Vaikka hankkeemme HB-kokeilut ja kehittäminen toteutuvat olemassa olevien sosiaali- ja terveydenhuollon lakien mukaisesti, on sote-uudistuksen tempoilu vaikuttanut pilottiemme asiakastyön käynnistymiseen – piloteilla olisi halu huomioida myös tulevan lainsäädännön sisältö toiminnassaan. Maakunnissa ollaan myös valmistautumassa valtionavustushakuihin, joiden hakeminen siirtyi vuoden 2018 puolelle. Moni maakunta ollee hakemassa myös HB-pilotteihin.

Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän kuudessa kunnassa on syksyllä käynnistymässä HB-kokeilut, jonka sääntökirja on julkaistu 26.9.2017 kuntayhtymän hallituksen kokouksen asiakirjoissa (avaa sivulta hallituksen esityslistat/pöytäkirjat ). Toimin kotikuntani päättäjänä kuntayhtymän hallituksessa ja valtuustossa.

Mikä erottaa hankkeemme muista HB-piloteista?

Hankkeemme ei ole lakien toimeenpanohanke, vaan TKI-hanke, joka kehittää, kokeilee ja tutkii miten ja millainen HB-toimintamalli soveltuu erilaisille asiakkaille. Etsimme vastausta kysymykseen ”Mitä siitä seuraa kun asiakas voi valita mitä ja miten …? Tähän tutkimuskysymykseen tuotamme tietoa eri näkökulmista ja hyvin monenlaista seurantatietoa keräten.

Rahoituskanavamme (STM/ESR) myös ohjaa kehittämään HB-asiakastyötä niin, että ihmisten itsemääräämisoikeus ja osallisuus omaa elämäänsä koskevan tuen ja palvelujen ratkaisuissa vahvistuvat. Ohjenuoranamme on myös vuonna 2015 voimaan tulleen sosiaalihuoltolain tavoite kohdata ihminen ja hänen tarpeensa kokonaisvaltaisemmin ja aina kun se on asiakkaan kannalta ok, kytkemme mukaan prosessiin myös asiakkaan läheisten voimavarat. Pyrimme myös organisoimaan asiakkaalle koulutetun HB-avustajan tukea.

Keskeinen tavoitteemme on myös antaa asiakkaalle aitoa mahdollisuutta valita ja määrittää millainen tuki ja apu hänen tilanteessaan olisi paras mahdollinen – asiakkaalla on lakiemme mukainen tarve ja oikeus saada apua ja tukea. Se mitä heille nykypalveluissa tarjotaan, on sitä mitä olemme ”valintatalon palveluhyllylle” varanneet. Kuitenkaan se mitä hyllyllä on saatavilla, ei välttämättä vastaa parhaimmalla tavalla asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin.

HB-toimintamallissa asiakkaan tulisi voida etsiä myös uusia tuen ja palvelujen ratkaisuja. Niitä ei välttämättä tuota esimerkiksi vain ne yrittäjät, jotka on hyväksytty palvelusetelituottajiksi. HB-toimintamallia ei kannattaisi toimeenpanna kuten palvelusetelimallia – mihin me silloin tarvittaisiin HB-toimintamallia. Ajatus on löytää myös uusia asiakaslähtöisiä tuen ja palvelujen vaihtoehtoja, ja ne voivat löytyä yritysten ja yhteisöjen kanssa ideoitaessa, tarvittaessa asiakaskohtaisesti. Myös lähiverkoston tuen mahdollisuuksia tullaan hankkeessa aktivoimaan. Arvioimme hankkeessa myös miten palvelut muotoutuvat ja mahdollisesti monipuolistuvat asiakkaan tarpeiden myötä.

Palvelujärjestelmä, johon asiakkaan tulisi sopeutua?

