Kulttuurituotannon opiskelijat

Minkälaisia ovat tulevaisuuden asiakasläheiset palvelut ja palveluratkaisut? Mitä on käyttäjälähtöisten palvelujen muotoilu ja miten se vaikuttaa tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuuteen?  Miten uudenlaisia palveluita suunnitellaan asiakaslähtöisesti, kehitetään yhteisöllisesti, testataan ja käyttöönotetaan hallitusti? Miten tutkimuksellisen kehittämisen menetelmät toimivat korkeakouluyhteisössä, ja miten niitä sovelletaan uuden tiedon tuottamisessa?   Muun muassa näihin kysymyksiin vastauksia etsii Metropolia Ammattikorkeakoulun blogi Sotemuotoilijat – tulevaisuuden palveluja kehittämässä. Blogipostauksissaan asiantuntijat kehittävät ja innovoivat palveluita tutkimuksellisella otteella ja tuovat esiin uudenlaisia ratkaisuja.   Palvelumuotoilua monialaisesti Sotemuotoilijat-blogi on perustettu tarvelähtöisesti kesällä 2022. Tarve on noussut esiin monissa eri yhteyksissä, joissa tutkimuksellista kehittämistä ja soveltavaa tutkimusta on toivottu saatavan aiempaa näkyvämmin esille. “Erityisesti tarvetta tämäntyyppiselle julkaisukanavalle on nähty digitaalisten palveluiden kliinisten asiantuntijoiden tutkinto-ohjelmassa, monialaisesti hyvinvointi- ja terveyspalveluita tuottavassa HyMy-kylässä ja Metropolian monissa eri hankkeissa”, päätoimittaja Mari Virtanen taustoittaa. Blogin teemassa yhdistyvät sosiaali- ja terveysala sekä palvelumuotoilun ja soveltavan tutkimuksen ideologiat, ja se soveltuu erityisen hyvin moniammatillisen asiantuntijuuden julkaisukanavaksi. Sisältöä tuottavat sosiaali- ja terveysalan asiantuntijat ja opiskelijat, jotka tuovat näkyviin omia kokemuksiaan tutkittuun tietoon perustuen.   Aiheita käsitellään monipuolisesti koko sosiaali- ja terveysalan näkökulmasta, laajasti ja innovatiivisesti eri mediamuotoja hyödyntäen. Postauksissa voi tekstin lisäksi törmätä myös podcasteihin ja videoihin.   Blogin kantavina teemoina tulevana lukukautena (2022–23) ovat tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-osaaminen ja sen hyödyntäminen tutkimuksellisessa kehittämisessä ja soveltavassa tutkimuksessa sosiaali- ja terveysalan palveluiden ja palvelumallien innovointi, suunnittelu, kehittäminen, testaaminen ja arviointi Metropolian HyMy-kylän ja hankkeiden sotemuotoiluun liittyvä yhteiskehittäminen, ketterät kokeilut ja sekä käytännön ratkaisuihin tähtäävät projektit. “Oheisten teemojen lisäksi vallitseva tilanne, digitalisaation mahdollisuudet, työvoiman saatavuuteen liittyvä haasteet ja sote-palveluiden siirtyminen hyvinvointialueille tulevat väistämättä näkymään myös sotemuotoilijoiden aihevalinnoissa”, Virtanen lisää. Toimituskunta esittäytyy Toimituskunta on perustettu yhtä aikaa blogin kanssa. Toimituskunnan tehtävänä on auttaa asiantuntijoita kertomaan osaamisestaan, tutkimuksistaan, kehittämisprojekteistaan ja hankkeistaan ymmärrettävästi laajalle yleisölle. Toimituskunta huolehtii blogien julkaisusta. Lisäksi toimituskunta kannustaa kirjoittajia kirjoittamisprosessissa ja jakaa julkaisuja aktiivisesti eri sosiaalisen median kanavissa.   Sotemuotoilijat-blogin toimituskunta Mari Virtanen, yliopettaja, terveysalan digitalisaatio Aino Vuorijärvi, yliopettaja, suomen kieli ja viestintä Anita Ahlstrand, lehtori, HyMy-kylän palvelutoiminnan vetäjä   Blogin päätoimittaja Mari Virtanen on yliopettaja ja toimii tutkintovastaavana tutkinto-ohjelmassa digitaalisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kliininen asiantuntija (YAMK). Hän on terveystieteilijä (TtT), opettaja ja tutkija. Virtasen tutkimus- ja kehittämisintressit keskittyvät laajasti sote-alan palveluratkaisujen innovatiiviseen kehittämiseen, digitalisaatioon ja uusien palveluiden