Työskentelin kesällä 2021 Fisher Kingin ja Yleisradion tuottamassa Helsinki-syndrooma -TV-sarjan tuotannossa. Helsinki-syndrooma -TV-sarja on pohjoismainen jännitysdraama, joka yhdistää panttivankitrillerin ja yhteiskunnallisen draaman, ja sen tarkoitus on viedä katsojat mielenkiintoisten ja merkittävien aiheiden pariin.
Työnimikkeeni tuotannossa oli avustajaroolittaja. Tehtävääni kuului roolittaa avustajia Helsinki-syndrooma-TV-sarjaan isoja joukkokohtauksia varten. Roolitin yhteensä yli 400 avustajaa kyseiseen tuotantoon. Hankin avustajat ja informoin heille heitä koskevista asioista, jotta he pystyivät osallistumaan kuvauspäiviin luottavaisin mielin. Kuvauksissa 3. apulaisohjaaja otti pääosin koppia avustajista. Avustajaroolittajana toimiminen oli todella mielenkiintoista ja opettavaista. Työtehtäväni vastasi hyvin suunnitelmaani ja ajatuksiani. Sain työssäni uudenlaista vastuuta, josta olin erittäin tyytyväinen, sillä näin pääsin kehittymään työssäni.
Syvennyin raportissa sisäiseen viestintään roolituksessa. Sain työkokemuksen ja teorian kautta kattavan käsityksen roolituksesta ja avustajaroolittajan työtehtävän sisällöstä. Roolituksessa etsitään oikeita esiintyjiä oikeisiin rooleihin. Roolittajat hankkivat esiintyjiä niin päärooleihin, sivurooleihin kuin taustanäyttelijöiksikin. Roolittajien tehtävänä on lukea käsikirjoitus, tehdä hahmo- ja avustajapurku, suunnitella näyttelijöihin liittyvä budjetti ja avustajabudjetti sekä tehdä roolihakuilmoitus. Sopivien esiintyjie löydyttyä roolittaja käy sopimusneuvottelut esiintyjien kanssa ja tekee heille esiintyjäsopimukset. Lopuksi roolittaja jakaa esiintyjille kuvauspäivän infot ja kommunikoi tarvittavista asioista heidän kanssaan.
Tutustuin raporttia varten sisäisen viestinnän käsitteeseen paremmin, ja hyödynsin keräämääni tietoa osana roolitustyötä. Sisäinen viestintä tarkoittaa elokuva- ja TV-tuotannossa tuotannon eri henkilöiden, tasojen, osastojen ja prosessien välistä viestintää. Se on merkittävä osa roolitustyötä, sillä tuotantoja tehdään aina työryhmän kanssa yhdessä. Roolittaja viestii johdon, esihenkilöiden, alaisten, potentiaalisten esiintyjien kuin valittujen esiintyjienkin kanssa.
Hyvällä sisäisellä viestinnällä pystytään motivoimaan työryhmää, luomaan yhteisöllisyyden tunnetta ja vaikuttamaan tuotannossa viihtymiseen ja työhyvinvointiin. Hyvä sisäinen viestintä on muun muassa avointa, selkeää ja ymmärrettävää. Hyvä viestintä vaikuttaa myönteisesti roolituksen tehokkaaseen etenemiseen. Huomasin työssäni, että hyvällä sisäisellä viestinnällä pääsee jo roolitustyössä pitkälle, joten aion ehdottomasti jatkossakin panostaa työssäni sisäiseen viestintään.
Ei kommentteja