Sosiaali- ja terveydenhuollon substanssilait lähtevät aina asiakkaan hoidon ja palvelun tarpeesta. Siteeraan STM:n ohjeita sosiaalihuoltolain toteuttamisessa:

”Keskeistä lain soveltamisen kannalta on se, että tarvemäärittely ohjaa asiakaslähtöiseen työskentelyyn, jossa keskiössä on asiakas omine tarpeineen, ei palvelujärjestelmä, johon asiakkaan tulisi sopeutua. Laissa määritellyt tuen tarpeet osoittavat kunnallisille päätöksentekijöille sen, mihin tarpeisiin kunnassa tulee varautua. Toisaalta määrittely osoittaa muille toimijoille, minkälaisissa tilanteissa sosiaalitoimeen voi olla yhteydessä. Jokaiseen tarpeeseen on mahdollista vastata usealla eri palvelulla, eikä tarpeeseen voida jättää vastaamatta sillä perusteella, ettei asiakas sovellu tiettyyn kunnassa tarjolla olevaan palveluun tai ettei palvelua ole saatavilla. Asiakkaita ei voida myöskään ilman laissa säädettyä perustetta kokonaan rajata tietyn palvelun ulkopuolelle, jos heillä on tuen tarvetta. Kunnat voivat järjestää palveluja, joita ei nimenomaisesti ole mainittu laissa tai joita ei nimenomaisesti ole osoitettu jollekin asiakasryhmälle tietyin perustein.” (STM 2017:5, Sosiaalihuoltolain soveltamisopas, 38, 85 ).

Sosiaalihuoltolaki on yleislaki, jonka periaatteita sovelletaan sosiaalialan kaikessa työssä. Lisäksi otetaan huomioon asiakkaan oikeudet erityislakien mukaisiin palveluihin ja tukeen. SH-lain ja STM:n oppaan mukaan aina pitäisi valita se toimintatapa ja ratkaisu sekä laki, joka parhaiten toteuttaa asiakkaan tarpeita ja etua.

”Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa tai kun asiakas muutoin tarvitsee sekä sosiaali- että terveydenhuollon palveluja on sovellettava niitä sosiaali- ja terveydenhuollon säännöksiä, jotka asiakkaan edun mukaisesti (4§) parhaiten turvaavat tuen tarpeita vastaavat palvelut ja lääketieteellisen tarpeen mukaisen hoidon.” (em.opas 16).

Asiakaslähtöinen ja osallistava HB-prosessi

Emme ole myöskään ohjeistaneet hankepilotteja HB-sääntökirjalla – toki yhteinen asiakastyön viitekehys ja ydinprosessin kuvaus hankkeella on. Kun tavoite on arvioida piloteilla käytössä olleiden erilaisten HB-toimintamallien toimivuutta, jokainen pilotti rakentaa yhteisen viitekehyksen pohjalta omaan toimintaympäristöönsä ja asiakasryhmälle soveltuvan toimintamallin. Toimivan HB-mallin elementit löytyvät arviointien perusteella, ja näistä rakentuu hankkeen tuloksena HB-toimintamalli ja sen ”sääntökirjan” sisältö.

HB-toimintamallissa pyritään hyvin osallistavaan asiakaslähtöisen työskentelyyn ja niin paljon valinnanvapautta asiakkaalle jättäen kuin se asiakkaan näkökulmasta on mahdollista ja johon organisaatioiden järjestelmät ”taipuvat”.

”Asiakaslähtöisyyden keskeinen ominai­suus on, ettei palveluja järjestetä pelkästään organisaation, vaan juuri asiakkaan tarpeista lähtien mahdollisimman toimiviksi. Asiakaslähtöisessä toiminnassa asiakas osallistuu itse alusta asti palvelutoiminnan suunnitteluun yhdessä palvelun tarjoajien kanssa. Asiakas­lähtöisen palvelutoiminnan tulee alkaa asiakkaan esittämistä asioista. Tämä edellyttää asiakkaalta ja palvelutarjoajalta vuoropuhelua ja yhteisymmärrystä siitä, miten asiakkaan tarpeet voidaan olemassa olevien palvelumahdollisuuksien kannalta tyydyttää parhaalla mahdollisella tavalla.” (em.opas 16).