muotoiluun. Hän toimii avoimen jakamisen ja ketterien kokeilujen periaatteella, julkaisee runsaasti sekä kansallisesti että kansainvälisesti ja toimii aktiivisesti sosiaalisen median kanavissa nimellä Mari Lehtori Virtanen. Aino Vuorijärvi on suomen kielen ja viestinnän yliopettaja. Hän  työskentelee laajasti sosiaali- ja terveysalan tutkinnoissa opetus-, suunnittelu- ja kehittämistehtävissä. Vuorijärven työ sivuaa usein opinnäytetöiden (AMK ja YAMK) ja eri digitaalisten julkaisujen tekstinohjausta sekä asiantuntijaviestintää. Hän on perehtynyt lingvistiseen tekstintutkimukseen (FT) ja toimii asiantuntijana useissa kieli- ja viestintätaitoon ja niiden arviointiin liittyvissä verkostoissa. Anita Ahlstrand on lehtori (LitM) ja toimii palvelutoiminnan vetäjänä Metropolian oppimis- ja kehittämisympäristö HyMy-kylässä. Kylässä hän koordinoi operatiivisen toiminnan kehittämistä sekä hyvinvointi- ja terveyspalvelujen monialaista muotoilua. Ahlstrand on terveystieteen väitöskirjatutkijana Turun yliopistossa, ja hänen tutkimusintressinsä keskittyvät haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden osallisuuden vahvistamiseen ja kehittäjäkumppanuuteen. Ihmislähtöisyys, innovatiivisuus ja luovat käytännön ratkaisut ovat hänelle kaiken toiminnan perusta. Metropolia Ammattikorkeakoulussa tehdään valtavasti soveltavaa tutkimusta ja kehittämistyötä, innovaatioitakin. Niihin tämä ja muut Metropolian toimitetut blogit avaavat uuden ikkunan. Blogin toimituskunta ottaa aiheeseen liittyvät julkaisut vastaan, joten jos haluat kirjoittajaksi, lue sotemuotoilijoiden kirjoittajaohjeet Drivessä ja lähesty päätoimittajaa sähköpostilla mari.virtanen@metropolia.fi Uteliaina ja innostuneina toivotamme sinut sotemuotoilijoiden matkaan. Tervetuloa!

Tikissä-blogi on Metropolia Ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) tuloksia esiintuova alusta, jossa vuonna 2020 julkaistiin kymmenittäin yleistajuisia asiantuntijakirjoituksia eri aiheista. Tikissä-blogin vuoden 2020 yhteensä 48 suomenkielistä julkaisua on koottu alle teemoittain. Ne tarjoavat käytännön esimerkkejä TKI-toiminnastamme näkökulmia yhteiskunnallisiin kysymyksiin hankkeissa tehdyn työn tuloksina syntyneitä ratkaisuja, uutta tietoa ja työvälineitä. Poimi siis parhaiten sinulle sopivista aihepiireistä ajatuksia, tuoretta tietoa ja vinkkejä käyttöösi! Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen Ihminen edellä kohti kestävää tulevaisuutta Viisi askelta virtuaaliseen arviointipajaan Tutkittavan suostumus ja opinnäytetyö Kannattaisiko minunkin ottaa käyttöön ORCiD-tunniste? Tutkimustietovaranto avaa tiedettä ja tutkimusta Kuinka rakentaa avointa yhteistyötä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan? Minkälainen tutkimusaineisto kannattaisi tallentaa uudelleenkäyttöä varten? Näkökulmia innovaatioihin Opiskelijoiden ja yritysten monialainen innovaatiotoiminta - missä opettaja luuraa? Tarkkaile innovaatioitasi On luovuuden aika Arjen innovaatioita - arki 2.0 Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen Työntekijöiden näkökulmia tulevaisuuden sosiaali- ja terveysalan osaamiseen Yhdessä kehittäen kuntoutuksen osaamista - murroksessa oleva sosiaali- ja terveysala Digitaalisuudesta uusi normaali — terveysalan ammattikorkeakoulutus toteutuu etänä ja läsnä Terveyden edistäminen sairaanhoitajakoulutuksessa Luovien alojen kehittäminen DOOMED – pelialan opiskelijoiden työllistymisvaikeudet Painovoimaa! Virtuaalisen ympäristön hyödyntäminen muotoilun opetuksessa Tehdäänkö tulevaisuuden muotoilutyö virtuaalitodellisuudessa? Älyliikenteen kehittäminen Mikä ihmeen liikennelaboratorio? Uusia kestävämpiä liikkumispalveluja kokeilussa pääkaupunkiseudulla Nuorten