja osin vastakkaisia muutoksia. Näinonkin saatu tukea ajatukselle, että saunan aiheuttaman hyvän olon on osoitettu johtuvan endorfiineista.

Myös pulahtaminen avantoon vilvoittelun yhteydessä voimistavat saunan rentouttavaa vaikutusta.⁶ Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että saunomalla voit parantaa unen laatua; syvän unen määrä lisääntyy ja riittävän syvän uni vaikuttaa myönteisesti muistitoimintoihin, oppimiseen ja ongelmanratkaisukykyyn. Saunomisen onkin todettu lievittävän ahdistusta ja se voi lievittää jännitteistä päänsärkyä ja kipuja yleensä. Kaikkiaan tutkimukset ovat vahvistaneet, että löylysauna tuottaa mielihyvää, parantaa elämänlaatua, edistää terveyttä ja pitkää ikää. ^2,4,7

 Vanhan kansan sanoin voisi todeta; ”Kun lyövät kiukaan mustat urut, unohtuvat arjen kiireet ja surut.”

 

Kirjoittaja Pirjo-Riitta Puustinen on sairaanhoitaja (AMK), joka työskentelee kehitysvammaisten asumisen puolella ja opiskelee Metropolian Ammattikorkeakoulussa terveyden edistämisen tutkinto-ohjelmassa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa.

LÄHTEET

kuvat: Pirjo-Riitta Puustinen,

https://fi.pinterest.com/pin/539235755380509447/

¹   Elävä perintö 2020. https://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/wiki/Saunominen

²   Suomen saunaseura.https://www.sauna.fi/saunatietoa/sauna-ja-terveys/saunan- terveysvaikutukset/

³   Kukkonen- Harjula, Katriina. Saunomisen terveyshyödyt ja riskit.Duodecim 2007;123:1592-6. https://www.ebm-guidelines.com/xmedia/duo/duo96586.pdf

⁴  Hans, Hägglund 2020. Många hälsofördelar med bastubad. Uppsala Universitet. https://www.uu.se/nyheter-press/nyheter/artikel/?id=15444&typ=artikel&lang=sv

⁵   M L, Hannuksela –  S, Ellahhan 2001. Benefits and risks sauna bathing. Feb 1;110(2):118-26

https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/11165553/

⁶   Viinikka, Lasse 2020. Sauna ja terveys. Lääkärikirja Duodecim.          https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00927#s10

⁷   Huttunen, Jussi 2019. Onko saunominen terveellistä? Duodecim https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=kol00417

 

 

Koetko ajatuksen tökkivän töissä, asioiden katoavan mielestä tai työn kuormittavuuden näkyvän kotona vielä työpäivän jälkeenkin? Ei ihme, sillä nykyinen elämäntyylimme jatkuvassa tietotulvassa vaatii aivoiltamme paljon. Työterveyslaitoksen mukaan noin joka neljäs suomalaisista kokee työstressiä työssään. ¹

 

Työelämän muutos osana palautusongelmia

Monien töiden vähentynyt fyysisyys viimeisten vuosikymmenien aikana on yhdessä työelämän muutoksen kanssa tuonut uusia haasteita hyvinvoinnille. Terveydentilan ja fyysisen kunnon heikkeneminen ovatkin yhteydessä henkisten tekijöiden lisäksi työntekijän jaksamiseen työssä sekä työssä palautumiseen.² Kun siihen päälle lisätään työelämän lisääntynyt tarve usean asian yhtäaikaiselle tekemiselle, ongelmanratkaisulle ja uuden oppimiselle jatkuvan tietotulvan, häiriöiden ja aikapaineen lomassa, jää mielen toipumiselle entistä vähemmän aikaa.³ Helpotuksena aivojen kuormittavuudelle voivat olla niin sanotut mikrotauot päivän aikana.

 

Miten ottaa mikrotauot osaksi työpäivää?

 Parasta mikrotauoissa on se, että niitä voi toteuttaa missä vain ja milloin vain.  – eikä sen toteuttamiseen tarvita ihmeitä. Oma mikrotaukosi voi olla siis pieni hetki katsellen miellyttävää maisemaa, positiivisiin ajatuksiin uppoaminen ja tietoisesti hetkeksi omaan hengitykseen keskittyminen. Työpisteeltä hetkeksi ylös nousu ja muutama hartioiden pyöräytys tai kahvikupin hakeminen keittiöstä kesken työpäivän lasketaan sekin mikrotauoksi, mikäli saat sillä ajatuksesi hetkeksi pois työasioista ja rauhoittumaan.⁴

 Parhaan keinon itsellesi löydät kuitenkin vain kokeilemalla, joten testaa rohkeasti erilaisia tapoja tauottaa työpäivääsi mikrotaukojen avulla. Älä myöskään unohda jakaa toimivia vinkkejä työyhteisössäsi.

 

 Mikrotaukojen hyötyjä

Mikrotauoilla tarkoitetaan siis nimensä mukaisesti muutaman minuutin mittaisia taukoja päivän aikana. Mikrotaukojen tarkoituksena on auttaa jaksamaan, antaa intuitiiviselle prosessoinnille tilaa ja virikkeitä, selkeyttää ajatuksia sekä tarjota mielelle mahdollisuus pieneen levähdystaukoon.⁴

Taukojen hyötyjä ovat muun muassa parantunut keskittymis- ja asioiden ratkaisukyky sekä parantunut selviytymiskyky vaativissa työtehtävissä.⁴ Lisäksi jo pienellä tauolla istumisesta työpäivän aikana on katsottu olevan terveyshyötyjä uusien liikuntasuositusten mukaan.⁵Työn rytmittämisen taukojen avulla, vastapainona intensiivisiin ja keskittymistä vaativiin hetkiin, on myös katsottu edistävän palautumista jo työpäivän aikana. Tämä mahdollistaa sen, että mikrotaukojen avulla on mahdollista saada kokonaisuudessaan päivään riittävästi palautumista ja sen, että energiaa on myös työpäivän jälkeenkin.⁶

 

Kirjoittaja Jonna Eronen Terveyden edistämisen YAMK-tutkinnon opiskelija Metropoliasta, työhyvinvoinnin ja tauotuksen puolestapuhuja.

 

Lähteet

¹Työterveyslaitos. Stressi ja työuupumus. Verkkodokumentti. < https://www.ttl.fi/tyontekija/tyostressi-ja-uupumus/>. Luettu 11.11.2019.

²Tarnanen, P. & Tuomi, J. (toim.) Työtä työhyvinvoinnin edistämiseksi -kuusi tulokulmaa. Tampereen ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja B. Raportteja 104 &106.

³Työterveyslaitos. Aivotyö. Verkkodokumentti.<https://www.ttl.fi/tyontekija/aivot-tyossa/>. Luettu 11.11.2019.

⁴Salonen, Eveliina 2017. Intuitio ja tunteet johtamisen ytimessä. Alma Talent, Helsinki.

⁵ UKK-instituutti, 2019 . Liikkumalla terveyttä – askel kerrallaan. Viikottainen liikkumissuositus 18-64-vuotiaille. Verkkodokumnetti.<https://www.ukkinstituutti.fi/liikkumisensuositus/aikuisten-liikkumisen-suositus>. Luettu 11.11.2019.

⁶ Virolainen, H. & Virolainen, I. Mielen voima työssä. 2019.Viisas elämä Oy. Helsinki.