Tuotamme tietoa myös siitä, miten organisaation johdon ja työntekijöiden totutut toimintatavat ja työorientaatiot muuttuvat, vai muuttuvatko ne. STM:n oppaan mukaan asiakkaan etu on otettava huomioon myös kunnan päättäessä toiminnan organisoi­misesta.

”Toiminta on organisoitava siten, että henkilöstön on mahdollista toimia asiak­kaan edun mukaisesti siten kuin laissa säädetään”. (em.opas 28).

Kun etsimme kuntia ja kuntayhtymiä hankekumppaneiksi, etsimme edelläkävijöitä ja ennakkoluulottomia toiminnan uudistajia, jollaisiksi HB-pilottimme ovat vuosien varrella osoittautuneet – rohkeutta toimia asiakaslähtöisesti, uudistaa prosesseja ja etsiä voimavaroja myös muualta kuin olemassa olevasta tarjonnasta.

”Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on edistettävä asiakkaan itsenäistä suoriutumista ja oma­toimisuutta sekä vahvistettava asiakkaan omia ja hänen lähiyhteisöjensä voimavaroja. Työskentelyn on tuettava asiakkaan sosiaalisten suhteiden säilyttämistä ja ylläpitämistä. Kyse on asiakkaan toimintakyvyn tukemisesta ja vahvistamisesta sekä osallisuuden edistä­misestä asiakkaan arkea tukien. Tuen tulee olla tarpeisiin nähden oikea-aikaista, oikeanlaista ja riittävää. Oikea-aikaisuus tarkoittaa tarpeisiin nähden riittävän varhaisia palveluja ongelmien pitkittymisen ja moni­mutkaistumisen estämiseksi. Palvelujen soveltuvuutta arvioitaessa tulee myös huomioida, minkälaiset palvelut vastaavat parhaiten asiakkaan tarpeisiin ja tukevat ja vahvistavat hänen voimavarojaan sekä edistävät hänen fyysistä ja psyykkistä turvallisuuttaan. Tuen on myös oltava riittävää suhteessa tarpeisiin.” (em.opas 28-29)

Asiakastiedote kuvaa yhteisen ydinprosessin

Asiakastiedotteemme mukaan henkilökohtaisessa budjetissa (HB) asiakas voi itse määritellä, mitä ja miten haluaa järjestää omat palvelunsa, joihin asiakkaalla on eri lakien mukaan oikeus. Kaupungin tai sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän järjestämä palvelu voidaan vaihtaa osittain tai kokonaan henkilökohtaiseksi budjetiksi, tai asiakas voi sovitun budjettisuunnitelman ja tarpeidensa mukaan järjestää palvelut ihan uudella tavalla. Idea on, että palveluihin muutoinkin varatut määrärahat asiakas voi käyttää valitsemallaan tavalla.

Käytännössä asia etenee asiakkaan kannalta pääpiirteissään näin:

• olet hakenut palvelua tai tukea kuntasi tai sote-yhtymän toimipisteestä,
• keskustelet omista palvelutarpeistasi työntekijän kanssa, mukanasi sinulla voi olla myös läheisiä,
• pohditte millainen tuki ja palvelu olisi sinun tai perheesi tilanteessa tarpeen,
• työntekijä esittelee sinulle vaihtoehtoja tuen ja palvelujen järjestämisestä, myös HB-mallin,
• vaihtoehtojen pohjalta pohdit tarpeisiisi soveltuvaa tukisuunnitelmaa, siinä voi olla mukana läheisiäsi – pohdit olisiko henkilökohtainen budjetti sinulle soveltuva malli järjestää tuki ja palvelut, millaisia mahdollisuuksia tai riskejä siinä on
• mikäli päädyt henkilökohtaiseen budjettiin, sovitaan asiakassuunnitelmastasi ja määritellään sinulle rahallinen budjetti, jolla voidaan hankkia tuki ja palvelut. Tästä työntekijä tekee päätöksen,
• työntekijä opastaa sinua palvelujen ja budjetin käytössä. Hankkeessa tullaan valmentamaan myös HB-avustajia, mutta toiminnan käynnistyessä heitä ei vielä ole.
• työntekijä opastaa sinua myös miten suunnitelmasi ja budjettisi toteutumista seurataan säännöllisesti ja yhdessä arvioitte kokemuksiasi ja elämäntilannettasi,
• HB-mallin valinnut asiakas on mukana valtakunnallisessa kokeilussa, jossa sinulta tullaan kysymään kokemuksistasi erilaisin kyselyin.

