Vuonna 2020 Covid-19-pandemia ajoi tapahtuma-alan muutostilaan. Pandemian ja Suomen hallituksen linjaamien rajoitusten myötä turvallisten kohtaamisten ja tapahtumien tuottamisen työvälineeksi muodostuivat verkon välityksellä tehtävät tapahtumat eli virtuaalitapahtumat.
Virtuaalitapahtumat poikkeavat perinteisistä tapahtumista monin eri tavoin. Luonnollisesti yksi suurimmista eroavaisuuksista on se, etteivät tapahtumaan osallistuvat henkilöt eli yksilöt eivät saavu tapahtumaan fyysisesti tapahtumapaikalle. Näin ollen virtuaalitapahtumissa tapahtumaosallistujalta jää pahimmassa tapauksessa puuttumaan vuorovaikutukselliset kohtaamiset, kokonaisvaltaiset aistielämykset eikä erilaisia tunnetiloja pääse syntymään
tapahtuman aikana. Näin ollen yksilö ei välttämättä pääse kokemaan vahvaa tunnetilaa, joka parhaimmassa tapauksessa tuottaa ainutlaatuisen elämyksen.
Covid-19-pandemian luoman poikkeuksellisen maailmantilanteen jälkeen elämyksellisyyden ja elämysten merkitys ihmisen elämässä tulee korostumaan entisestään. Arvonluonti esimerkiksi yritystapahtumissa tulee toteutumaan juuri elämysten kautta. Näin ollen yksilön huomioiminen virtuaalitapahtumassa on tapahtumaosallistujalle osoitus harvinaisesta ja puhtaasta anteliaisuuden muodosta. Tämän vuoksi yksilön tapahtumaelämystä virtuaalitapahtumissa tulisi arvostaa ja vahvistaa.
Tapahtumaelämyksen muotoilu alkaa yksilöstä
Yksilön tapahtumaelämysten vahvistaminen ei ole kuitenkaan yksinkertaista, sillä jokaisen ihmisen elämysten taustalla vaikuttaa aina taustalla olevat tunnetilat, arvot, asenteet, ja motivaatio. Tapahtumaelämyksen vahvistaminen virtuaalitapahtumissa ei ole kuitenkaan mahdottomuus, jos on valmis näkemään vaivaa asian eteen.
Tietämällä tarkemmin ja syvällisemmin tapahtumaosallistujasta eli yksilöstä voidaan elämysten syntymiseen ja kokemiseen luoda otolliset puitteet.
Yksilöllisen tapahtumaelämyksen vahvistaminen tulisikin aloittaa hyödyntämällä yksilöllisen tapahtumaelämyksen vahvistamisen palvelumalli -työkalua. Tämän palvelumallin avulla toteutetun kyselyn ja saatujen vastausten perusteella tapahtumaosallistujista, ja heidän elämykseensä vaikuttavista tekijöistä voidaan saada kokonaisvaltaisempi käsitys.
Elämyspolkumallista apua suunnitteluun
Virtuaalitapahtumissa yksilön tapahtumaelämystä tulisi lähestyä elämyspolkumallin avulla. Elämyspolku-mallin alussa on tärkeää miettiä, kenelle tapahtumaa oikeasti tehdään. Toisessa vaiheessa tehtävät valinnat esimerkiksi tapahtuma-alustan suhteen määrittelevät myös käyttäjäystävällisyyttä, elämyksellisyyttä sekä käytettävissä olevia vuorovaikutuksen keinoja tapahtuman aikana. Tässä vaiheessa pyritään minimoimaan ja ennakoimaan kaikki mahdolliset tekniset ongelmat, jotka voivat pahimmassa tapauksessa pilata yksilön tapahtumaelämyksen. Näin ollen tapahtuma-alustan käyttäjäystävällisyys ja ohjeistus tulee ottaa huomioon. Elämyspolku-mallin operatiivisessa vaiheessa hyödynnetään palvelumallin avulla saatuja vastauksia. Esimerkiksi saatua tietoa kohderyhmän mieltymyksistä, oppimistavoista, motivaatiosta tai vapaa-ajan harrastuksista. Yksilö tulisi voida ottaa huomioon juuri sellaisena kuin hän virtuaalitapahtuman osallistumishetkellä on. Iällä, ammatilla tai sukupuolella ei pitäisi olla liian suurta painoarvoa.
Virtuaalitapahtumassa eheä käsikirjoitus ottaa yksilön huomioon ja luo tapahtumaan sopivia juonenkoukkuja. Käsikirjoituksen punainen lanka luo pohjan virtuaalitapahtuman tunnelmamuotoilulle, joka auttaa puolestaan yksilön aistielämyksen vahvistamisessa.
Vahvan ja näyttävän audiovisuaalisen tarinankerronnan sekä esimerkiksi haju-, maku- ja tuntoaisteja vahvistavan kotitoimituksen avulla voidaan tukea yksilön tunteiden muodostumista virtuaalitapahtumissa. Virtuaalitapahtumissa yksilön elämyksen vahvistamisessa on tärkeää ottaa huomioon myös se, mitä tapahtuu ennen ja jälkeen tapahtuman. Nämä ovat yhtä lailla merkityksellisessä roolissa elämyksen syntymisen kannalta.
Tinkimätöntä laatu kohden
Yhtenä juurisyynä yksilön tapahtumaelämyksen kokematta jäämiseen virtuaalitapahtumissa voidaan pitää tapahtumatuottajan motivaatiota ja viitseliäisyys tapahtuman tekemistä kohtaan. Välinpitämättömyydellä, ja tuotantovaiheen huonoilla valinnoilla voidaan pahimmassa tapauksessa pilata yksilön tapahtumaelämys.
Merkityksellisten elämysten kokemiseksi virtuaalitapahtumissa tulisikin tulevaisuudessa löytää ammattiaan kunnioittavia tapahtumatuottajia. Tuottajia, jotka tekevät työtä suurella sydämellä, jotta ihmiset voisivat kokea elämyksiä virtuaalitapahtumissa. Me tarvitsemme kulttuurituottajia, jotka tekevät töitä – rakkaudesta lajiin.
Lue lisää Elinan YAMK-opinnäytetyöstä Yksilöllisen tapahtumaelämyksen vahvistaminen virtuaalitapahtumissa
Kulttuurituottaja (yamk) Elina Leppälä on toimii tapahtumatoimisto TAPAUKSEN konseptisuunnittelija
Ei kommentteja