syrjäytymistä ehkäisevä hanketyö Nuorten ryhmään osallistumiseen tai osallistumattomuuteen liittyviä tekijöitä Toivoa huomiseen - uskallusta tulevaan Hyvät, pahat pelit — tarkastelussa pelaamisen mielenterveysvaikutukset Tekoälyn etiikka pohdinnassa - tuhoisa terminaattori vai hellä hoivabotti? Logged in –dokumentti pakottaa huomaamaan yhteiskunnan syrjään työnnetyt Toiminnallisia vai syrjäytyneitä nuoria? Syrjäytynyt tai syrjäytymisuhan alainen nuori? Seksuaalisuus ja mielenterveys nuoren ihmissuhteiden näkökulmasta Käteviä välineitä nuorten tulevaisuusohjaukseen Ilmastonmuutos nyt! Nuoret haastavat hankkeita toimimaan Työelämän ja johtajuuden kehittäminen Vuorovaikutus etänä – miten luoda lauma ja aito yhteys yli fyysisen etäisyyden? Henkilöstötuottavuus - tulevaisuuden johtamisvaade Työn tulevaisuus: murroksesta uusiin tarinoihin Osaamisen kehittämisfoorumi: Suomalaisen työelämän hyviä käytäntöjä 2020 Reflektoida vai näivettyä – vuorovaikutusosaamisen merkitys työelämän kehittämisessä Kannustavaa puhetta nuorten vastavalmistuneiden työhön sitoutumiseksi Naisvähemmistöjä ja miesten mentäviä aukkoja - tasa-arvo ei vielä toteudu esitystekniikka-alalla Yrittäjyyttä tukeva hanketoiminta Yrittäjää digittää – tukea tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen Kehittämisen yhteydessä pitää puhua tuotteistamisesta Digi digi digi… Miksi pienyrittäjän kannattaa olla ajan hermolla? Luovuus voimavarana työelämässä Kansainvälisyyden kehittäminen Metropoliassa opiskelijoiden kulttuurista kompetenssia vahvistetaan kansainvälisillä projekteilla Näkökulmia viestintään ja markkinointiin Kirjoittamisen kynnyksistä Hankeviestintä tuo tietoa tulevaisuudesta Hankeviestintä ja medianäkyvyys Hankeviestintä ja kriiseihin varautuminen Innovaatioprojektilla kehitettiin HyMy-kylän markkinointia Kirjoittajakutsu vuodelle 2021 Tikissä-blogin julkaisuvuosi 2021 käynnistyy tammikuun puolivälissä. Blogimerkintöjä julkaistaan vähintään kerran viikossa, pääjulkaisupäivä on torstai. Tarvittaessa toimituskunta voi harkintansa mukaan julkaista useammankin kirjoituksen viikossa. Pääasiallisesti sisältö on suomenkielistä. Mikäli olet Metropolia-yhteisön jäsen ja sinulla on blogin teemaan soveltuvaa aineistoa tarjottavana, ota yhteys Tikissä-blogin toimituskuntaan. Yhteystiedot ja blogijulkaisujen kirjoittamisen perusohjeet löytyvät sivuston oikeasta palstasta.

Metropolian tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta (myöhemmin TKI-toiminta) arvioitiin keväällä 2018. Ulkopuolisin silmin nähtynä suunta on nyt oikea, kun pirstaleista ja hajanaista toimintaa on koottu sekä teemoittain yhteen mm. Innovaatiokeskittymiin että organisaatiorakenteeseen helpommin johdettavaksi kokonaisuudeksi. Parannettavaa löytyi mm. metropolialaisten osaamisen järjestelmällisessä tunnistamisessa, hyödyntämisessä ja kehittämisessä sekä kumppanuuksien hoitamisessa. Miksi? Arviointi on osa TKI-toiminnan laadunhallintaa. Arvioinnin tavoitteena oli saada tilannekuva TKI-toiminnan laadusta, tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta sekä löytää toimintatapojen vahvuudet ja heikkoudet, joiden perusteella toimintaa voidaan kehittää ja tarvittaessa suunnata uudelleen. Kuka? Kolmen ammattikorkeakoulun (Laurean, Haaga-Helian ja Metropolian) yhteistyön hengessä arviointiryhmään osallistuivat Laurean vararehtori (TKI) Kyösti Väkeväinen ja Haaga-Helian innovaatiojohtaja Jatta Jussila-Suokas. Korkeakoulumaailman ulkopuolista näkemystä toi Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n elinkeinopoliittinen asiantuntija Jari Konttinen. Metropoliasta arvioinnin yhteyshenkilönä toimi erityisasiantuntija Susanna Näreaho ja arviointiryhmän avustajana oli Laurean