Löydät asiakastiedotteemme tästä linkistä.

Asiakastyö ollaan nyt syksyn kuluessa saamassa käyntiin kaikissa hankkeen piloteissa. HB-asiakkaita on eri palvelujen tarpeissa olevia, myös varhaisen vaiheen tuella pärjääviä, jolloin asiakkaalla on enemmän omia voimavaroja järjestää itse palveluja ja tukea. Osa HB-asiakkaista on jo palvelujen piirissä ja on vaihtanut palvelujensa järjestämistavan. Osa asiakkaista tulee palvelujen piiriin uusina asiakkaina. Osassa piloteissa asiakkaat kanavoituvat ns.palvelutarpeen arviointiyksikön kautta, ja osassa HB-toimintamallin voi valita rajatusti vain jossakin yksittäisessä palvelussa tai palvelutarpeessa. Pilottien toteutussuunnitelmat löytyvät Pilotit-pääsivuilta.

Julkaisemme asiakasesimerkkejä sivuillamme, ensimmäisiä esimerkkejä löydät Julkaisut-pääsivultamme.  Lisäämme esimerkkejä aika ajoin.

Seuraavan seminaarinne 17.11.2017 otsikko on Ihminen edellä, tutustu ohjelmaan tästä.

Sirkka Rousu, projektipäällikkö ja yliopettaja, Metropolia Ammattikorkeakoulu, 3.10.2017

Eri puolilla Suomea ja monen toimijan kanssa toteutuvan hankkeen käynnistyminen vaatii aikaa ja monenlaista valmistelua, ei vähiten hallinnollista hankeorganisaation pystyttämistä. Tärkeintä on ollut muodostaa yhteistä ymmärrystä asiasta ja tavoitteista sekä kumppanipilottien nykykäytännöistä.

Kun kyseessä on uusi sote-palvelujen järjestämisen idea, olemme satsanneet erityisesti viestintään mm. näiden nettisivujen ja uutiskirjeen avulla sekä verkostoitumalla. Olemme esitelleet henkilökohtaisen budjetoinnin mallia ja hanketta monilla foorumeilla – huomenna (14.3.2017) puhun Talentian asiantuntijapäivillä, jonka diaesityksen julkaisen tässä blogissa. Esitykseni lopussa on kuvattuna hankkeen käynnistämisen toimiamme.

Olemme järjestäneet kaikille avoimia seminaareja henkilökohtaisesta budjetoinnista (HB), hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja osallisuuden muutoksen mittaamisesta, asiakkaan sähköisen käyttöliittymän kehittämismahdollisuuksista ja siitä, miten organisaatio voi seurata asiakkaan HB-kustannuspaikan budjettia ja asiakkaan käyttämiä tuen ja palvelujen muotoja. Olemme tutustuneet pilottien valitsemien HB-asiakaskohderyhmien palvelurakenteisiin ja arvioineet valinnanvapauslakiehdotuksen HB-säännöksiä verrattuna hankkeen HB-malliin, josta edellisessä blogissani kirjoitinkin.

Tarkastelemme seuraavassa avoimessa seminaarissa sosiaalipalvelujen kustannuksia ja erityisesti kustannus-vaikuttavuuden arviointia – löydät 27.3.2017 seminaarikutsun nettisivuiltamme Tapahtumista, ja vielä ehtii ilmoittautuakin. Puhumassa kansainvälisiä ja kotimaisia huippunimiä.

