Kuinka monta tuntia olet käyttänyt ammattitaitosi kehittämiseen erilaisissa koulutuksissa tänä vuonna?
Kuntoutuksen alalla oman ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen kouluttautumalla on tarpeellista ja useimmille meistä ihan itsestään selvää. Nykymaailmassa ei enää voi kouluttautua ammattiin ja ahertaa kerran oppimillaan tiedoilla eläkeikään asti, liekö kuntoutuksen alalla näin koskaan ajateltukaan. Itse tiedonkin käsite on muuttunut – enää ei tavoitella yhtä absoluuttisen oikeaa tietoa, vaan ymmärretään, että työssä tarvittavat tieto ja osaaminen ovat kehittyviä ja joskus tilannekohtaisiakin.
Tutkimustietoa sekä näyttöön perustuvia menetelmiä ja käytäntöjä pidetään tärkeinä, mutta kiire ja ajan puute ovat yleisimpiä niiden etsimisen ja käyttöön ottamisen esteitä. Asiakaskäynnit ja kaikki niihin liittyvät järjestelyt vievät työajan, sillä niistähän meille maksetaan. Tietokantojen käyttö ja artikkeleiden kriittinen arviointi koetaan myös hankalaksi. Omien työskentelyrutiinien muuttaminen on työlästä ja vaatii päättäväisyyttä – niin kuin mikä tahansa muutos. Mitä jos ajattelisit tiedon etsimiseen käyttämääsi aikaa kouluttautumisena? Yhtä tärkeänä kuin ammatillisiin koulutuksiin osallistumisen? Vastatessasi alussa esittämääni kysymykseen, laskitko myös tiedon etsimiseen käyttämäsi ajan? Jos laskit (ja tunteja kertyi) – hyvä sinä! Jos olet samassa tilanteessa kuin tutkimusten mukaan valtaosa fysioterapeuteista, eikä tutkimustiedon etsimiseen ja lukemiseen yksinkertaisesti tunnu löytyvän aikaa, liikenisikö sinulta aikaa ammattitaitosi kehittämiseen? Tunti viikossa tehokasta ammattitaidon kehittämistä (=tiedonhakuaikaa) voisi olla hyvä alku, eikö?
Keskustellessani työyhteisössäni löytämästäni tutkimuksesta ja sen sisältämistä konkreettisista ideoista näyttöön perustuvan tiedon hyödyntämiseksi käytännön työssä, sain huomata, että kaikki työyhteisön jäsenet kokivat hankaluutta tiedonhakuun liittyen. Tietokannat, hakusanat ja englannin kieli tuntuivat haastavilta osalle, osa koki tiedon arvioinnin ja ajan löytämisen haastavammaksi. Mutta käytännön ideoita ja tietoa tutkimusten hyödyntämiseksi kaipasi jokainen.
Käytännönläheisiä vinkkejä tiedonhaun helpottamiseksi ja mahduttamiseksi omaan kalenteriin:
- työyhteisö on loistava paikka jakaa tietoa ajankohtaisista tutkimuksista ja artikkeleista. Tehkää tieto näkyväksi – jättäkää post it -lappuja vinkiksi muille tai käyttäkää osa palaveriajasta pienryhmätyöskentelyyn, jossa mietitään ratkaisuja konkreettisiin ongelmiin ja etsitään tutkimustietoa. Tai jakakaa osaamisenne tietokantojen käytöstä; mitä tietokantoja ja hakusanoja käyttää, miten arvioida tiedon luotettavuutta?
- yhteistyö pienyritysten kesken niin, että hankitaan yhteinen käyttölisenssi tietokantaan henkilökunnan tiedon haun mahdollistamiseksi
- yhteistyö työpaikkojen ja oppilaitosten/opiskelijoiden välillä niin, että opiskelijat tekevät tiedonhakua osana opintojaan/työharjoitteluaan työyhteisön tarvitsemista aiheista ja esittelevät tulokset
- jos tiedon laadunarviointi tuntuu haastavalta, käytä tietokantaa, jonka artikkelit ovat valmiiksi arvioituja (fysioterapeuteille esim. PEDro)
Älä siis jää poteroosi voivottelemaan ajan riittämättömyyttä ja tiedonhaun vaikeutta! Muut kokevat samoja hankaluuksia, joten tehkää yhteistyötä ja auttakaa toisianne. Kyllä se Lontoon kielikin alkaa palautua mieleen ja hakusanat muotoutua, kun uskaltautuu kokeilemaan ja kysymään neuvoa!
Annu Huisman, opiskelija
Kuntoutuksen tutkinto-ohjelma (YAMK)
(Tiedon) Lähteet: Fruth, S.; Van Veld, R.; Despos, C.; Martin, R.; Hecker, A.; Sincroft, E. 2010. The influence of a topic-specific, research-based presentation on physical therapists’ beliefs and practices regarding evidence-based practice. Physiotherapy Theory and Practice, 26(8):537–557, 2010
www.suomenfysioterapeutit.fi/index.php/fysioterapian-tutkimus/tietokantoja
Ei kommentteja