suunnittelija Saara Gröhn. Ulkoisen arviointiryhmän tukena toimi joukko Metropolian asiantuntijoita, jotka suunnittelivat arviointia, tuottivat ryhmän tarvitsemaa tietoa ja osallistuvat myös tulosten toimeenpanoon. Miten arviointi tehtiin? Arviointiryhmä tarkasteli toimintaa yhdeksästä näkökulmasta soveltaen EFQM-mallia, joka on laajasti käytetty organisaatioiden toiminnan arvioinnin ja kehittämisen työkalu. Nämä yhdeksän näkökulmaa olivat: strategia kumppanuudet vuosisuunnittelu, tavoitteiden asettaminen ja resursointi organisoituminen, roolit, vastuut TKI-prosessi ja sen johtaminen mittarit ja raportointi viestintä, tulosten hyödyntäminen, kytkentä opetukseen ja osaamisen kasvu laatu: avoimuus, hyödynnettävyys, eettisyys ja tietosuoja TKI-toiminnan kehittäminen Kuhunkin yhdeksään näkökulmaan arviointiryhmä esitti nipun kysymyksiä, joihin haettiin vastauksia tilastoista, raporteista, Metropolian intranetin materiaaleista, keskusteluista ja haastatteluista. Näiden lisäksi tehtiin kysely osalle Metropolian henkilökuntaa sekä kaikille tunnistetuille TKI-toiminnan yhteistyökumppaneille. TKI-toiminnan tilanne ja kehitysehdotukset Metropolian TKI-toiminnan kehityssuunta on pääosin hyvä. Kaikista arvioiduista osa-alueista löytyi hyviä malleja tai toimintatapoja, jotka kannattaa säilyttää tai joita kannattaa jopa vahvistaa. Myös kehitettävää löytyi, sekä helposti toteutettavia pieniä asioita, että suurempia periaatteellisia tai toimintakulttuurin muutokseen liittyviä. Innovaatiokeskittymät, joihin on koottu tietyn ilmiön tai yhteiskunnallisen haasteen ympärille eri alojen erilaisia toimijoita, tunnistettiin hyväksi malliksi vähentämään toiminnan pirstaleisuutta ja hajanaisuutta. Toisaalta, Innovaatiokeskittymiin liittyvien yhteistyökumppanuuksien hallintaa tulisi parantaa. TKI-toiminnan kokonaisuuteen tuo ryhtiä ja hallittavuutta vuosittainen kehityssuunnitelma, jonka toteutumisesta vastaa Metropolian johtoryhmän jäsen. Mutta miten varmistetaan, että opetuksen, TKI-toiminnan ja liiketoiminnan koko Metropolian tulostavoitteet välittyvät myös jokaisen työntekijän henkilökohtaisiin tavoitteisiin ja miten niissä onnistumista mitataan? Henkilöstön osaamisen tunnistamisessa esimiehillä ja kehityskeskusteluilla on merkittävä rooli. Metropolian koko henkilöstön kaiken osaamisen järjestelmällinen tunnistaminen, hyödyntäminen ja kehittäminen tulisi näkyä strategisesti nykyistä merkittävämpänä kokonaisuutena, josta vastaisi johtoryhmään kuuluva henkilöstön kehittämisjohtaja. Toimintakulttuurin muutos entistä avoimemmaksi on tunnistettu ja se näkyy mm. Metropolian yhteisissä TKI-toiminnan ohjeissa. Erityisesti TKI-ympäristöjen ja infrastruktuurien (eli erilaisten laitteiden, laboratorioiden, testiympäristöjen, osaamisverkostojen ja virtuaalisten kokonaisuuksien) johtamista tulisi kuitenkin vahvistaa huomioiden yhteiskäytön ja avoimuuden tavoitteet. TKI-toiminnan prosessi on tunnistettu ja kuvattu ja sen omistaa TKI-johtaja. Toimintatapaa tulisi vahvistaa selkeillä päätöksentekovaiheilla (kuka päättää esim. projektin toteuttamisesta ja millä kriteereillä) ja niin, että prosessi kattaa kaikki Metropolian TKI-hankkeet. Toiminnasta raportoidaan erityisesti laadullisilla kuvauksilla (mm. tarinalliset TKI-uutiskirjeet), mutta päätöksentekovaiheilla vahvistettuun TKI-prosessiin tulisi kytkeä yksinkertainen numeerinen mittaristo ja raportointi. Tämä helpottaisi myös kokonaisvaltaista TKI-toiminnan johtamista ja kehittämistä. Kirjoittajat Jatta Jussila-Suokas, CLIC Innovation Oy Jari Konttinen, Palvelualojen työnantajat PALTA ry Kyösti Väkeväinen, Laurea-ammattikorkeakoulu Saara Gröhn, Laurea-ammattikorkeakoulu Susanna Näreaho, Metropolia Ammattikorkeakoulu