Vaikutusten arvoimiseksi tuotetaan tietoa eri näkökulmista

Hanke on varannut paljon resurssia vaikutuksia kuvaavan seurantatiedon tuottamiseen. Parhaillaan laadimme tutkimuslupahakemuksia kaikille kuudelle piloteille. Arviointisuunnitelman mukaan keräämme tietoa asiakkailta, henkilöstöltä ja johdolta sekä kustannuksista. Arvioimme myös kustannus-vaikuttavuutta, verrattuna tavanomaisella tavalla toteutuvaan ko. asiakasryhmien palvelujen järjestämiseen. Arvioinnista vastaavat hankkeen toteuttajina toimivat kolme ammattikorkeakoulua.

Julkaisemme pilottien toimintasuunnitelmien sisällöt kevään aikana

Kuusi kehittämispilottiamme ovat Hämeenlinna, Pori, Tampere, Vantaa, Eksote ja Kainuun sote. He ovat valmistelleet omaa pilotointisuunnitelmaansa, ja käytännön asiakastyössä HB-malli on kohderyhmän asiakkaiden valittavissa kevään aikana. HB-mallia käyttäviä asiakkaita pyrimme saamaan mahdollisimman paljon, jotta tietopohjaa vaikutusten arvioimiseksi olisi riittävästi.

Käytännön asiakastyössä HB-mallin kokeilut käynnistyvät hiukan eri aikatauluilla sen mukaan miten henkilöstö ja asiakkaat on saatu perehdytettyä ja luotua valmiudet käynnistää HB-malli, ja esimerkiksi Eksotessa on vammaispalvelujen asiakas voinut jo aiemminkin valita HB-mallin Tiedän mitä tahdon -projektin pohjalta.

Hankkeella on laaja ja asiantunteva ohjausryhmä. Löydät ohjausryhmästä tietoa nettisivuilta Hanke-pääsivulta. Siellä on myös luettavissa ohjausryhmän muistiot. Seuraavassa (27.3.) kokouksessa agendalla on erityisesti pilottien toimintasuunnitelmat, toki raportoimme mm. 1.maksatushakemuksen taloutta ja toiminnan seurantaa koskevat tiedot. Keskustelemme myös valinnanvapaus-lakiehdotuksesta.

Tätä ennen hankkeen projektiryhmä myös kokoontuu: pohdimme mm. miten olemme tähän mennessä onnistuneet, ja millaisia korjausliikkeitä ja kehitystarpeita hankkeen toteuttamisessa olisi tarpeen. Itse kannan huolta mm. siitä miten olemme kyenneet tukemaan pilottien HB-kokeilujen käynnistymistä. Käytännön asiakastyön arki kun kunnissa on hyvin kuormittunutta, ja aikaa kehittämistyölle on vaatimassa monet muutkin sote-kehitystarpeet.

Sirkka Rousu, projektipäällikkö, yliopettaja Metropolia Ammattikorkeakoulusta, www.henkilohtainenbudjetointi.fi

Lue lisää Avain kansalaisuuteen – henkilökohtainen budjetointi-hankkeen nettisivuilta

Lue lisää Rousun esityksestä 14.3.2017_Rousu_Sirkka_Valtautumista_ja_voimaantumista_-_Talentia

Hallituksen sote-ehdotus sai runsaasti kritiikkiä lausunnonantajilta

Hallituksen kaavailema sote-uudistus muuttaa radikaalilla tavalla ja kertaheitolla sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämismallin koko Suomessa. Sote- ja maakuntauudistuksessa Suomeen perustetaan 18 itsehallinnollista maakuntaa. Maakuntien vastuulle siirtyvät 1.1.2019 alkaen julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut, pelastustoimi, ensihoito, ympäristöterveydenhuolto, maakuntaliittojen tehtävät ja eräät muut kuntien ja valtion aluehallinnon tehtävät.

Hallituksen mukaan sote- ja maakuntauudistuksella luodaan edellytykset Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden mallille. Uusissa maakunnissa otetaan käyttöön tehokkaimmat ja vaikuttavimmat toimintatavat, jotta palvelut voitaisiin tuottaa vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti. Tavoitteena on pienentää eroja ihmisten hyvinvoinnissa ja taittaa kustannusten kasvua. Palvelut integroidaan asiakaskeskeisesti ihmisten tarpeiden mukaisesti. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle alkuvuodesta 2017 lausuntokierroksen ja sen perusteella tehdyn viimeistelyn jälkeen.

Uudistuksen lakipaketti (ilman valinnanvapausmallia) oli hyvin laajalla lausuntokierroksella marraskuulle asti. Yhteenveto 755 lausunnosta julkistettiin 9.12.2016. Uudistuksen tavoitteita pidetään tärkeinä, mutta tavoitteiden toteutumista ja haluttujen vaikutusten saavuttamista pidetään hyvin epävarmana hallituksen ehdottamalla mallilla. Vastaajat eivät usko, että esitys antaa riittävät edellytykset myöskään hillitä kustannusten kasvua.

Ehdotus sai kritiikkiä mm. julkisesti rahoitettavien sote-palvelujen tuottamisen siirtämisestä yksityisten yhtiöiden liiketoiminnaksi – puhutaan pakkoyhtiöittämisestä, sekä maakunnan tehtävien organisoimisesta niin, että palvelujen järjestäminen ja tuottaminen erotetaan maakunnassa – puhutaan tilaaja-tuottajamallista. Maakuntaan perustettavaa erityistä palvelulaitosta ei nähty hyvänä. Kun palvelujen tuottaminen siirretään yhtiöihin, tästä seuraa väistämättä myös demokratiavajetta mm. siksi, että yhtiöiden liiketoiminta ja päätöksenteko eivät ole julkisia.

Lausunnonantajien kritiikin vaikutukset hallituksen ehdotuksiin jäivät olemattomiksi. Muutokset julkistettiin 21.12.2016 valinnanvapaus-ehdotuksen yhteydessä.

Lue lisää lausuntoyhteenvedosta

Emeritusprofessori Juhani Lehto analysoi hallituksen esityksiä KU-lehdessä, tässä linkki 4.1.2017 artikkeliin. 

Asiakkaan valinnanvapaus sote-palveluissa

Hallitus julkisti 21. joulukuuta lakiluonnoksen siitä, miten asiakas voi valita palveluja valinnanvapauden piirissä olevista sosiaali- ja terveyspalveluista.

Asiakas voi jatkossa listautua valitsemansa sosiaali- ja terveyskeskuksen asiakkaaksi ja valita lisäksi haluamansa suunhoidon yksikön. Sosiaali- ja terveyskeskukset ja suunhoidon yksiköt tuottavat palvelut itse tai verkostomaisesti. Ne voisivat myös myöntää asiakkailleen maksuseteleitä asiakkaan valitsemalta palvelun tuottajalta hankittaviin yksittäisiin palveluihin. Lisäksi asiakas voisi myös valita maakunnan tuottamissa palveluissa palveluja antavan toimipisteen, kuten sairaalan.

Kannattaa huomata, että jo tällä hetkellä voi terveydenhuoltolain mukaan valita terveyskeskuksensa mistä kunnasta tahansa. Jatkossa sote-keskuksen valintaan pitää sitoutua vuodeksi.

Asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti (HB) olisivat käytössä maakunnassa (sen palvelulaitoksessa) tehdyn palvelutarpeen arvioinnin perusteella: asiakas saisi valita asiakassetelillä palvelun tuottajan tai hyväksytyn HB-budjetin puitteissa järjestää palvelunsa valitsemallaan tavalla.

Merkittävä osa sosiaalihuollon palveluista ovat ns.viranomaispalveluja, joita ei voi siirtää yhtiöihin. Vaikka ehdotuksessa puhutaankin sosiaali- ja terveyskeskuksen valinnasta, ei yksiköstä kuitenkaan ole saatavilla sosiaalihuollon osalta juuri muuta kuin neuvontaa ja ohjausta. Siten suunniteltu sote-integraatio todennäköisesti heikentyy nykyisestä kunnan tai kuntayhtymän ylläpitämän sosiaali- ja terveyskeskuksen sote-yhteistyöstä.

Millaisia vaihtoehtoja olisi hallituksen sote-ehdotuksen sijaan?

Järjestämme usean yhteistyökumppanin kanssa 24.1.2017 klo 17-19 seminaarin ”Vaihtoehtoja katastrofille – nykyisen SOTE ehdotuksen kipupisteisiin”.  Mukana keskustelussa myös hallituksen sote-ministeri – seminaarin ohjelma päivittyy sivulle.

Lue lisää seminaarista Metropolian Tapahtumat-sivuilta

Lue lisää valinnanvapaus-lakiehdotuksesta

Metropolia on kehittämässä henkilökohtaista budjetointia valtakunnallisessa hankkeessa

Hallituksen valinnanvapaus-ehdotuksen mukaan asiakas voisi valita myös henkilökohtaisen budjetin (HB). Se perustuu asiakkaan palvelutarpeiden arviointiin ja asiakassuunnitelmassa määriteltyyn budjettiin, jonka mukaan asiakas järjestää itse valitsemallaan tavalla palvelunsa. Hallitus arvioi HB:n soveltuvan erityisesti asiakkaalle, joka tarvitsee elämäntilanteessaan useampaa palvelua, hoitoa tai tukea samanaikaisesti.

Käynnistimme syksyllä kolmivuotisen valtakunnallisen HB.tä kehittävän hankkeen yhdessä kolmen ammattikorkeakoulun ja useiden kumppaneiden kanssa. Käytännön asiakastyössä HB:tä kehitetään kuudella pilottialueella: mukana ovat Hämeenlinnan, Porin, Tampereen ja Vantaan kaupungit sekä Etelä-Karjalan ja Kainuun sote-kuntayhtymät. Päärahoitus tulee Euroopan sosiaalirahastosta STM:n valtakunnallisesta teemasta.

Hankkeessa asiakkaan palvelutarve arvioidaan kokonaisvaltaisesti ja asiakas voisi tarpeisiinsa määriteltyä budjettia käyttää niin julkisiin kuin yksityisiinkin palveluihin sekä yhteisöiltä ja omista läheisverkostoista haettuun tukeen. Sipilän hallituksen HB-mallissa asiakas ei voisi käyttää julkisia palveluja HB-budjetillaan – mikäli ehdotus tällaisenaan toteutuu 2019.

Kehittämistyöstämme ollaan kiinnostuneita.

Järjestämme myös keväällä kaikille avoimia maksuttomia teemaseminaareja, joita voi seurata myös etäyhteydellä:

• Asiakkaan digitaalinen asiointiyhteys ja omaseuranta to 2.2. klo 9-16 Helsinki
• HB organisaatioiden hallinnollisissa järjestelmissä 9.2. klo 9.30-15.30 Helsinki
• Palvelut ja asiakastyön prosessit ma 13.2. klo 10-15.30 Lappeenrannassa
• Palvelujen kustannukset ja kustannus-vaikuttavuus ma 27.3. klo 10-14.30 Helsinki

Lisätietoa seminaareista ja hankkeesta 

Henkilökohtainen budjetointi-hankkeen kotisivut avataan tammikuussa.

www.henkilokohtainenbudjetointi.fi

Sitä ennen löydät tietoa Metropolian hanke-esittelyistä: Avain kansalaisuuteen -henkilökohtainen budjetointimalli.

Tervetuloa mukaan!

Sirkka Rousu, hankkeen projektipäällikkö, ylipettaja, Metropolian sosiaalisen hyvinvoinnin osaamisalue

(lisätty linkki Juhani Lehdon 4.1.2017 julkaistuun artikkeliin)